minkämoine mittalaite/anturi tarvitaan jotta saisi yksinkertaisesti tiedon siitä onko talossa yli vaiko alipainetta?
entäpä minkälaisella mittalaitteella/anturilla pystyisi havainnoimaan alipaineen vaihteluita?
Sovelluksia mielessä:
- merkkivalo jos talon alipaineisuus katoaa tai muuttuu ylipaineeksi
- jos alipaine kasvaa riittävän paljon syttyy siitäkin merkkivalo
( edellisen lisäksi korvausilmaventtiili ohjattaisiin auki)
Onkelmana on se ettei nuissa LVI komponenttien informaatiossa ole kyllin selvää rautalankaa jokakodin inssinörtin propellihattuiluun.
entäpä minkälaisella mittalaitteella/anturilla pystyisi havainnoimaan alipaineen vaihteluita?
Sovelluksia mielessä:
- merkkivalo jos talon alipaineisuus katoaa tai muuttuu ylipaineeksi
- jos alipaine kasvaa riittävän paljon syttyy siitäkin merkkivalo
( edellisen lisäksi korvausilmaventtiili ohjattaisiin auki)
Onkelmana on se ettei nuissa LVI komponenttien informaatiossa ole kyllin selvää rautalankaa jokakodin inssinörtin propellihattuiluun.
Vastaukset 25
Vanhimmat
suhteesta ja periaatteessa suhteet näkisi jos molempiin kanaviin laittaisi manometrit.
Näitä saa myös hälytyskärjillä varustettuina.
Vaivaloisempi tapa on tehdä kuten säädössä tehdään, mitataan kaikki tulo ja poistoventtiilit.
Eikö olisi järkevämpää laittaa mittari sisälle ja ulos, niin näkisi onko talossa ali vai ylipainetta. Ei mistään kanavasta.
ilmamäärät niin niistä voi päätellä onko alipainetta vai ei.
Onkohan olemassa 0-5Pa painekytkimiä. Manometrejä kyllä on, mutta onkohan niissä painekytkintä. Tuollaisella voi mitata talon alipaineisuutta suoraan ulkoilmaa vasten.
Suuremmilla paineilla toimivia manomeri&painekytkin yhdistelmiä on olemassa. Niitä voi käyttää suodattimien ja kanavien paine-erovahteina. Tämä mittaustapa ei kuitenkaan täydellä varmuudella kerro talon yli/alipaineesta mitään.
Yksi ongelma on ulkoilman lämpötila. Mikä tahansa 2krs talo on varmasti ylipaineinen yläpohjasta kun ulkona on pakkasta. 1krs talotkin ovat siinä ja siinä. Lämpötilaero synnyttää sellaisen nosteen ettei mikään ilmavaihtolaite taida sitä kompensoida.
Mitä jos ropelihattuilis sen enerventin roottorin pyöritys moottorin pätkäkäynnille tuloilmapuhaltimen sijaan? (tulipas riimejä :)) Tätä varmaankin meinaat pärfektiksi tuunata??
minimi paine kysymissäsi kytkimissä taitaa useimmiten olla parissakymmenessä... Tarkkuuden kasvaessa myös hinta kasvaa suhteettomasti. Luotettavampi tapa äärettömän pieniä paineita mitattaessa on mitata nopeutta; esim. seinään reikä ja reikään kuumalanka... No kuumalankakaan ei ole ihan ilmainen... :(
Juu ... enerventtiilin kaveriksi kikkailua.
Ja muutenkin.
On mielestäni talon terveydelle ja energiankulutukselle hyväksi että ali/ylipaine on hallinnassa.
Enerfenttiiliä tää koskettaa sen verran että mua vieroksuttaa ajatus pysäyttää poistopuhallin tai pienentää sen tehoa kun keskuspölynimuri tai liesituuletin käy tai kun takassa palaa tuli. Normaalistihän enerventtiin kytkettäisiin ohjaus jolla se tunais poistoa pienemmälle tarvittaessa.
