Olisiko kellään lääkettä taloyhtiön taloutta painavan vastikerästivuoren purkamiseen? Tilanne on sikäli erikoinen, että kyseisessä talossa on muutama sijoittaja, jotka omistavat jokainen useamman osakkeen. Isännöitsijä pitää kiinni käytännön "säännöstä", että vasta 3kk:n rästit/osake aiheuttaa hallintaanottomenettelyn. Muilla perintätoimilla ei ole ollut juuri vaikutusta ko. osakkaisiin.
3kk:n käytäntö on ihan fiksuakin muuten (vaikka lakihan tuota aikamäärettä ei tunne), mutta nyt se mahdollistaa vastikkeilla pelaamisen. Esim jos henkilöllä on vaikka kolme asuntoa, joista on jokaisesta 2kk rästit, niin ei ole huolta hallintaanotosta.
Pientä laskelmaa eli jos henkilö omistaa:
-1kpl 20m2 yksiö, vastike 70€/kk Jos rästejä 2kk eli 140€ = ei hallintaanoton uhkaa
-1kpl 80m2 kolmio, vastike 280/kk Jos rästejä 2kk eli 560€ = ei hallintaanoton uhkaa
-1kpl 20m2 yksiö, vastike 70€/kk Jos rästejä 3kk eli 210€ = hallintaanotto uhka
-1kpl 80m2 kolmio vastike 280/kk Jos rästejä 3kk eli 840€ = hallintaanotto uhka
-3kpl 80m2 kolmio, vastikkeet yht. 840/kk Jos rästejä 2kk eli 1680€ = ei hallintaanoton uhkaa
Tilanne on johtamassa siihen, että radikaali vastikkeiden noston tarve uhkaa taloyhtiötä, koska kassasta uupuu koko ajan tuollainen lähes 10000 € vastikesumma. Onko kellään vastaavasta tilanteesta kokemusta ja miten homma saataisiin takaisin raiteilleen?
3kk:n käytäntö on ihan fiksuakin muuten (vaikka lakihan tuota aikamäärettä ei tunne), mutta nyt se mahdollistaa vastikkeilla pelaamisen. Esim jos henkilöllä on vaikka kolme asuntoa, joista on jokaisesta 2kk rästit, niin ei ole huolta hallintaanotosta.
Pientä laskelmaa eli jos henkilö omistaa:
-1kpl 20m2 yksiö, vastike 70€/kk Jos rästejä 2kk eli 140€ = ei hallintaanoton uhkaa
-1kpl 80m2 kolmio, vastike 280/kk Jos rästejä 2kk eli 560€ = ei hallintaanoton uhkaa
-1kpl 20m2 yksiö, vastike 70€/kk Jos rästejä 3kk eli 210€ = hallintaanotto uhka
-1kpl 80m2 kolmio vastike 280/kk Jos rästejä 3kk eli 840€ = hallintaanotto uhka
-3kpl 80m2 kolmio, vastikkeet yht. 840/kk Jos rästejä 2kk eli 1680€ = ei hallintaanoton uhkaa
Tilanne on johtamassa siihen, että radikaali vastikkeiden noston tarve uhkaa taloyhtiötä, koska kassasta uupuu koko ajan tuollainen lähes 10000 € vastikesumma. Onko kellään vastaavasta tilanteesta kokemusta ja miten homma saataisiin takaisin raiteilleen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ketä istuu hallituksessa? Yleensä sijoittajat eivät ole kovin innostuneita siellä olemaan ja isännöitsijä ei saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä itsekseen. Hallitus voi tehdä kiireellisiä päätöksiä ja päättää ottaa asunnot haltuun (varoituksen jälkeen), mikäli asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole selkeitä ohjeita kuinka rästien kanssa pitää toimia.
Mutta en vanno tietäväni tästä mitään. Itse istun oman asunto-osakeyhtiöni hallituksessa ja mielestäni asia menee näin. Onneksi meillä ei ole tätä murhetta.
Itse olen hallituksen ainoa talossa asuva jäsen. Pj ja toinen hallituksen jäsen on näitä sijoittajia. Toisella näistä on myös ongelmia vastikemaskujensa kanssa.
Pahimmalta luistelijalta saatiin vihdoin jokunen tuhat lappunen perittyä tuon hallintaan oton uhalla, mutta näiden alle 3kk:n velkaansa monesta asunnosta ylläpitäviin ei tunnu oikein mitenkään pääsevän käsiksi.
Asunto-osakeyhtiölaissa on selkeät ohjeet yhtiön käytössä olevista pakkokeinoista. Yhtiön hallitus ja yhtiökokous ovat ne, jotka tekevät asiassa päätöksiä. Isännöitsijän tehtävänä on toteuttaa tehdyt päätökset. Hallitus antaa kirjallisen varoituksen ja jos erääntynyttä vastikerästiä ei viivytyksettä suoriteta, yhtiökokous voi tehdä päätöksen huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan. Toimiin on syytä ryhtyä jo seuraavan kuukauden alussa. Kolme kuukautta on liian pitkä aika. Esimerkiksi huoneiston myyntitilanteessa uusi omistaja vastaa ainoastaan kolmen kuukauden vastikerästeistä. Pakkokeinoasiassa on syytä tarkkaan noudattaa laissa olevia kohtia. Mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä helpommin asia hoituu. Jos perintää vitkutellaan niin summat kasvavat, aikaa kuluu ja asiat yleensä mutkistuvat.
