Mitä mieltä olette, nyt on 75 ha viljanviljelyä ja kiinnostusta olisi emoihin. Pihattoon en halua investoida, ulkokasvatus jonkinlaisten katosten avulla tuntuisi kustannustehokkaammalta. Yksi isohko hirsilato katokseksi olisi jo valmiina. Peltoa on yli 30 ha talouskeskuksen vieressä, metsää ja metsänpohjaa reilu 10 ha. Alkuun ajattelin 10-15 emoa, jääkö noista mitään käteen vai turhaa työtaakkaa?
Yksi syy miksi kiinnostaa on se että saisi viljelykiertoon nurmea ja laiduntaminen vähentäisi polttoainekuluja (vilja-alan vähentäminen). Huonompia lohkoja saisi nurmelle/laitumeksi viljanviljelyn sijaan. Onnistuuko/kannattaako käytännössä HF kasvatus pelkällä korsirehulla? Mielipiteitä?
Yksi syy miksi kiinnostaa on se että saisi viljelykiertoon nurmea ja laiduntaminen vähentäisi polttoainekuluja (vilja-alan vähentäminen). Huonompia lohkoja saisi nurmelle/laitumeksi viljanviljelyn sijaan. Onnistuuko/kannattaako käytännössä HF kasvatus pelkällä korsirehulla? Mielipiteitä?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Hei
Omasta mielestäni sinulla on oivat lähtökohdat, (peltopinta-ala). Aloitanpa vaikka tuilla: kasvinviljely --> kotieläintilaksi tuet nouseee reippaasti n.100€ /ha 75 *100 = 7500€. + eläimistä tulevat tuet. Muista sitten hankkiessasi eläimiä hakea investointituet eläinten hankintaan nuori viljelijä 60% kauppahinnasta. (katto on 1350 / emo). Suosittelen eläinmääräksi sellaista määrää, että olet tukien mukaan kotieläintilallinen. Rakennuksista emoille oivallisin on kylmäpihatto, Hirsilato muutoksilla, varauksella ok. huomioitavaa lannantyhjäys oltava helppoa, etukuormaaja + kauha. ja juomakupit lämmitettäviä. pää kuivitteeksi rapaa? saako mistä? ja lisäksi sitojaksi olkea. A.tuottajat välittävät hyviä eläimiä ja hyvään eläinainekseen kannattaakin satsata. Mutta Muista, että eläin tarvitsee jokapäiväistä valvomista, ruokintaa hoitoa. Oletko valmis työllistämään itsesi.
Niin, olen käsittänyt että enää ei (toistaiseksi ainakaan) onnistu siirtyä kasvitilasta kotieläintilaksi että saisi nuo korkeammat hehtaarituet??
Mitenkäs siinä suhteessa kun meillä on SPV tulossa niin kannattaisko nuo elukat hankkia nyt vanhan isännän aikana vai SPV:n jälkeen, jossain vaiheessahan kotieläintila sai huomattavasti enemmän jotain "starttirahaa" kuin kasvitila? Taitaa nuo investointituet olla merkittävämpi asia, että SPV:n jälkeen oletan?
Voihan sen SPV:n tehdä ensin ja sitten sinulla on kolme vuotta aikaa saada eläinmäärä täyteen korkeampaa tukea varten. Muistaakseni kasvitilan nuorenviljelijänaloitustuki on 25 te ja eläintilalla 55 te. Alle 40 v saa myös 10% paremman investointituen jalostusnautojen hankintaan.
Kysy ihmeessä maataloustoimistosta, mutta kyllähän sitä voi muuttua eläintilaksi, jos vain eläinmäärä riittää.
Sitten näistä roduista. En mainosta omaani, kun sen jo joku muu teki, mutta kolmas vaihtoehto mielestäni on Angus. HC ha HF ovat aloittelijalle helpoimpia käsiteltäviä ja nuo kaikki kolme toimivat luonnonlaitumella laiduntamassa.
Se miten haluaa markkinoida lopputuotteen ratkaisee rodunvalinnassa paljon. Samoin se minkä teurastamon läheisyydessä asuu - kaikki isot eivät välttämättä ota ollenkaan HC nautaa. Eivät sovellu linjalle - karvat ja sarvet näet...
