Ammattikorkeakoulutus on vienyt asioita rrrreilusti huonompaan suuntaan ainakin merenkulun piirissä. Ennen joutui käymään lyhyehkön merikoulun ja olemaan merellä ennenkun oli toivoakaan päästä päällystökoulutukseen, ts. perämies tai konemestari. Nykyään ylioppilaat tulee suoraan lukiosta, ja käy joko kippari- tai chiiffilinjan ja on sen jälkeen omasta mielestään valmiita ammattilaisia. Siis ei helvetti, jätkät ei ole ollut päivääkään töissä millään laivaa muistuttavalla (vain harjoittelussa) ja on omasta mielestään merikapteeneita. Onneksi niitä koulutetaan aivan liikaa, että yhtiöillä todellakin on varaa valita pätevimmät päällystöön.
Ehdottomasti pitäisi AMK-järjestelmä korkeakoulupelleilyineen työntää rasvattuna erääseen ystävälliseen paikkaan, ja ottaa mallia vanhasta opistoasteen koulutuksesta. Silloin ylioppilastutkinnolla ei päässyt keskiasteen koulutukseen, tosin kun nyt, vaan pohjalle vaadittiin ammatillinen koulutus ja työkokemusta. Esimiestehtäviin ei toisinsanoen päässyt ellei osannut suoritustason hommia kunnolla. Nythän esimieskoulutukseen valitaan lukion päättötodistuksen pohjalta. Kumpi on/oli nyt sitten teidän mielestä parempi?
Ammattikorkeakouluista, ainakin merenkulun koulutusohjelmista, on saatava pois korkeakoulustatus, ja estettävä ihmisiä hakemasta paikkoja pelkän YO-tutkinnon perusteella. Tätä menoa touhu alkaa olla jo oikeasti vaarallista myös komentosillalla; mutterilaaksossa se on ollut sitä jo hyvän aikaa.
Ehdottomasti pitäisi AMK-järjestelmä korkeakoulupelleilyineen työntää rasvattuna erääseen ystävälliseen paikkaan, ja ottaa mallia vanhasta opistoasteen koulutuksesta. Silloin ylioppilastutkinnolla ei päässyt keskiasteen koulutukseen, tosin kun nyt, vaan pohjalle vaadittiin ammatillinen koulutus ja työkokemusta. Esimiestehtäviin ei toisinsanoen päässyt ellei osannut suoritustason hommia kunnolla. Nythän esimieskoulutukseen valitaan lukion päättötodistuksen pohjalta. Kumpi on/oli nyt sitten teidän mielestä parempi?
Ammattikorkeakouluista, ainakin merenkulun koulutusohjelmista, on saatava pois korkeakoulustatus, ja estettävä ihmisiä hakemasta paikkoja pelkän YO-tutkinnon perusteella. Tätä menoa touhu alkaa olla jo oikeasti vaarallista myös komentosillalla; mutterilaaksossa se on ollut sitä jo hyvän aikaa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Paska se opistokoulutuskin oli. Ja samalla tavalla laivoilla hyysäsi aikaisemminkin laivoilla käymätöntä porukkaa, pelkän tittelin voimin. Missä siis ero?
Ja joku kämäinen sähkömies ei taatusti ole asiantunteva arvioimaan kippareita. Itse en lähtisi arvioimaan sähkömiehiä, mutta kun kerran aloitit....
Vielä paskempi se nykyinen AMK-koulutus on. Tunteja vedetty alas, työharjoittelut vievät koulupäiviä ja simulaattorit korvaavat koululaiva-ajot. Kaikissa paikoissa on ennen ollut tittelinkipeitä, ongelma on että nykyjärjestelmässä jokainen on voinut saada sen tittelin pelkästään kouluja käymällä, ei työskentelemällä.
En siis arvioinut kippareita, vaan niiden nykyistä koulutusjärjestelmää. Jotenkin tuntuu että kiltisti kouluja käymällä pääsee teoriassa heti kiinni perämiehen paikkaan, ja saa väylän avattua merikapteeniksi. Ei pitäisi olla näin. Jos asia olisi minusta kiinni, päällystökursseille ei olisi asiaa ellei meripäivät ole täynnä sitä pätevyyskirjaa varten jota hakee. Perämiesoppilaat joutuisi olemaan vähintään pari vuotta puolikkaina ennenkun olisi mahdollisuus hakeutua perämieskurssille, ja merikapteenioppilailta vastaavasti vaadittaisi työkokemusta kansipäällystötehtävistä. Sama mutterilaaksolaisten kohdalla tietty.
Mitä tarkoitat mutterilaaksolaisilla? Tekniikan puolella vaaditaan 12kk työharjoittelua ylioppilailta ja 6kk ammattikoulupohjaisilta.
eli konehuone.
