Millainen on sitten tavallinen perhe joka on sopiva sijaisperheeksi? eikö todellakaan saa olla omia leikki-ikäisiä? minulla kaksi kolulaista ja kaksi kotona hoidettavaa leikki-ikäistä. nuorin vajaa 3v.
On asunto, auto, kesämökki, ja parisuhde ja perheen asiat kunnossa. Ei puutu kuin likainen rikosrekisteri.. jota ei ole.=)
Mutta ei kelvata muka sukulaislapselle ja syy siihen että olen nuori (alle 30v) ja omat lapset pieniä. Minusta taas lasten pitää ollakin pieniä että kasvavat ja sitoutuvat yhdessä, pienillä lapsilla ei ole niin voimakkaita ennakkoluuloja muita ihmisiä kohtaan, eli sopeutuvat paremmin kuin vanhemmat lapset.
Jaksamisesta ei ole kyse, olen aina tehnyt työtä lasten parissa ja kokemusta on kaikenlaisista lapsista. Mutta ei niin ei. Periksi en silti anna, onhan sukulaislapsesta kyse.
On asunto, auto, kesämökki, ja parisuhde ja perheen asiat kunnossa. Ei puutu kuin likainen rikosrekisteri.. jota ei ole.=)
Mutta ei kelvata muka sukulaislapselle ja syy siihen että olen nuori (alle 30v) ja omat lapset pieniä. Minusta taas lasten pitää ollakin pieniä että kasvavat ja sitoutuvat yhdessä, pienillä lapsilla ei ole niin voimakkaita ennakkoluuloja muita ihmisiä kohtaan, eli sopeutuvat paremmin kuin vanhemmat lapset.
Jaksamisesta ei ole kyse, olen aina tehnyt työtä lasten parissa ja kokemusta on kaikenlaisista lapsista. Mutta ei niin ei. Periksi en silti anna, onhan sukulaislapsesta kyse.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on? Voisiko johtua esim. siitä että tää sukulaislapsi on vanhempi kuin kuopuksenne? En tiiä pitääkö sukulaissjoituksissakin sen sijoitettavan olla nuorin.
Eli nuorempi kuin omani.
Ei kai ne sitten usko että sun voimavarat riittää vielä yhdelle omien lisäksi. Voisiksä ruveta ensin vaikka tukiperheeksi tälle sukulaislapselle jos sitä kautta vois todistaa että sun voimavarat riittää? Vai onko se jo otettu huostaan sieltä sun sukulaiselta? Vaikea kai niitä on vakuuttaa, siis sossuja. Yhtä lailla kun ne tulee siihen tulokseen ettei oma äiti voi hoitaa lasta niin yhtä piukassa on varmaan se näkemys jos ei hyävksy jotaikuta sijariksi.
niin varmaan saat. En itse voisi kuvitella tilannetta, että joku sukulaislapsistamme olisi vaarassa joutua huostaan. Olisin ensimmäisenä pelastamassa, ennen kuin viranomaiset ehtis paikalle ja sopisin äidin/vanhempien kanssa.
on mahdollisuus oheishuoltajuuteen - tällä tavalla kunta/kaupunki pesee kätensä jutusta eikä maksa penniäkään.
tukiperheeksi, varmasti kelpaat. Ei tuo ikä ole este. Tietenkin jos omat lapset ovat nuoria, kannattaa harkita kahdesti.
Kaikki, mikä normaalista ihmisestä tuntuu oikealta ja järkevältä, on sossujen mielestä epäilyttävää ja negatiivista. Sukulaissijoitukset ovat yksi sellainen peikko, joka ei sossuille sovi. Toivottavasti saat sukunne piiriin tuon pienokaisen enenkuin hänen tulevaisuutensa pilataan viranomaispyörityksessä ja oikeus sukulaisten tuntemiseen ja sukunsa piirissä elämiseen tärvätään. Lapsella on oikeus tuntea ja elää sukunsa jäsenenä arjessa ja juhlassa, kun hänelle kerran tämä mahdollisuus sukunsa piiristä tarjotaan. Ota ainakin yhteys oikeusasiamieheen ikärasismin vuoksi, niin sossut joutuvat keksimään uuden verukkeen.
Totta on, että läheskään kaikki kunnan ja kaupungi eivät suosi sukulaissijoituksia. Toisaalta on useita kuntia, joissa sukulaissijoitus selvitetään ensisijaisena vaihtoehtona. Ja uusi lastensuojelulakiesityshän
suorastaan velvoittaa tähän.
Mutta totuus on myös se, että aina sukulaissijoitus ei myöskään ole paras vaihtoehto.
Eli lapsen parhaasta käsin on tämäkin asia arvioitava.
Vaikea ymmärtää sosiaalityöntekijän asennetta.
Meille sijoitettiin vastasyntynyt vauva, kun nuorin biologisista lapsistamme oli 5v. ja ensimmäinen sijoitetuista lapsistamme (erityislapsi) 1,8v. - meitä siis pyydettiin sijaisperheeksi vauvalle, vaikka emme edes olleet silloin uutta sijoitettua vielä aikoneet ottaa. Meillä oli siis kolme kouluikäistä lasta lisäksi.
Ota yhteyttä perhehoitoliittoon ja Pesäpuuhun ja kysy milloin alkaa Pride koulutus sukulaissijaisvanhemmuutta harkitseville.
Kannattaa varmasti myös tarjoutua heti ko. lapselle tukiperheeksi ja jos lapsen äiti on "mukana juonessa" niin laitatte kirjallisen ilmoituksen perusturvalautakunnalle, jossa kerrotte, että haluatte ko. lapsen sijaisperheeksi, sekä että äiti haluaa nimenomaan teidt siihen hommaan sukulaisilta ja tuttavilta yms. suosituksia mukaan.
Iän ei pitäisi olla este, minun tietääkseni pula sijaisvanhemmista koskee nimenomaan 25-35 vuotiaita vanhempia.
Tervehdys
Kyllä minusta noilla tiedoilla pitäisi kelvata niin sukualaissijoitukseen kuin tavalliseenkin sijoitukseen.
Keskustelepa kyseisen sosiaalityöntekijän tyuöparin tai esimiehen kanssa. Ja jos et edelleenkään kelpaa, niin pyydä heiltä kirjallisesti perustelut. Ja ehdotukset "puutteiden" poistamiseksi.
ja pikkuveljeni 1v, kun 2v sukulaislapsi sijoitettiin meille. Vanhempamme olivat tosi nuoria silloin (22v ja 24v. Toinenkin perhe olisi ollut valmis ottamaan sukulaislapsen hoitoonsa, mutta sukulaisuus ajoi edelle.
se, että millaiset suhteet teillä on biologisiin vanhempiin. Oman kodin rajat voivat hämärtyä liikaakin, kun halutaan hyviä asioita kaikille läheisille.
Ajatteletteko asiaa lapsen kannalta vai sukulaisenne kannalta?
Meillä on sukulaissijoitus. On yllättävän vaikeaa sovitella asioita, kun on paljon tunteita pelissä. Todella paljon riippuu biologisten vanhempien kypsyydestä ja tilanteen edes jonkinlaisesta hyväksymisestä, millaista se sitten on. Meillä lapsen äiti ja hänen sukulaisensa vastustivat rajusti huostaanottoa, mutta isä ymmärsi sen tarpeellisuuden. Yhteistyö on ollut siis isän kanssa paljon helpompaa, ja myöhemmin myös äidin kanssa on ruvennut sujumaan, mutta lapsen äidin sukulaiset eivät ole vieläkään oikein "kärryillä".
ihmetyttää, että missä ne kaikki rakastavat sukulaiset on, kun niitä eniten kaivattaisi. Kyllä ne sitten jälkikäteen narisevat, kun joku on ottanut homman hoitaakseen. Miksi ei todella rakasteta omia lapsia ja lastenlapsia niin, että autettais ajoissa, ettei koskaan tarvis huost.ottoon joutua. MUMMOT MISSÄ OLETTE ??? huutaa amalia-täti lasten puolesta.
äidin puolella ongelmilta suljettiin silmät. Onhan se sitten suuri vääryys, kun huostaanotetaan ja mitään ongelmia ei ole ollut. Tämä mummojen ja pappojen katkeruus saattaa estää tosissaan hyvän kehityksen lapsen äidissä tai isässä. Aina vaan ollaan myrkyttämässä mieltä, kuinka suuri vääryys on tehty.
Meillä kyllä äiti itse onneksi rupesi vähitellen katsomaan peiliin ja se on ollut tie parempaan yhteistyöhön lapsen parhaaksi.