Pää kuvattu?

Kuinka monelta teistä tinnituksesta kärsivistä on pää kuvattu kasvaimen varalta? Itse elän kasvavan pelon ja epätietoisuuden vallassa, kun tinnitukseni on pahentunut, ja samalla myös näkö on alkanut heikkenemään. Tauotonta päänsärkyä on kestänyt kaksi viikkoa, vaikka normaalisti päätäni on särkenyt tosi harvoin. Lisäksi päässä on alkanut olemaan outoja "paineaaltoja", ja monesti kävellessä tuntuu, että taju saattaa lähteä, tai että en meinaa pysyä pystyssä. Kävely saattaa esimerkiksi vetää kevyesti oikealle. Kasvoissa on tuntunut oudolle, aivan kuin ne puutuisivat, mutta ei kuitenkaan.

Olen melko herkkä huomaamaan kaikki muutokset itsessäni, ja murehdin niistä liikaakin. Siksi ajattelen, että ehkä liioittelen oireitani. Toisaalta toivon, että lääkäri kirjoittaisi lähetteen kuvaukseen, sillä tinnitustani ei ole ikinä tutkittu kunnolla. Mutta häpeäisin kuollakseni, jos mitään vakavampaa ei löytyisi. Kannan huonoa omatuntoa siitä, jos minuun tuhlataan turhaan yhteiskunnan vähiä varoja, kun on todellisiakin avun tarvitsijoita. Tiedän, että jotkut pitävät tuota ajattelutapaa tyhmänä, mutta en voi sille mitään. Jotain jälkiä siitä jää, kun äiti on alle kouluikäisestä toitottanut, kuinka itsekäs olen, jos olen perustarpeistani yrittänyt pitää huolta, ja lääkärissäkin yleensä suhtaudutaan vähättelevästi =o(.

Olisin ikionnellinen, kun saisin tietää, että kysymys todellakin on "vain" pirullisesta tinnituksesta, eikä mistään tappavasta tilasta aivoissa.
142113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Kyllä tuollainen asia kannattaa ihmeessä tutkia ja TOIVOTAAN,ettei sieltä löydy mitään vakavaa ja
siinä ei ole silloinkaan mitään hävettävää.
Jos sinulla on tuollaisia oireita,niin kiireellinen aivokuvaus on jo paikallaan juuri mainitsemasi aivokasvaimenkin poissulkemiseksi.

Äänestä

Kuvaukseen kannattaa mennä, sillä suljetaan pois mm. kuulohermokasvain. Itse sain lähetteen heti pään MRI-tutkimukseen. Vaikka itselläni tinnittänyt jo 4 kk, panikoin ja ahdistun siitä helposti ja sen myötä tulee juuri tuollaisia oireita, joita kuvasit. Molemmat korvat tinnittää ja kuulokin vähän alentunut molemmista. Tutkimuksia ei kannata hävetä, vaan rohkeasti niitä pyytämään.

Äänestä

Terveyskeskuksesta tuskin lähetetään suoraan magneettikuvaukseen, vaan tarvittaessa neurologian poliklinikalle.
Kerro lääkärille tarkkaan kaikki oireet, koska mielestäni oireet voivat johtua, vaikka aivopaineen noususta.
On kokemuksia, kun lastenneurologi hoiti pari vuotta, huolimatta hirveistä päänsärkykohtauksista ym., lastani migreenipotilaana. Siitä on niin paljon aikaa, että uudet kuvantamislaitteet eivät olleet vielä kovinkaan yleisiä. Nykyisin magneettikuvauksella on mahdollista selvittää kivuttomasti tällaiset asiat.

Me olemme monta kertaa joutuneet menemään suoraan päivystykseen, jota suosittelen sinullekin, jos et muuten nopeasti pääse tutkimuksiin.

En missään nimessä halua peloitella, mutta minulla on näistä asioista n. 30 vuoden kokemus, eikä tällaisia oireita ole syytä vähätellä. Myös jalkojen puutuminen voi olla yksi oire lisänä.

Vielä, kolmesta eri kokemuksesta viisastuneena, jos sinulle ilmoitetaan esim. neurologian poliklinikalta, että sinut kutsutaan myöhemmin tutkimuksiin, niin älä odottele turhan kauan kutsua, vaan soita ja kysy, missä se viipyy.

