Puhun sinulle erosta.
"Taas sinä olet tuollainen, miksi?"
"Mikä sinua vaivaa?"
"Miksi et välitä minusta"?
Yritän sadannen kerran sanoa, että
olet minulle vain kaveri.
Sadannen kerran sinä sanot minulle:
"en ole sinun kaverisi".
"Jos lähdet en halua olla
missään tekemisissä kanssasi."
Nyt olen oppinut pitämään suuni kiinni.
Toimin niin kuin sinä olet aina toiminut.
Ikäviä asioita ei ole, kun niistä
ei puhuta. Simsalabim, taikuutta.
Hyvinhän tässä elellään nämä
viimeiset kuukaudet.
Joskus sinua rakastin, nyt en tunne
oikeastaan mitään.
Ehkä hiukan sääliä, ehkä.
"Taas sinä olet tuollainen, miksi?"
"Mikä sinua vaivaa?"
"Miksi et välitä minusta"?
Yritän sadannen kerran sanoa, että
olet minulle vain kaveri.
Sadannen kerran sinä sanot minulle:
"en ole sinun kaverisi".
"Jos lähdet en halua olla
missään tekemisissä kanssasi."
Nyt olen oppinut pitämään suuni kiinni.
Toimin niin kuin sinä olet aina toiminut.
Ikäviä asioita ei ole, kun niistä
ei puhuta. Simsalabim, taikuutta.
Hyvinhän tässä elellään nämä
viimeiset kuukaudet.
Joskus sinua rakastin, nyt en tunne
oikeastaan mitään.
Ehkä hiukan sääliä, ehkä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jestas..tästä kyllä tulee varmasti kirpeitä kommentteja mutta samapa tuo. Tuon ymmärsin.
Vaikka en siihen ihan täysillä samastunutkaan,
on tuo varmaankin kuuluu elämään. Lause: "Joskus sinua rakastin, nyt en tunne oikeastaan mitään" jäi mietityttämään, että miten rakkauden tunteet katoavat noin vain? Onko siis parempi olla rakastumatta ja tykätä aina vaan niin kuin mä teen... ehkä se on helpompaa - se tykkääminen.
Mielenkiintoinen termi tuo tykkääminen...
Tarkoittaako se rakastaa lievemmin?
Kuinka se nyt sitten olisi helpompaa?
...?Elämän kysymys runossa.