Mutta siinä on tietenkin se huono puoli että LTO alkaa jäätyä jos talvipakkasella poisto vähenee -> enerventtiili voi alkaa pätkiä tuloa tms..
Siksi mun logiikalle oli täytellisenpää jos vaan avataan korvausilmaventtiiliä alipaineen vähentämiseksi liesituulettimen käydessä yms... Korvausilman lämmittäisi maalämpö teknisessä tilassa.
Sivuluxuxena värkeillä huomaa jos on jossain ikkuna jäänyt auki.
on aika pieni paine-ero kun ottaa huomioon että
kevyt tuuli suuruusluokkaa 4 m/s aiheuttaa 10 Pa:n
patopaineen tuulenpuoleiselle seinälle.
Miltähän seinältä siis on tarkoitus mitata?
Roottorille on saatavana portaaatomia kierroslukusäätöjä, joten mitään ei tarvii pätkiä. Tuollaiseen pieneen saa varmaankin alle tonnilla sekä säätimen että moottorin.
Olin funtsinut että tsekkailisin ullakon ja sisäilman välistä paine-eroa jotenkin keskiarvoistettuna.
(ja yläpohjan vuodot ne kait haitallisimmat ovat)
Jos ovi ei aukea alipainetta on liikaa:)
Helvetin LVI-suunnittelijat kun eivät ota huomioon liesituuletinta. Kun tuuletimen laittaa päälle niin hyvä että ovet aukeavat. Takkakytkimiä koneissa kyllä on , mutta liesituuletinohjausta en ole vielä nähnyt
Rakenna ylimääräinen korvausilmaputki ja siihen seuraavat rekkulat:
-Tiivis sulkupelti peltimoottorilla. Moottorin ohjaus liesituulettimesta.
- Kanavalämmitin, jotta korvausilma ei pakkasella jäädytä koko taloa.
"Helvetin LVI-suunnittelijat kun eivät ota huomioon liesituuletinta. Kun tuuletimen laittaa päälle niin hyvä että ovet aukeavat. Takkakytkimiä koneissa kyllä on, mutta liesituuletinohjausta en ole vielä nähnyt "
Kun en noitten härveleitten kanssa ole niinkään tekemisissä, joten en tiedä onko muilla valmistajilla, mutta ainakin Enervent tarjoaa mahdollisuutta liesituulettimen tilatiedolle joko sähköisenä tai vaihtoehtoisesti paine-eron perusteella mitattuna... Ainakin jossainAC-malleissa...!
joop, aika pitkälti tommosia mietin.
Enerventtiilissä on muuten takkakytkin, liesituuletin sekä keskuspölynimurin kytkentämahdollisuudet (tavalla tai toisella). Eli Enerventti sitten pienentää poistopuhaltimen tehoa.
Mutta niinkuin KL_lle tuumasin, silloin LTO kärsii kun poisto pienenee.
Talvipakkasella takan laivinuunin polttoaika voi olla esim 4 tuntia ja siinä ajassa kait vois enerventtikin jo kopsahtaa jäähän.
ltr-6 acessamme ainakin (se parin vuoden takainen malli) on ainakin ohjaus huipparille.
Sen kun kytkis karvan. En ole nähnyt mitään järkeä, huippari on käytössä tunnin, max pari päivässä.
Mutta jos on savupiippu niin savut tulee kyllä sisälle kun huippari nykäisee satoja kuutioita ilmaa pihalle tunnissa.
Ja jos enervanttiin kytkee ohjauksen niin saunoskelun takanpolton yhteydessä voi pyöriväkin kenno jäätyä.