On järkyttävää, kun saa sellaisen vastauksen kuin minäkin, kun tiedustelin, missä viipyy leikkauskutsu hengenvaarallisesti sairaalle tyttärelleni. Vastaus oli, kun ei edes papereita löytynyt, että siellä ne ovat jonkun lääkärin korin pohjalla. Kun sitten vaadin vastaavaa lääkäriä tilille asiasta, niin leikkaus järjestyi seuraavalla viikolla.

Tuskinpa "vain" pirullinen tinnitus aiheuttaa tuollaisia oireita. Pidä huolta itse itsestäsi.

Äänestä

Heti lääkärille. Ja pois sellainen ajatus, että sinuun muka "tuhlattaisiin" yhteiskunnan vähiä varoja!!! Ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole koskaan ollut niin rikasta kautta kuin on nyt.
- - -
Mulla alkoivat tinnitus- ja huimausoireet n.14v. sitten. Menin ensin terv.keskukseen. Sieltä sain lähetteen keskussairaalan korvapolille, jotta karsitaan vakavammat sairaudet pois, niinkuin lääkäri sanoi. Korvapolilta lähete magneettikuvaukseen.
- - -
Mene heti lääkäriin. Jatkuva epävarmuus aiheuttaa pahenevaa stressiä.

Äänestä

Tervehdys, Tinnittäjä -81!

Olet saanut jo muutaman hyvän kommentin viestiisi. Hyvä ja vastuuntuntoinen ote vastaajilla, erittäin upeaa! Myös minä kehotan Sinua hakeutumaan lääkäriin. Minä ehdottaisin Sinulle kyllä hakeutumista yksityiselle korvalääkärille, joka voi lähettää Sinut eteenpäin erikoissairaanhoitoon eli keskussairaalaan tai yliopistolliseen sairaalaan. Koska erikoislääkärillä on kokemusta näistä asioista, hän saattaa jo lähetteessä ehdottaa magneettikuvausta omien alkututkimustensa jälkeen. Tämä käytäntö on tietenkin keskussairaalakohtainen; siis se, missä aikataulussa yksityissektorilta käsin voidaan vaikuttaa magneettitutkimukseen pääsyyn. Jos erikoislääkäri toimii myös keskussairaalassa, hänellä saattaa olla mahdollisuuksia vaikuttaa enemmän tutkimusaikatauluun. Toki asiaan vaikuttaa aina oireiden vakavuus.

Joka tapauksessa asiasi pitää tutkituttaa erikoislääkärillä. Ja vaikka mitään vakavaa aivosairautta ei todettaisikaan, niin silti tutkimukset ovat aiheelliset. Ei tutkimusten aiheellisuus perustu siihen, että aina pitää löytyä jokin vakava sairaus: ei näin tarvitse ajatella. Jo pelkkä tieto löydöksistä tai niiden puuttumisista on tärkeä tieto sekä Sinulle että lääkärille. Ja kaikki tämähän vaikuttaa myös Sinun henkiseen tasapainoosi, mikä jo sinänsä on perusteltu syy tarkempiin tutkimuksiin.

Tarkemmat tutkimukset olisivat kohdallasi perusteltuja myös siksi, että tiettyjen sairauksien poissulkemisen jälkeen hoito voitaisiin kohdentaa oikein.

Kaikkea hyvää Sinulle. Ole rohkea ja hakeudu tutkimuksiin.

Terveisin

Jytinä

Äänestä

Olen kärsinyt tinnityksestä n 20 vuotta. Olin n 20 v kun tinnitys ja muut oireet alkoivat. Ja oireet voimistuivat koko ajan: paineen tunnetta päässä, päänsärkyä, huonokuuloisuutta, tasapaino heitteli ja olin tosi huonovointinen ajoittain. Lääkärit silloin totesivat,että voisi olla Meniere, mutta näin nuorella ei sitä voi olla. Päätä kuvattiin silloin ja on kuvattu sen jälkeenkin. Nyt vuosien mittaan on todettu, että kaikki oireet olivat Menieren ja migreenin aiheuttamia.

