veljeni sai syytteen 14 vuotiaana raiskauksesta: kyseinen tyttö (15v) lukkiutui vapaaehtoisesti samaan vessaan. Todistajia oli paikalla, jotka eivät kuulleet minkäänlaisia avunhuutoja. Vessasta ulos tultua kyseinen tyttö pyysi veljeäni vielä jäämään hänen kanssaan, koska oli tylsää. Veljeni kertoi todistajien nimet rikostutkijalle, mutta ainoa jota kuultiin (viidestä todistajasta)oli ko. tytön paras ystävä. Todistajien mielestä rikosta ei ollut tapahtunut, koska tyttö HALUSI vielä myöhemminkin olla veljeni kanssa. Syyte meni läpi, vaikka todistajia EI kuultu. Nyt, 2 1/2 vuotta myöhemmin (veljeni 16v) sai 5100 euroa vahingonkorvauksia maksettavaksi.
yhteenveto:
-veljeni 14v.
-5 todistajaa, 1 kuultiin(tytön paras ystävä)
-todistajat eivät kuulleet minkäänlaisia avunhuutoja, päinvastoin.
-tyttö halusi vielä jatkaa iltaa veljeni kanssa.
-tytön sana oli ainut mikä ratkaisi.
---oikeusko tapahtunut?
yhteenveto:
-veljeni 14v.
-5 todistajaa, 1 kuultiin(tytön paras ystävä)
-todistajat eivät kuulleet minkäänlaisia avunhuutoja, päinvastoin.
-tyttö halusi vielä jatkaa iltaa veljeni kanssa.
-tytön sana oli ainut mikä ratkaisi.
---oikeusko tapahtunut?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valehtelemisella pitäisi nyt jokin raja olla, sillä 14 vuotiasta ei voi Suomen lain mukaan syyttää rikoksesta.
Rikoslaki
3 Luku
4 § (13.6.2003/515)
Vastuuikäraja ja syyntakeisuus
Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen.
Jäi mainitsematta: henkilö(tytön paras ystävä) jota oli kuultu, ei ollut "tapahtuma"paikalla.
(on myös mahdollista, että päätös oli syyttämättä jättäminen (aikaa on kulunut tapahtumasta), mutta vahingonkorvaukset tulivat silti. ja todistajia ei kuultu)
Näin näissä jutuissa usein nykyään käy..Kun saataisiin nämä "raiskatut" tyttölapset vaan tajuamaan että jos myöhemmin muuttaa mielensä, se ei tee tapahtuneesta raiskausta! Ja oikeuslaitos sitten tukee näitä rahastavia "pikku-Elisoita" ja pilaa monenkin nuoren miehenalun elämän langettamalla erittäin häpeällisen ja kalliiksi tulevan tuomion korvauksineen...vieläpä erittäin kyseenalaisilla todistuksilla.Mutta eihän Suomen oikeuslaitos mitenkään voi erehtyä..Vai voisiko sittenkin?