Täsäki näkee millä tasolla Suomessa on karjanhoito.
Tuet ja tuet ja tuet.
EI mitään väliä missä ravassa elukat asuu, metsä EI ole eläinten suoja missään olosuhteissa, saat olla varma että ilmoitan jokaisen HC tilan, jossa ei ole asiallisia tiloja, eläinrääkkäyksestä.
Vanha lato ei kestä emojen temmellystä, kunnon pihatto pitää rakentaa jos haluaa eläimiä pitää.
Herranjestas , ei ne mitään villieläimiä ole.
Ja Brittein saarilla on kuulkaas VÄHÄN erilaiset olosuhteet kuin täällä pohjolassa, turha yrittää muuta vängätä!
maksamaan asiallista hintaa itse tuotteesta. Turha kommentoida palstalla, kun ei mitään tiedä.
Muuten Scotlannissa sataa ja tuulee melkoisesti - halusit tai et.
Skotlannissa vallitsee meri-ilmasto, jolle on tyypillistä hyvin vaihtelevat säät ilman äärioloja. Ilmasto on viileämpi kuin muualla Britanniassa.
Sademäärät vaihtelevat paljon Skotlannin eri puolilla. Läntiset alamaat ovat Yhdistyneen kuningaskunnan sateisinta aluetta; vuosittain sataa yli 3000 mm. Sateet ovat yleensä vuoristoisilla ylämaan alueilla orografisia. Suurimmassa osassa Skotlantia kuitenkin sataa alle 800 mm vuodessa. Lumisateet eivät ole alamailla tyypillisiä mutta korkeuden kasvaessa ne yleistyvät.
Kylmin kuukausi on Skotlannissa tammikuu, jonka keskilämpö on 3,5 °C. Voimakkaat Atlantilta saapuvat matalapainepuuskat, joita kutsutaan myös Euroopan hirmumyrskyiksi, ovat yleisiä Skotlannissa talviaikaan (loka–maaliskuussa).
(Eli on melkoisen märät ja hankalat olosuhteet talvella)
Sekö oikeuttaa rääkkäämään eläimiä?
Eihän tuet saa olla este eläinten kunnolliselle hoidolle. Nyt vain ei eläimillä ole mitään arvoa, vain niillä eläinyksiköillä , joilla saa tukea.
JA väärää puuta haukut jos luulet että olen kaupunkilainen, minulla on itelläkin karjaa, niitä vain hoidetaan huolella, tuet ovat sivuseikka.
Olen erittäin huolissani tästä uudesta villityksestä että laitetaan karjaa metsään ja laskentapäivänä käydään katsomassa montako on elossa.
Meillä on pieni karja ja voit olla vakuuttunut, että ne ovat oikein hyvässä hoidossa. Puhtaita, terveitä ja silminnähden onnellisia. Ei se (suljettu) pihatto ole mikään automaatio eläinten hyvinvoinnille. Itse en ole vielä nähnyt yhtäkään pihattoa, jossa olisi kuivat makuupaikat eläimille! Siellä ne märässä paskassa talsivat. Kerro nyt muuten tässä ihan oikeasti miten paljon olet perehtynyt HC:n ominaisuuksiin, vai perustuuko väitteesi ihan tunneseikkoihin?
Turha tuista on moralisoida - saat niitä ilmeisesti itsekin. Tuet eivät takaa, mutteivat myöskään estä eläinten hyvää kohtelua.
Metsä on muuten naudalle oikein mieluisa ympäristö toteuttaa esim. turkinhoitoa yms.
Lisätietoa löytyy: http://www.mtt.fi/met/pdf/met86.pdf
Jos joku todellakin tekee niin, että eläimet vain käydään joskus laskemassa, niin en minä myöskään moista hyväksy!
Kyllä pitää saakeli olla ihmisen tyhmä. Rautalangastako pitää vääntää että nyt ei ole kyse perinteisistä lypsylehmistä!
Eläimillä on polviin asti roikkuva turkki kaikkialla ja jos sellasen sisätiloihin tuot niin sehän läkähtyy kuumuuteen.
Onko sinun vaikea uskoa että on olemassa eläimi, mitkä ei asu kaupungissa? Meillä on esim semmonen koira että jos sille antaa valinnan vapauden niin se mieluummin nukkuu lämmittämättömässä kopissaan kuin sisällä...
No voivoi, onpa kylmää.
Ei ihme ettei villahousut käy kaupaksi skotlannissa.
Tuo kolme plus astetta yhdistettynä sateeseen tarkoittaa siinä nollan vaiheilla olevia erittäin kovatuulisia ja märkiä kelejä. Kyllä siinä villahousuja kaivataan ja ne HC:llä on omasta takaa. Villat alla ja goretex päällä! Kerrospukeutuminen näet.
Kyllä huomaa sinun puheista että kyllä paljoa ole ollut luonnon kanssa tekemisissä.
Kokeileppa että kastele päällysvaatteesi ja mene ulos vaikka nollakelillä. Voipi alkaa tulla kylmä.
Toisaalta taas kunnollisella suojauksella pärjäät kovissakin pakkasissa. Samahan se on nyt tässä. Kys. rodulla on semmoinen suoja sadetta ja tuulta vastaan että se ei tuommoisista säikähdä. Käy vaikka netistä kattomassa millanen karva elukalla on...
Pintakarva oli päältä kostea, mutta alavilla oli täysin kuiva ja lämmin. Ja vaikka tuulee ja sataa, niin edes se lauma jolla on käytössä katos ei ole suojassa, vaan rauhassa ruokailivat paalilla.
Entä jos se päällysvaate onkin sateenpitävä. Allaolevat lämpimät vaatteet eristävät kylmän - ihan kuin näillä meidän karvaturreilla.
Olen päivittäin luonnon kanssa tekemisissä, mutta sinun puheistasi huomaa, että ikinä et ole HC nautaa edes nähnyt - muuta kuin kuvissa. No tässä sinulle kuva Scotlannin olosuhteista: http://www.highlandcattlesociety.com/
But it is on the vast areas of poor mountain land with high annual rainfall and bitter winds that Highland Cattle thrive and breed where no other cattle could exist Making the most of poor forage, calving outside and seldom, if ever, housed they make a real economic contribution to hill and upland areas.The breed is exceptionally hardy with a natural and unique ability to convert poor grazing efficiently. They are remarkable for their longevity: many Highland cows continue to breed to ages in excess of eighteen years having borne fifteen calves. They are great mothers. The versatility of the Highlander led to a great upsurge in exports to the USA, Canada, Australia, New Zealand, Norway, Sweden, Denmark, Finland, Germany, Austria, Holland and South America. Highland Cattle can be found foraging 10,000 feet up in the Andes.
Niin anteeksi vaan, kommenttini oli tarkoitettu kyllä nimimerkille "tottakoottako".
Totta on että en ole nähnyt kyseisen rodun edustajia mutta lukenut olen kun pari vuotta sitten harkitsin itsekin noita eläimiä...
tämä väittely, että taitaa tässä systeemit mennä jo itsekullakin sekaisin, kun niin moni kirjoittaa samaan aikaan. Käypä katsomassa HC:n kasvatusta ihan mielenkiinnon vuoksi. Monet esittelevät toimintaansa mielellään ja siinä parhaiten saa vastauksen epäselviin asioihin. Nautarotuja kun ei mitenkään voi laittaa samaan muottiin ja hoitoa samalla tavalla tapahtuvaksi. Mikä on HC:lle hyväksi voisi olla kauheaa rääkkäystä Holsteinille. Eihän tämä rotu kaille sovi, mutta joihinkin tilanteisiin se voi olla oikeinkin sopiva vaihtoehto.
Taitaa mennä nyt puurot ja vellit sekaisin, rauhoittukaa hyvät ihmiset ennenkuin pakahdutte !!
Eiköhän tosiasia ole se, että eläimiä voi hyvin ja huonosti sekä sisäkasvatuksessa, että ulkokasvatuksessa.Tosin ulkona kasvatettavat eläimet ovat näkysällä kaikkien nähtävänä. Kuinka monen pihatto/parsieläimet ovat kaiken kansan töllisteltävinä? Kylläpä niitä sitten joskus löytyy paskaan hukkuneena ja nälkään kuolleena, kun ei kukaan ole osannut epäillä mitään !!!! Että sellasta, lopettakaa turha kina, se ei rakenna mitään !!!
mitään lisättävää. Meidänkin kylällä oli muutama vuosi sitten vasikkaparat vailla hoitoa. Pitäjälle rapsahti rangaistus, joten aina joskus oikeus voittaa. Aina ei valitettavasti valvonta pelaa ajoissa....
Meidänkin kunnassa on saatu itse teosta kiinni karjankasvattajia jotka "kasvattavat" nautoja ja lampaita vailla minkaanlaista suojaa.
Järkyttävän itsekästä toimintaa.
Niin hyvässä, että kukaan ei tiennyt mitään kun eläimet olivat piilossa navetassa. Lantaa oli niin korkea kerros, että vasikat eivät pystyneet kurkottelemaan vettä juomakaukalosta. Jos sitä vettä siinä edes olikaan.
Ulkokasvatuksessa kaikki on niin näkyvää! Ja suoja siinäkin pitää olla. Lajin ja rodun tarpeet huomioiden. Nautaeläin on hyvinkin kylmänkestävä ja tämän uuden oppaan mukaan Suomessa on lähes optimaaliset olosuhteet tälläiseen toimintaan. Tosin tutkimuksessa oli vain lypsyrotuiset sonnit, joten HC ja HF esimerkiksi ovat selvästi vahvemmilla lukuunottamatta kesähelteitä.
hyvinkin Skotlantilaiset olosuhteet. Jopa keskilämpö oli samalla tasolla. Kyllä ne vaikeimmat olosuhteet ovat juuri silloin kun sää on "skotlantilainen"...
Nyt kun saatiin suomalainen talvi, niin makuukumpujen kuivikkeiden kulutus laski murto-osaan. Eläimet ovat oikein tyytyväisiä kun on lunta ja pakkasta. On kiva makoilla oljilla ja märehtiä, kun kuura koristaa puita ja maassa on puhdasta lunta - hoitajakin ehtii enemmän juttelemaan ja rapsuttelemaan turkkia. Pakkanen ei tosiaankaan näitä eläimiä haittaa!
Harkitse Highland cattle rotua.Ei tarvitse, eikä saakkaan antaa viljaa.Todella hyvä rehunkäyttö kyky ja säänkestävyys.Metsän suoja taikka katos riittää vallan mainiosti.Käy katsomassa www.highlandcattle.fi
Kauheeta eläinrääkkäystä tommonen ettei ole suojaa eläinparoilla. Taivasalla pitää loskassa rämpiä, eikä kunnon ruokaakaan anneta!
Hyi hävetkää!
Mitäs se sinun koirasi pito siellä betonilähiössä sitten on?
Koira päivät pikkukopissa ja pääsee pari kertaa paskalle narun päässä päivässä. Ruokana jotain nappulaa tai ruuantähteitä. Ei taida olla koiralle ihan ominainen elinympäristö.
PS. Tuo highland-rotu on sellainen luonnonrotu, että se tosiaan on ulkona mieluummin kuin sisällä paksun turkkinsa takia. Ja viljan anto aiheuttaa sen ruuansulatukseen ongelmia. Highland-karja on ulkona räntäsateessa ja lumessa oikein omassa elementissään
Kaikilla eläimillä, myös Highlandilla pitää olla suoja.
HC:n kohdalla se tarkoittaa suojaista metsää (kuusikko), johon tehdään oljesta ns. makuukummut. Jos metsää ei ole, niin avoimella paikalla pitää rakentaa katos, joka antaa tuulensuojan.
Käy tutustumassa Scotlannissa rodun alkuperäisillä asuinpaikoilla millainen sää siellä talvella on. Atlantin matalapaineet tuovat vuorille jatkuvasti lumi/räntä/vesisateita. Suomen ilmasto on niille paljonkin mukavampi. Kesä lentävine hyönteisineen on paljon pahempaa aikaa.
Ja kunnon ruokaa pitää antaa. Missä niin on sanottu, että ei kunnon ruokaa? HC:lle annetaan naudan luontaista ruokaa eli korsirehua. Vilja yksinään ei ole naudalle terveellistä ruokaa.