Tinnitys voi olla ajoittain tosi häiritsevää ja henkisesti raskasta. Ilman muuta pää kannattaa kuvauttaa, saat itselleen mielenrauhan, löytyy jotain tai ei. Itsekin ajoittain edelleenkin Meniere-kohtauksien tullessa ja pitkittyessä ihmettelen, että mikä tuolla päässä on vikana ja mikä sitä oikein aiheuttaa.

Itse olen tinnitykseen tottunut, kuulokin on jo täysin toisesta korvasta mennyt, pelkkä tinnitys, humina ja ajoittain "traktorin ääniä" korvassa. Mutta eipä sitä kaikkea tarvitse aina kuullakaan ;)
Töissä jouduin töitä vaihtamaan, koska yksikorvaisena tinnittäjänä en pystynyt olemaan puhelintyössä luureissa ja samaan aikaan keskustelemaan kollegoiden kera. Mutta uusia mielenkiintoisia töitäkin on taas löynyt.

Itselläni on ollut rankka syksy. Elokuun 15 päivä sairastuin ja jatkuvat keuhkoputkentulehdukset, poskiontelotulehdukset ja räkäisyys aiheuttavat Meniere-kohtauksia. Nyt taas ramppaan lääkäreillä etsimässä syytä...

Ole itsekäs, pidä itsestäni huolta! Kukaan muu sitä ei pysty tekemään.

Äänestä

Rohkaistuin sen verran, että tilasin ajan lääkärille. Kävin tänään terveyskeskuksessa, ja minulle kirjoitetaan sieltä lähete keskussairaalaan korvapolille. Lääkäri tosin sanoi, että se on turhaa, mutta jos välttämättä haluan... Jäi vähän kurja olo, mutta jospa siellä korvapolilla sitten olisi sellainen lääkäri, joka laittaisi rukoilematta jatkotutkimuksiin. Aika keskussairaalaan tulee tammi- tai helmikuuksi.

Kiitos teille kaikille tuestanne!!! Voi kun lääkäritkin suhtautuisivat tähän samanlaisella vakavuudella ja ymmärryksellä.

Äänestä
  • jo joo,ja kaikki muutki samoin, kuuluu pakollisiin kuvioihin,aivan suotta sen asian kanssa ihtesä kans' painii lyö.sori mut saanhan palstallasi kysyä ,ett' oottako "tinniä"nähäneet?

    Äänestä

  • että jatkotutkimus on turhaa.

    Kyllähän minulla kuitenkin näistä terveyskeskuslääkäreistä kokemusta on, eli yleensä heidän tietonsa neurologisista sairauksista ovat minimaaliset.
    Meni kuitenkin mielestäni jo liian pitkälle, kun aikuinen tyttäreni, jolla on useaan kertaan uusittu shuntti päässä, meni terveyskeskukseen pyytämään jatkotutkimuksiin, koska hänen jalkansa puutuivat. Näin oli tapahtunut ennenkin ja silloin oli shuntti tukossa ja jouduttiin uusimaan. Hän kertoi tämän terveyskeskuslääkärille, joka oli ihan ulalla koko asiasta, mutta otti kuitenkin yhteyttä Kaupunginsairaalan neurologiin. Tämä mitätöi asian, eikä katsonut tarpeelliseksi lähettää jatkotutkimuksiin.