Kuulostaa siltä että puhut vanhasta opintosuunnitelmasta. Ammattikoulussa perämies- ja konemestarikursseista vaatimattomat puolet (vuosi eli 40 opintoviikkoa) on nykyään harjoittelua, jonka jälkeen minun käsityksen mukaan saa kirjat käteen heti valmistuttuaan.
http://www.rao.rauma.fi/index.php?id=721
http://www.rao.rauma.fi/index.php?id=720
"Työssäoppimista suoritetaan 10 30 opintoviikkoa kokonaisopinnoista ohjatun harjoittelukirjan avulla, jolloin ammatillisia opintoja opitaan myös erityyppisissä aluksissa." Toivon hartaasti ettei tuohon ole laskettu mukaan ensimmäisen vuoden vahtimiesharjoittelua.
SAMKin kotisivulta en tältä istumalta löytänyt mitään vastaavaa juttua, mutta eiköhän merikapteenitkin saa haettoa perämiehen kirjaa heti koulun jälkeen.
Siis tuntimäärää opintoviikkoa kohti on vähennetty, harjoittelua tullut lisää karsien opetuspäiviä ja aloitteleva oppilasaines reilusti heikompi kun ennen. Miten ihmeessä on koulutus voinut mennä parempaan suuntaan?
Opiskelija-aineksen "huonontuminen" näkyy kaikkialla tekniikan alalla. Tämä johtuu liian suurista koulutusmääristä, ikäluokkien pienentymisestä ja nykyisistä nuorison arvoista ja asenteista. Nykynuoren elämä on täynnä muitakin asioita kun opiskelu.
Itse insinööriksi valmistuneena olen myöskin huolissani tuntimäärien vähentymisestä. Teoria-aineissa se ei niin paljon haittaa, mutta käytännön suunnittelu- ja ohjelmointitehtävissä se tuntuu. Tunnen kuitenkin omaavani vankan teknisen pohjan, jolla olen päässyt hyvin työelämään kiinni. Mutta nöyryyttä se vaatii, niin johtoa kuin normiduunareita kohtaan.
Niin teoriassa tuntimäärän väheneminen ei haittaisi käytännössä mitään jos samalla ei laskettaisi kurssin läpipääsyvaatimuksia.
Kuitenkin opiskelijoilla on mahdollisuus lukea kirjoista ja opiskella itsenäisesti vaikka kyseistä asiaa ei tunnillä läpi käytäisikään.
Nyt kuitenkin tuntuu lähes aina käyvän silleen että opettajat eivät ehdi käydä koko aineistoa läpi ja toteavat "kun näitä nyt ei keritty ni niitä ei oo kokeissa", jää pirun paljon aina asiaa käymättä.
Suuri osa ammattikorkeakouluun opiskelemaan lähteneistä ei koskaan valmistu. Syyksi laitetaan huono opetus, vaikka todellisuudessa kyse on vain omista kyvyistä ja motivaatiosta.
Yliopistoista ne pahimmat työelämän "tietäjät" tulevat. Kun teoria yrittää kohdata käytännön joustamattomasti ja omaa egoa pönkittäen, niin konfliktit ovat valmiita. Esimiestehtäviin opitaan työn kautta, samoin kuin suoritustason tehtäviin. Kuinka moni ammattikoulusta valmistunut puupää osaa työtehtävänsä ensimmäisenä työpäivänä? Tämän vuoksi on työhönperehdytys.
Kun kymmenkunta vuotta sitten eräs "tietäjä",Jorma niminen professori,olisiko ollut Åbon yliopistolta kun suu vaahdossa jauhoi että suomalainen merenkulku kaatuu 1:1 vuorotteluun,oli kovasti 2:1 systeemin puolesta puhuja-liekö ollut "lahtarien" ostama...
Tän korkeakoulu"pakotuksen" myötä hoitoalalle valmistuu ihan raakileita hoitajia. Ns. akateemiset opinnot vievät tilaa käytännön opiskelulta. Kentällä olen kuullut: AMK = AutaMinuaKäytännössä. Varmasti osa on oppinsa ottanut, mutta joukkoon mahtuu paljon muutakin...
Raakileita ja raakileita. Ainakin ulkomailla suomalaiset sairaanhoitajat tuntuvat olevan haluttua tavaraa lähinnä suhteellisen korkeatasoisen koulutuksen vuoksi.
Jos se koulutus täällä tuntuu meistä huonolta, niin kuinka huonoa se on sitten ulkomailla?
AMK-tason koulutusta sielläkään ei tunneta, joten Amk:laiset ratsastavat "vanhojen" siivellä. Toki Suomen koulutus on hyvällä tasolla verrattuna moneen muuhun maahan, akateemisten opintojen väkisin runttaaminen OPS:aan ei vain nyt näytä olleen järin onnistunut ratkaisu (ainakaa sh-koulutuksessa, jossa täytyy osata toimia, ei pohtia erilaisia teorioita asioiden hoitamiseen). Elikkä lisää "vanhanmallista" opistotason käytännön koulutusta ja teoriat vähemmälle.