Kikka jolla saisi karkeasti selville onko ali vai ylipaine:
höyrynsulkumuovikelmun ullakkotilan ilman ja sisätilan ilman väliin & tutkin valokennolla pullottaako kelmu kumpaanko suuntaan.
samaisella värkillä vois varmistella että kellarin autotallissa ois aina alipaine suhteessa muuhun taloon
"korvausilmaventtiilin" avaamiseksi ehkä nuuskin sitten KPI:n / liesituulettimen kytkimien asentoa & magneettikytkimillä takan ja leivinuuni savu&häkäpeltin asentoa.
Siis jos ei jotain todella edukasta paineanturia löydy.
ja voishan sitä nestepinnan korkeuttakin tutkailla
mutta mitä nestettä pitäisi käyttää että se ei aikaa myöden haihtuisi pois tai alkaisi kasvaa levää?
Itselläni on riippuliitoharrastuksesta jäänyt korkeusmittari.Mittarin resoluutio on metrin luokkaa.Kuka osaa laskea (tai ehtii selvittämään)mikä on paine-ero 1m korkeudenmuutoksessa täällä maan pinnalla.Muistelisin paineen putoavan puoleen,kun noustaan 6km.
aina kun mennään metri ylöspäin on yläpuolella neliötä kohden 1 kuutio ilmaa vähemmän, joten ulkolämpötila ollessa jotain 15-20 C paine laskee 1,2 kg/m eli Pascaleissa n 11,8 Pa/m.
Näinhän se käytännössä "matalissa" on. Eri asia kun on menty vaikkapa 1000m ylöspäin ja ilman tiheys on muuttunut mekittävästi. Minulla ei näköjään ole enää aikaa edes ajatella, laskemisesta puhumattakaan. Korkeusmittarin anturikin lienee käytännössä /- 10Pa.
Vaikuttaa kehityskelpoiselta...
Ehdottomasti halvin tapa havainnoida onko ali- vai ylipaine on pitkähkö pala vessapaperia sopivalla tavalla käytettynä!
Avaa tuuletusikkunaa hiukan ja riiputa vessapaperinsuikaletta aukossa. Paperista näkee heti mihin suuntaan ilma virtaa.
tarvitsee tietoa paineista? Jos luukut ovat kiinni, havaitsee ulko-oven avauksella ali- tai ylipaineen!
tyyni keli eikä sisäilman ja ulkoilman tiheysero (lämpötilaero) haittaa, mutta oven ylä- ja alareunassa voi virrata eri suuntiin.
1) Talvella on terveellistä jos talo on alipaineinen mutta ei ihan järjettömän alipaineinen.
2) Kesällä saa viileän pidettyä paremmin talossa sisällä jos talo on lievästi ylipaineinen tai ei ainakaan reilusti alipaineinen.
3) Liesituuletin, keskuspölynimuri ja takka lisäävät alipainetta niin että siitä tulee haitallista (esim hajut savuhormista sisään) nuissa tilanteissa olisi niin ikään eduksi jos tilanteen voisi havainnoida ja rakentaa automatiikan korjaamaan tilanne.
jne...
Tyvestä puuhun.
Eli laitan tekniseen tilaan korvausilmaventtiilin ja siihen perhospeltin. Perhospelti avautunee kun alipaine kasvaa riittävän suureksi.
Kokeilemalla näen onko perhospeltin jousen vastus liian suuri tai pieni.
Avautumisen herkkyyttä voin säätää kääntämällä perhospeltin ylös tai alaspäin sekä lisäämällä tarvittaessa jonkin "punnuksen"/painon perhospeltin siipeen.
(ja sieltä teknisestä tilasta meillä siis on ilmayhteys saunan&pesuhuonenen alaslaskun yläpuolelta takkahuoneeseen & muualle. Ja teknisessä tilassa on toki ilmanvaihdon poistoventtiili. Ja tuloilmakanavaan tulee myös ilmansuodatin.)
Otan ullakolta sisään 32mm viemäriputken ja tulppaan sen. Tyvenellä säällä voin sitten avata tulpan ja tunnustella kumpaan suuntaan ilma virtaa.
Halpa patentti, mutta elämä on.