    Tytön tila huononi jatkuvasti, joten ei auttanut muu kuin mennä Yliopistollisen Keskussairaalan ensiapupoliklinikalle. Siellä on onneksi aina ollut asiansa osaava neurologi, niin silläkin kerralla. Tukossahan shuntti oli.
    Onnetonta asiassa lisäksi oli se, että tyttäreni päässä oleva kysta, jonka vuoksi shuntti on laitettu, oli kasvanut.
    Onnellista taas se, että uudella tähystysmenetelmällä, josta olimme kauan haaveilleet, ja sitten erään lääkärin mielipiteen vuoksi hylänneet oli, että se kuitenkin voitaisiin leikata.
    Onnetonta sitten se, että laite, jolla leikkaus suoritettaisiin oli rikki, joten shuntti piti heti uusia vanhaan tapaan päivystyksessä ja jäädä odottamaan siksi, että leikkaushaavat paranisivat ja voitaisiin leikata uudestaan, jolloin leikkauslaitekin toivottavasti olisi kunnossa.
    Onnellista oli, että joskus vajaan vuoden kuluttua tuli kutsu tähystysleikkaukseen. Piti mennä sairaalaan muistaakseni klo. 11.00 määrättynä päivänä.
    Onnetonta oli jälleen se, että Klo 9.00 soitettiin, leikkauksen peruuntuneen, koska laitteessa oli taas jotain vikaa. Luvattiin lähettää uusi kutsu, jota ei sitten tullutkaan ilman yhteydenottoani, koska tapahtui niinkuin edellä kerroin.
    Onnellista ja tärkeintä kuitenkin lopputuloksen kannalta on, että leikkaus onnistui.
    Nyt siitä on jo yli neljä vuotta aikaa, mutta edelleen mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
    Kaikki kiitos kuitenkin erittäin taitaville neurokirurgeille. Ilman heitä tyttäreni ei enää olisi elossa.

    Sen kuitenkin sinulle vielä sanon, että mikäli oireet lisääntyvät, niin mene suoraan keskussairaalan ensiapupoliklinikalle ihan kylmästi. Kyllä siellä tällaiset asiat otetaan vakavasti ja lähetetään välittömästi jatkotutkimuksiin, jos on tarpeellista.

    Itse olin juuri Yliopistllisessa Keskussairaalassa selän magneettikuvauksessa ja menen viikon kuluttua luustokartoitukseen, enkä tunne ollenkaan huonoa omaatuntoa. Se nyt vielä puuttuisi. Tässä odotuksessa ja jännityksessä on ihan tarpeeksi, meille kummallekin.

    Kirjoitathan miten asia ja tutkimukset edistyvät. Pidä puoliasi ja ole varovainen, kun tulee liukkaita kelejäkin, ettet kaadu.

    Äänestä

  • ukki kirjoitti:

    jo joo,ja kaikki muutki samoin, kuuluu pakollisiin kuvioihin,aivan suotta sen asian kanssa ihtesä kans' painii lyö.sori mut saanhan palstallasi kysyä ,ett' oottako "tinniä"nähäneet?

    naurahtaen...kone ei ole pelittäny muussa kuin korvissa joten pakollinen katkos väkisinkin..eiks muuten pelitä tää masina vieläkään kunnolla..korvien masinat kyllä reippaanlaisesti.
    Alkuperäiselle kyllä suosittelen ehdotonta vaatimusta päänkuvantaan,oireet samanoloisia kuin itselläni oli 01.Verenkiertokin voi olla mahdollisesti joka kasvonaluetta vie tunnottomaksi kuin myös oikealle kallistus.
    Itselläni todettiin kuvannassa aivoinfarkti,kaikenlaiset oireet mukaan lukien.

    Äänestä

  • "tinni" kirjoitti:

    naurahtaen...kone ei ole pelittäny muussa kuin korvissa joten pakollinen katkos väkisinkin..eiks muuten pelitä tää masina vieläkään kunnolla..korvien masinat kyllä reippaanlaisesti.
    Alkuperäiselle kyllä suosittelen ehdotonta vaatimusta päänkuvantaan,oireet samanoloisia kuin itselläni oli 01.Verenkiertokin voi olla mahdollisesti joka kasvonaluetta vie tunnottomaksi kuin myös oikealle kallistus.
    Itselläni todettiin kuvannassa aivoinfarkti,kaikenlaiset oireet mukaan lukien.

    onkos masiinaan iskenny fiiruksia ,mullon omena, tämä on pelittäny ilman asberiinia.,vai antiottibioottia ko niille fiiruksille syötetään,kiva kun "tinni" vastas ettei tarwinnunna akropoliittia hälyyttää vaimikää seon se ulukomaan polliisi,siin on sulle pyäpäivän lukemista, eläkä vastaa ettei ala "hiero,,,ääh!hier'aktiologinen ketjureaktori käynistymään.i

    Äänestä

  • Luin vasta viestisi sillä itse samanlaisten oireiden kanssa taistelin vuoden ja kun ei kukaan ottanut tosissaan menin yksityisen kautta magneettikuvaukseen. Ei halpaa lystiä, (etenkään 3 lapsen yksinhuoltajalta) mutta halusin selvyyden asiaan. Sieltä löytyikin kuulohermokasvain (akustikusneurinooma) joka leikattiin 3kk löytymisen jälkeen syyskuun lopussa ja olen siitää vähintään loppuvuoteen sairaslomalla. Joten sydämellisesti suosittelen jollain tapaa hakeutumaan yksityisen kautta kuvauksiin ja mahdollisimman nopeasti sillä oireet ovat juuri sellaisia kuin tuossa sairaudessa on. Voimia!!!