Juuri noin itsekin käsitän homman menevän normaalitilanteessa. Tässä ko. tilanteessa ongelman aiheuttaa se, että isännöitsijän Asoy-lain tulkinnan mukaan ainoa hallintaan oton käynnistämiseen vaikuttava asia on se, että osakkeen vastikkeita on rästissä 3kk:n ajalta.
Isännöitsijän mukaan lain kohta, missä mainitaan "huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys" tarkoittaa sitä, että täytyy olla yli 3kk:n rästit. Eli jos samalla henkilöllä on kolmesta asunnosta jokaisesta 2kk rästit, niin sen merkitys on vähäinen.
Muu hallitus on isännöitsijän linjoilla, koska heillä on ns. omakin lehmä ojassa.
Mitään kolmen kuukauden rajaa ei ole olemassa. Kun hallitus antaa kirjallisen varoituksen, niin siinähän velalliselle varataan mahdollisuus maksaa välittömästi eli korjata asia. Jos asianomainen ei tällöin maksa, niin päätös haltuunottamisesta voidaan tehdä. Asunto-osakeyhtiö ei ole mikään luototuslaitos eivätkä muut osakkaat ole velvollisia maksamaan muiden vastikkeita. Kun puhutaan rikkomuksesta, jolla on vähäinen merkitys, tarkoitetaan metelöimistä, järjestyssääntöjen rikkomista jne eli muita haltuunoton perusteita. Yleensä kun varoitus annetaan, suoritus tulee alta aikayksikön. Suosittelen lisäksi isännöitsijän vaihtamista.
Taitaa vaan olla tällä hetkellä tuo vaihto vähän vaikea temppu, kun näillä velkaantuneilla on reilu osake-enemmistö...
Pitäisi vaan jotenkin saada isännöitsijän ja lopun hallituksen päähän menemään, että tuo 3kk:n käytäntö ei ole mikään laki. Kaiken järjen mukaan minustakin tuo vähäisyys-kynnys on ylitetty jo komeasti, kun osakkaan rästien summassa ei puhuta enää satasista. Riippumatta siitä koostuiko se sitten yhdestä tai monesta asunnosta. Lisäksi rästejä on ollut pitemmän aikaa eli ei ole kyseeessä osakkaan satunnaisesta huonosta taloustilanteessta.
Isännöitsijä löysi kyllä jonkun vuoden 1986 HO:n päätöksen, jossa vähäisenä pidettiin sitä että joulukuun vastike maksettiin tammikuun 20.pvä. Vuodelta 1989 löytyi päätös, että kolmen kk:n rästit ei ollut vähäinen syy hallintaan ottoon. En tiedä löytyykö mistään ennakkotapausta, jossa kyseessä olisi yhden omistajan monesta asunnosta kertyvät rästit.
Alkakaa periä lain sallimaa suurinta viivästyskorkoa rästeistä, eiköhän se saa sijoittajankin laskemaan missä rahaa kannatta pitää (eli maksaa vastikkeet ajallaan).
Näistä vastikemaksulapuista ei edes selviä mikä on viivästyskorko nyt. Näissä lukee vain viivästyskorko korkolain mukaan. Mistähän tuo selviäisi paljon se voisi enimmillään olla? Vaikka en tiedä auttaisiko sekään, koska nuo perintätoimetkin tuntuvat olevan hyödyttömiä näiden veijareiden kanssa.
Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä.
Viitekorko tarkistetaan ½ vuosittain ja on 1.7 - 31.12 2006 3% eli viivästyskorko 10%. Näillä näkymin viitekorko nousee vuodenvaihteessa.
Tilanteenne on mielenkiintoinen ja tuskin osakeenemmistön omistavat suostuvat minkäänlaisiin muutoksiin. Voin kuvitella, että korjauspäätökset sun muut ovat vaikeasti läpivietävissä tuossa hallituksessa.
Hallitus on henkilöjohtaisesti vastuussa yli 3kk rästissä olevista vastikkeista.
Taloyhtiö ja asunnon joskus ostava ovat vastuussa tuohon 3kk saakka. Sen jälkeen lain mukaan yhtiökokous voi päättä hakea vastikerästit hallituksen jäseniltä yhteisvaastuullisesti.
kyseessä!
Mikä laki?
perseaukinen Viipurin sälli
ongelma, joskus.
Yksinkertaisesti mitää lakiin perustuvaa 3 kk:n sääntöä ei tosiaan ole, joten jo kuukauden tahi kahden jälkeen yhtiö voi alkaa toimiin vastikkeiden saamiseksi kassaan. Yhtiön hallituksen on tehtävä linjapäätös asian tiimoilta ja käskettävä isännöitsijän alkaa toimimaan ao. päätöksen mukaan.
Viimeinen niitti viedä asia oikeuteen ja ja sen päätöksellä ottaa osake yhtiön haltuun ja vuorata se vastikkeiden saamisten turvaamisiksi.
Kannaattaa kääntyä ko. ongelman suhteessa lakimiehen puoleen, "ei isännöitsijä ruokkivaa kättä pure."
AOP - HCR ottaa osakkeet yhtiön hallintaan ja samanaikaisesti vie käräjille. Osakkeita vuokrataan ja vuokratuloilla maksetaan rästit, mutta oikeuskäsittely tekee sen, ettei rästejä pystytä koskaan kokonaisuudessaan maksamaan vuokratuloilla. (Ilman oikeuskäsittelyä rästien maksaminen vuokratuloilla onnistuisi kyllä).
Oikeuteen viemisestä ei kylläkään ole yhtiöjärjestyksessä minkäänlaista mainintaa - on isännöitsijän aktiivista toimintaa.