Suomalainen opistokoulutus on itse asiassa AMK:ta suurempi kummajainen ulkomaalaisille.
Valitettavasti sairaanhoitaja ei nykyaikana pärjää pelkillä kädentaidoilla. Monessa muussa maassa tämä onkin huomattu jo aikaisemmin. Niissä sairaanhoitajien koulutus tapahtuu yliopistoissa.
Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä, sairaanhoitajilla "käden taidot" ovat tärkein ominaisuus. Lisäisin tähän tosin vielä sosiaaliset taidot.
PISTE! Jokainen amk-lainen tietää että kouluja on liikaa työpaikkoihin nähden. Noh, ehkä jollain alalla opiskelijat suorastaan "revitään koulun penkiltä". Perusduunarit tianaa monesti paljon paremmin kuin amk:sta valmistuneet somit,nomit ja romit.Se putkimies kun voi kilpailuttaa itseään mutta amk-laiset on onnellisia kunhan saa edes duunia. KAPINA KOULUHALLINYOA VASTAAN JA opiskelijapaikkojen vähentämisen puolesta!!
"Perusduunarit tianaa monesti paljon paremmin kuin amk:sta valmistuneet somit,nomit ja romit."
Ihan totta ja jos haluaisinkin nopeasti rahaa, olisin varmaan hakeutunut putkimieslinjalle peruskoulun jälkeen, mutta kun en moisessa hommassa tulisi viihtymään, ratkaisin toisin. AMK:sta saamillani papereilla pääsen töihin joista tykkään, vaikka liksa olisikin huonompi ja pätevyydeksi olisi riittänyt ammattikoulu. Myöhemmin on sitten mahdollisuus edetä uralla, jos siltä alkaa tuntua.
Joku liitto tms. voisi vaikka laatia listan niistä AMK:sta, jotka pitäisi lakkauttaa ja lähteä julkisesti vaatimaan niiden pikaista alasajoa.
urallasi. Toivottavasti saat oman alan töitä tässä kovassa työpaikkakilpailussa. Joo, en minäkään putkia rassaile vaikka paremmin maksettas. Joillakin duunareilla on muuten melko nousukas ura vaikkei ole koulutusta tai kielitaitoa. Jos yrityshalukkuutta löytyy niin aloittaa ensin "renkinä" duunarina ja kun on pieni pesämuna kasvanu niin sitten perustaa oman firman ja hankkii omat alaiset. Toivon että näitä duunareiden perustamia pikkufirmoja tulis enemmänkin tähän maahan. Ne kun miehittää pienen pajansa suomalaisilla eikä kiinalaisilla!
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=198286&search=aloituspaikkojen
Kyllähän siitä on ollut paljonkin juttua. Olikohan se jotenkin niin, että vuoteen 2008 (tms.) mennessä aloituspaikkoja vähennettäisiin kymmenellä prosentilla ja pienimmät amk-yksiköt lakkautetaan tai yhdistetään. Tosin, tästä nyt ole ollut uutisissa tai missään juttua pitkään aikaan, että toivottavasti eivät olleet pelkkiä mainospuheita.
Ongelmaksi vaan osoittautui, että KOULUTUKSEN TASO ja OPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYS OPETUKSEN TASOON olikin vähän aikaa sitten tehdyssä tutkimuksessa KORKEAMPI pienten yksiköiden opiskelijoilla, kuin suurten yksiköiden opiskelijoilla. Jos joku muistaa tutkimuksen, voi laittaa lähteen tänne.
Onhan se vähän paha suurten yksiköiden kannalta, kun suurimmat narinat opetuksen heikkoudesta tulevatkin juuri niistä. Mutta suuri on kaunista, eikö vain? Vai loppuuko se kauneus sittenkin housujen vetoketjun taakse... ;)
Eli 10% nykyisistä ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista otetaan talteen vuoteen 2009 mennessä. Suunnitelmat on pitänyt jo tehdä ja ne vahvistetaan ensi kevään tavoitesopimusneuvotteluissa ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön amk-yksikön välillä. Ne joko jaetaan uusiksi aloille, joilla katsotaan olevan tarvetta lisäkoulutukselle tai pyyhitään kokonaan pois kirjoista (näin käy ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa ikäluokat pienenevät rajusti).
Sinänsä naurettavaa, että amkeilta pienet yksiköt tapetaan, mutta toiselta laidalta Suomea yliopistot perustavat edelleen yhden professorin filiaaleja (tai muuten erittäin pieniä) esim. Mikkeliin, josta löytyy jo kymmenisen eri korkeakoulun yksikköä. Se on täysin järjetöntä.
Valitettavasti.
Ennen oli oppilaankin kannalta parempi, työt ja koulutus vuorottelivat...opittuja asioita pikkuhiljaa ja vähän kerrassaan totuttiin töissä tekemään ennen kuin taas lähdettiin uutta oppimaan.
Bonuksena vielä se että pahemmin ei tarvinnut opintolainoja ottaa, koulutus kun tavallaan hoitui melkeinpä työn ohessa.
Muistanpa kuinka takavuosina asiasta oli juttua(Kun vanha systeemi oli voimissaan), ulkomailta kantautui viestie että teillä on siellä Suomessa hyvä koulutus-systeemi,älkää tehhkö samoja virheitä kuin muut vaan pitäkää tuo...ja mitä tapahtui?
Innokaasti ajettiin läpi tämä uusi kuvio kun noilla muillakin on tämä sama....
Nyt opiskelija saatta käydä kaikki vuodet putkeen,välissä on jotain harjoittelua Itä-merellä ja kuva tulevaisuudesta ei oikein ota muodostuakseen.
Valmistuttuaan opiskelija sitten saattaa odotella jobia pitkäänkin,turhautuu ja myös unohtaa opetuksia...ja lopulta saadessaan jobin, saattaa todeta että tämä ei olekaan alani eikä mieleiseni työ-ympäristö.
Toisin sanoen, niin työntekijän kuin varustamoiden kannalta hyvä systeemi piti romuttaa siksi että jotkut virkamiehet pääsivät puuhastelemaan omiaan.
Vanha systeemi muuten aika tehokkaasti myös vastasi työmarkkinoiden tarpeisiin, pulan tekijöistä painaessa päälle, monet hypähtivät vuoden koulutkusella aina askelman ylöspäin pulaa paikkaamaan.
Ja vastaavasti, jos ei ollut tarvetta niin silloin koulutus ikään kuin kävi pienemällä höyryllä ja ei työntänyt työttömiä markkinoille.
Lopputulos:
Tämä koulutussysteemi on hyvä vain byrokratian ja opettajien työllistämiseen, merenkulusta viis.
Joo, Kyllä minusta on erittäin epäinhimillistä se että vain siksi pidetään kouluja yllä jotta OPETTAJAT pysyy duunissaan. Tottakai ne ei halua joutua työttömäksi mutta onko se oikeus opettaa muutama sata tulevaa työtöntä per luku vuosi. Niin ja jos suomalaiset on haluttua kauraa ulkomaan markkinoilla niin mikä ihmeen idea siinä on että SUOMI kouluttaa (omilla verorahoillaan) osavaa väkeä ulkomaisiin firmoihin??
Vanha järjestelmä perustui moottorioppilaan/jungmannin jobeihin joihin pääsi jopa ilman merimiesammattikoulua. Varustaja siis kustansi "työharjoittelun" ja maksoi siitä palkkaa. Näistä edettiin sitten ylemmäs miehistöpuolen tehtävissä. SÄHKÖMIEHEKSI muuten pääsi suoraan ammattikoulupohjalta ilman tätä muilta vaadittavaa oppilasaikaa :o) Perämieskoulutusta kommentoikoon sen käyneet, itse valitsin tekun 3-vuotisen konemestarilinjan. Alikonemestarin kirjan sai 12 kk meripalvelun 24 kk konepajatyöskentelyn (maissa!)jälkeen kun ensimmäinen teku-vuosi oli läpäisty. Eli 3 vuotta "miehistötason" konehommia ennenkuin pääsi päällystöhommiin. Ylikonemestarin pätevyys irtosi sitten myöhemmin, noin 8-9 vuotta alalle hakeutumisen jälkeen.
Vanhassa järjestelmässä mestarien käytännön töiden osaaminen oli luonnollisesti parempi ja teoreettisesta koulutuksesta sai enemmän irti kun oli jo hommiin käytännön tasolla jollain tavalla perehtynyt.
En silti tyrmää nykysysteemiäkään, ei ole AMK-koulutuksessa olevien vika ettei nykyinen ohjattu harjoittelu anna läheskään samoja suoritustason valmiuksia kuin entinen "työssä oppiminen".
Konepuolen työnkuva on myös vuosien varrella muuttunut ja vaatii parempia teoreettisia valmiuksia kuin ennen joka tasolla.
Valitettavasti moni suoritustason työntekijä pitää teoriatietoa "turhana paskana", totuus on että molempia tarvitaan laivallakin, teoriaa ja käytäntöä. Kyllä niistä AMK-pojistakin vuosien saatossa hyviä chiiffejä kasvaa, ei me vanhatkaan heti koulun jälkeen mitään oikeastaan osattu, vaikka olikin se yksi kultainen "kolmosen" nauha olalla ja oltiin niin viisaita, niin viisaita mielestämme....