    Äänestä

  • lääkäriltä sanoa, kirjoitti:

    että jatkotutkimus on turhaa.

    Kyllähän minulla kuitenkin näistä terveyskeskuslääkäreistä kokemusta on, eli yleensä heidän tietonsa neurologisista sairauksista ovat minimaaliset.
    Meni kuitenkin mielestäni jo liian pitkälle, kun aikuinen tyttäreni, jolla on useaan kertaan uusittu shuntti päässä, meni terveyskeskukseen pyytämään jatkotutkimuksiin, koska hänen jalkansa puutuivat. Näin oli tapahtunut ennenkin ja silloin oli shuntti tukossa ja jouduttiin uusimaan. Hän kertoi tämän terveyskeskuslääkärille, joka oli ihan ulalla koko asiasta, mutta otti kuitenkin yhteyttä Kaupunginsairaalan neurologiin. Tämä mitätöi asian, eikä katsonut tarpeelliseksi lähettää jatkotutkimuksiin.

    Tytön tila huononi jatkuvasti, joten ei auttanut muu kuin mennä Yliopistollisen Keskussairaalan ensiapupoliklinikalle. Siellä on onneksi aina ollut asiansa osaava neurologi, niin silläkin kerralla. Tukossahan shuntti oli.
    Onnetonta asiassa lisäksi oli se, että tyttäreni päässä oleva kysta, jonka vuoksi shuntti on laitettu, oli kasvanut.
    Onnellista taas se, että uudella tähystysmenetelmällä, josta olimme kauan haaveilleet, ja sitten erään lääkärin mielipiteen vuoksi hylänneet oli, että se kuitenkin voitaisiin leikata.
    Onnetonta sitten se, että laite, jolla leikkaus suoritettaisiin oli rikki, joten shuntti piti heti uusia vanhaan tapaan päivystyksessä ja jäädä odottamaan siksi, että leikkaushaavat paranisivat ja voitaisiin leikata uudestaan, jolloin leikkauslaitekin toivottavasti olisi kunnossa.
    Onnellista oli, että joskus vajaan vuoden kuluttua tuli kutsu tähystysleikkaukseen. Piti mennä sairaalaan muistaakseni klo. 11.00 määrättynä päivänä.
    Onnetonta oli jälleen se, että Klo 9.00 soitettiin, leikkauksen peruuntuneen, koska laitteessa oli taas jotain vikaa. Luvattiin lähettää uusi kutsu, jota ei sitten tullutkaan ilman yhteydenottoani, koska tapahtui niinkuin edellä kerroin.
    Onnellista ja tärkeintä kuitenkin lopputuloksen kannalta on, että leikkaus onnistui.
    Nyt siitä on jo yli neljä vuotta aikaa, mutta edelleen mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
    Kaikki kiitos kuitenkin erittäin taitaville neurokirurgeille. Ilman heitä tyttäreni ei enää olisi elossa.

    Sen kuitenkin sinulle vielä sanon, että mikäli oireet lisääntyvät, niin mene suoraan keskussairaalan ensiapupoliklinikalle ihan kylmästi. Kyllä siellä tällaiset asiat otetaan vakavasti ja lähetetään välittömästi jatkotutkimuksiin, jos on tarpeellista.

    Itse olin juuri Yliopistllisessa Keskussairaalassa selän magneettikuvauksessa ja menen viikon kuluttua luustokartoitukseen, enkä tunne ollenkaan huonoa omaatuntoa. Se nyt vielä puuttuisi. Tässä odotuksessa ja jännityksessä on ihan tarpeeksi, meille kummallekin.