Emme häpeä. Monellako Highlantilalla olet muuten vieraillut ja monenko HC-naudan turkkia olet päässyt rapsuttelemaan? Ole hyvö ja kirjoita uudestaan tänne, kun tiedät jotain aiheesta.
Eläinsuojelumääräykset säätävät eläimille edes kohtuulliset olosuhteet.
Kaikilla ympärivuotisesti ulkona pidettävillä eläimillä pitää olla VÄHINTÄÄN KOLMISEINÄINEN SUOJA.
Siis turha puhua mistään kuusikon suojasta, sitäpaitsi se on entistä kuusikkoa kun eläimet on muutaman vuoden siinä narskutellu niiden puiden kylkeä.
Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan kyseessä olevan nautarodun tarpeet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen asianmukainen suoja epäsuotuisia sääolosuhteita kuten suoraa auringonpaistetta, tuulta, sadetta, lumisadetta tai liiallista kylmyyttä vastaan. Suojan voi muodostaa esimerkiksi kolmiseinäinen rakennus
ELI: nautaRODUN tarpeet huomioonottaen ja ESIMERKIKSI kolmiseinäinen rakennus. Ja jos se kuusikko kuolee tallaamisen takia, niin silloin pitää tehdä rakennettu katos. Näinhän tässä on koko ajan selitetty. HC:n tapauksessa se suora auringonpaiste on pahin. Talvikeleistä selvä kuiva pakkanen on oikein hyvä keli. Kostean kelin ongelma on suuri kuivikekulutus - siihen katos ilmanmuuta auttaa.
Katoksessa ei sitten saa olla nurkkia, vaan eläimellä pitää olla mahdollisuus koko ajan väistää vapaasti lauman ylempiarvoisia jäseniä. Nurkka muodostaa todella suuren vaaratekijän eläimelle.
Onko eläinlääkärit ottanu kantaa HC rodun olosuhteisiin suomessa, siis on kai ne käyny jollain tilalla katsomassa olosuhteita ja eläinten kuntoa paukkupakkasilla yms. Kai niiden pito olis jo kielletty jos eläinrääkkäystä olis ilmenny! Naudan lämmön säätely on kyllä aivan erilainen kuin monilla muilla eläimillä ja ne pärjäävät kovemmissakin oloissa, varsinkin jos on kunnon karvapeite. olettaisin että HC karva on parempi suoja kuin esim. hirvien karva, ja hirven juutakset makoilee taivasalla ja vielä syksyllä punatakit käy ampumassa..
Missään kuvia HC:lle sopivista katoksista?
http://www.powershaping.fi/kuvat/kohteet/hevoshalli/hevoshalli01.htm
Tuohon kun laittaa muutaman oviaukon eri puolille, niin johan toimii. Ei tule nurkkia!
eläinten olosuhteet tarkastetaan säännöllisesti.
Tukioptimintiin en ota kantaa kun en tukikuvioiden ihan uusimpia käänteitä tunne.
Tosiaankin emot pärjää kyllä ulkona, kunhan rehu on kunnollista ja makuupaikka on kuiva. Ongelmaksi tulee lähinnä vasikat. Jos sinulla ei ole minkäänlaisia sisätiloja, joudut venyttämään poikimiset touko-kesäkuun vaihteeseen, jotta pikkuvasikat pärjäävät suojanaan pelkkä lato. Tällöin vasikat ovat syksyn saapuessa vasta 4-5kk ikäisiä. Silloin sinulla on syksyllä ladossa tungosta, kun sinne pitäisi mahtua emot ja isot, lähesvieroitusikäiset vasikat makaamaan. Toinen vaihtoehto on vieroittaa vasikat jo alle 6kk ikäisinä, mutta silloin vasikoilta jää hyödyntämättä 1-2kk emojen maidosta.
Hereford ei ruokinnan voimaperäisyyn suhteen kaikkein vaateliain rotu. Kuitenkaan ei olisi yhtään pahitteeksi antaa emoille poikimiten aikaan pientä täydennystä säilörehun lisäksi. Myös vasikat kasvavat paremmin, jos niille tarjotaan laitumen lisäksi väkirehua.
Uutta tietoa nautojen ulkokasvatuksesta. Opas löytyy sähköisenä verkkosivuilta :
www.mtt.fi/met/pdf/met86.pdf