olenko ainoa jolle sattu niin ikävästi että puuttuu kohtu ja munatorvet kokonaan, vai löytyiskö kohtalotovereita asiasta pitäisi oppia puhumaan kuten mulle sanottiin ja nyt otan tämän aiheen esille vaikka kipeetä tekee. lapsitoive onyhä olemassa vaikka tiedän etten koskaan omaa vauvaa saa syliini. olen parisuhteessa ihanan miehen kanssa joka haluaa isäksi mutta ymmärtää tilanteeni kun olemme asiasta keskustelleet.
lapsettomuus
heisku27v
91058
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen keskustellut hyvän ystäväni kanssa asiasta. Minä ja mieheni olemme hoidossa ja ystäväni ei voi koskaan saada biologista lasta kun ei ole kohtua. Hän on ainakin kokenut yhtä raskaana asian kuin minäkin. Toki hänellä painaa vielä siihen päälle se, että ei ole ollenkaan mahdollisuutta yrittää biologista lasta. He pohdiskelevat tällä hetkellä ryhtyvätkö adoptio prosessiin.
Tere!
Tiedän mitä käyt läpi ja miltä tämä asia tuntuu. Vaikka muut kuinka yrittäisivät lohduttaa, usein itsestä tuntuu, ettei siitä ole mitään apua, ehkä hetkellisesti.
Minulta puuttuu kohtu, munasarjat on ja toimivat sellaiset. Eli miten tehdään oma lapsi, ei voi edes yrittää tulla raskaaksi!!! :(( Juuri me olemme mielestäni niitä oikeasti lapsettomia, joilla ei ole yhtään mitään toivoa, anteeksi hoidoissa oleville, te varmasti tunnette myös, että olette lapsettomia, mutta kuitenkin...¨
Katkeruus, viha, syyllisyys, huonommuuden tunne, arvottomuus, surullisuus, tulevaisuuden pelko, muiden suhtautuminen asiaan mm. ovat tunteita mitä tässä koitetaan kovasti käydä läpi. Aina kysellään esimerkiksi työkaverit, kaverit, sukulaiset, että koska teille tulee niitä lapsia, on ne niin ihania, eikö teillä ole jo kohta kiire, kun ikääkin alkaa olemaan, kohta jäätte lapsettomiksi kokonaan. Niinpä...
Olen pahoillani ihan oikeasti puolestasi! Miten tästä mennään eteen päin, en tiedä, tiedätkö sinä?
tiedän tunteen! ystävät yrittävät lohduttaa mutta eivät oikein tiedä miten sen tekisivät eräs nuori pari yrittävät lasta ja onnistuivat kunnes tulli keskenmeno ja alussa ennen keskenmenoa hehkuttivat onneaan minulle ja halusivat minun tekevän tulevalle vauvalleen villasukat ja villamyssyn ja villatumput, surun murtamana tämä nainen ilmoitti minulle että kesken meni enkä voinut muuta kuin itkeä puhelimessa ja toivottaa heille uutta yritystä sillä he aikovat uudelleen yrittää heti kun vain mahdollista,sama juttu sukulaiset alkaa jo kysellä lapsista ja en oikein tiedä miten oman lapsettomuuteni kertoisin muuten kuin suoraan niin julmaltakuin se kuullostaa. niinpä..... taidamme jäädä lapsettomiksi kokonaan..... minäkin olen pahoillani.... en minäkään tiedä miten tästä mennään eteenpäin ja miltä tulevaisuutemme näyttää vuosien päästä
Puuttuu kohtu..? Miksi?
koska syntyessäni minulle ei ole kehittynyt kohtua ja munajohtimia niin ikävältä kuin se kuulostaakin mutta se on totuus
jatkaa elämää eteenpäin..... varsinkaan kun ystävä ilmoitti olevansa taas raskaana kun kolme ensimmäistä meni kesken. jälleen kerran, tällä kertaa kolmoset olis tulossa jos vain kiinnittyvät kunnolla edelliset kaksoset oli kiinnittyneet hormoonikierukkaansa ja silti meni kesken. minua ajatus surettaa etten saa edes ensimmäistäkään vauvaa.....
kirjoitin jo yhden kerran sinulle.
Jos haluat vertaistukea, kirjoita sähköpostiosoitteesi, voin kirjoittaa sinulle sitten. Ehkä saamme toisiltamme jonkinlaista tukea/apua.
tässä sähköpostiosoitteeni joka toimii myös mesessä [email protected]
haluaisin adoptoida vauvan mutta olen lapseton ja sairastan vakavaa munuaissairautta en ole hoidossa sairauden takia. en ole naimisissa vaan avoliitossa ihanan miehen kanssa, joten onko mahdollista adoptiojonoon pääsyä näin nuorena itse olen 27vuotias. toivon että joku lukisi tämän ja antaisi jotain tietoa adoptiosta. kunen tunnu saavan mistää muualta mitään tietoa minun mahdollisuuksista adoptioon.