    Kirjoitathan miten asia ja tutkimukset edistyvät. Pidä puoliasi ja ole varovainen, kun tulee liukkaita kelejäkin, ettet kaadu.

    noista TK-lääkäreistä sen verran että usein ainakin syrjäseuduilla ,he ovat aivan nuoria vastavalmistuneita tai vielä v-tautumattomia,ja ilmeisesti he joutuvat tarkan puhuttelun jälkeen tarkkaan kustannusseurantaan kunnan sosialiviranom. taholta ettei varattuja määrärahoja ylitetä,tämä vain ei saisi tietenkään olla mikään syy mihinkään "tutkimattomattomuuteen"tai vähäiseen lääkärin kiinnostukseen ,nyt vain ko.asian valossa on ukin"ikäluokka tulossa ja tullut jo "potilaiksi",on suuri vaara myös heidän kohdalla tapahtuvan syrjintää helposti ,kun he eivät ole enää tuottavia" yksilöitä ,kuka sitten on "tuottava"kuka ei onkin jo toinen juttu,suunta on valitettavan paljon pois oikeasta,ko. mentaliteettia on nähtävissä jo vahushoidossa rahan puutteen vuoksi ja jopa keskussairaaloiden sh. henkilöpulassa ja palkoissa,yhteiskunnassa on paljon rahareikiä se mikä reikä tukitaan on taasen "poliittinen" kysymys ja kun poliitikot astuu kuvaan mukaan on siitä "inhimillisyys"kaukana tai toisarvoinen asia.

    Äänestä

...kuvattu mutta ei sieltä mitään onneksi löytynyt. Silti tinnittää niin pirusti vaikka vähän vaihdellen. Kuulo on huonontunut ja sit mulla menee oikea korva lukkoon hetkeksi aina vähänkin kovemmista äänistä, jopa omasta puheesta. Korvalääkärit ei osaa tehdä asialle mitään muuta kuin ihmetellä ja mittailla kuulon alenemaa...

Menierin taudista tuossa lueskelin ja korvalääkärikin mietti sitä, mutta huimausta mulla ei oo ollut ollenkaan. Suosittelen korvalääkärillä käyntiä silti jos on hankalia ongelmia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tinnittäjä-81 kirjoitti:

Kuinka monelta teistä tinnituksesta kärsivistä on pää kuvattu kasvaimen varalta? Itse elän kasvavan pelon ja epätietoisuuden vallassa, kun tinnitukseni on pahentunut, ja samalla myös näkö on alkanut heikkenemään. Tauotonta päänsärkyä on kestänyt kaksi viikkoa, vaikka normaalisti päätäni on särkenyt tosi harvoin. Lisäksi päässä on alkanut olemaan outoja "paineaaltoja", ja monesti kävellessä tuntuu, että taju saattaa lähteä, tai että en meinaa pysyä pystyssä. Kävely saattaa esimerkiksi vetää kevyesti oikealle. Kasvoissa on tuntunut oudolle, aivan kuin ne puutuisivat, mutta ei kuitenkaan.

Olen melko herkkä huomaamaan kaikki muutokset itsessäni, ja murehdin niistä liikaakin. Siksi ajattelen, että ehkä liioittelen oireitani. Toisaalta toivon, että lääkäri kirjoittaisi lähetteen kuvaukseen, sillä tinnitustani ei ole ikinä tutkittu kunnolla. Mutta häpeäisin kuollakseni, jos mitään vakavampaa ei löytyisi. Kannan huonoa omatuntoa siitä, jos minuun tuhlataan turhaan yhteiskunnan vähiä varoja, kun on todellisiakin avun tarvitsijoita. Tiedän, että jotkut pitävät tuota ajattelutapaa tyhmänä, mutta en voi sille mitään. Jotain jälkiä siitä jää, kun äiti on alle kouluikäisestä toitottanut, kuinka itsekäs olen, jos olen perustarpeistani yrittänyt pitää huolta, ja lääkärissäkin yleensä suhtaudutaan vähättelevästi =o(.

Olisin ikionnellinen, kun saisin tietää, että kysymys todellakin on "vain" pirullisesta tinnituksesta, eikä mistään tappavasta tilasta aivoissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu