Osa 3
Kello näytti seitsemää aamulla. Harry vaihtoi pyjaman tilalle ylleen Dudleyn vanhat vaatteet. Housut roikkuivat melkein polvissa, ja puseron hihat hän joutui käärimään viiteen kertaan ennen kuin ne olivat sopivan pituiset. Puettuaan hän laittoi myös Huispaus-kirjansa matka-arkkuun.
Jännitys kasvoi Harryn mahassa lähes sietämättömäksi. Mihinköhän aikaan herra Weasley mahtaisi ilmestyä paikalle? Hänen ei tarvinnut kuitenkaan kovin kauaa pohtia sitä, sillä samalla hetkellä, kun hän kääntyi uudestaan vilkaisemaan kelloa yöpöydällään tämä ilmiintyi hänen vaatekaappinsa päälle.
-Hupsista! Enpä osannut arvata, että sinulla olisi huoneessasi näin korkea kaappi. Herra Weasley totesi ja hyppäsi alas kaapin päältä. Hän kuitenkin kompastui nuhruisen kaapunsa helmaan ja mätkähti mahalleen lattialle. Hänen taikasauvansa kärjestä purkautui kellertäviä säteitä, jotka rikkoivat Harryn huoneen ikkunan.
Dursleyn makuuhuoneesta kuului sängyn narahdus, kun Vernon-setä nousi ylös vaimonsa vierestä.
-Mitä se poika taas oikein puuhaa! tämä jyrähti kumeasti. Seuraavaksi kuuluivatkin jo tämän tömisevät askeleet, kun hän lähti kohti Harryn huonetta. Kului vain hetki, kun vihainen Vernon-setä riuhtaisi huoneen oven auki ja astui sisään. Hänen naamansa oli punainen jo silloin, mutta kun hän huomasi lattialla makaavan herra Weasleyn, se alkoi muistuttaa hyvin nopeasti keitettyä rapua.
-Sinä! Sinä! Mitä sinä oikein täällä teet! hän karjui herra Weasleyn selälle.
Herra Weasley nousi rauhallisesti ylös lattialta ja suoristeli kaapuaan. Sitten hän kääntyi Vernon-setään päin ja sanoi rauhallisesti:
-Tulin hakemaan Harryn meille juhlimaan syntymäpäiväänsä. Molly toivoi myös, että hän voisi jäädä meille loppulomaksi.
Jos mitenkään oli mahdollista herra Dursleyn naama muuttui vieläkin astetta punaisemmaksi. Kuinka tuo velho julkesi tunkeutua hänen kotiinsa lupaa kysymättä heti aamutuimaan! Hän oli raivoissaan. Toisaalta hänestä olisi mahtavaa päästää Harrysta aikaisemmin eroon, mutta hän ei koskaan, missään tilanteessa halunnut ilahduttaa poikaa.
Herra Weasley ei kuitenkaan jäänyt odottamaan Vernon-sedän vastausta. Sen sijaan hän tarttui taikasauvaansa ja kääntyi Harryyn päin.
-Ota arkkusi ja pöllösi ja pidä niistä hyvin kiinni. Minä kaikkoonnutan sinut Kotikoloon. Se on tietenkin laitonta, mutta minullahan on ystäviä taikaministeriössä… Hän sanoi Harrylle.
Harry teki työtä käskettyä. Vaivoin hän sai nostettua arkkunsa pystyyn, mutta onnistui kuitenkin. Sitten hän tarttui oikealla kädellään Hedwigin häkkiin ja vasemmalla arkun kahvaan. Herra Weasley osoitti häntä taikasauvallaan.
-Kaikkoonnu! Harry katosi arkkuineen ja pöllöineen huoneestaan. Herra Dursley oli raivoissaan.
Herra Weasley kääntyi herra Dursleyn päin ja hymyili tälle mitä kohteliaimmin (hymy ei ulottunut silmiin asti).
-Oli oikein mukava tavata teidät jälleen. Oletan, että Harry saa vierailla luonamme lopun kesää. Hän sanoi vielä ja kaikkoontui sitten itsekin paikalta. Herra Dursley jäi seisomaan Harryn huoneeseen raivoissaan kädet puristettuna nyrkkeihin.
Kello näytti seitsemää aamulla. Harry vaihtoi pyjaman tilalle ylleen Dudleyn vanhat vaatteet. Housut roikkuivat melkein polvissa, ja puseron hihat hän joutui käärimään viiteen kertaan ennen kuin ne olivat sopivan pituiset. Puettuaan hän laittoi myös Huispaus-kirjansa matka-arkkuun.
Jännitys kasvoi Harryn mahassa lähes sietämättömäksi. Mihinköhän aikaan herra Weasley mahtaisi ilmestyä paikalle? Hänen ei tarvinnut kuitenkaan kovin kauaa pohtia sitä, sillä samalla hetkellä, kun hän kääntyi uudestaan vilkaisemaan kelloa yöpöydällään tämä ilmiintyi hänen vaatekaappinsa päälle.
-Hupsista! Enpä osannut arvata, että sinulla olisi huoneessasi näin korkea kaappi. Herra Weasley totesi ja hyppäsi alas kaapin päältä. Hän kuitenkin kompastui nuhruisen kaapunsa helmaan ja mätkähti mahalleen lattialle. Hänen taikasauvansa kärjestä purkautui kellertäviä säteitä, jotka rikkoivat Harryn huoneen ikkunan.
Dursleyn makuuhuoneesta kuului sängyn narahdus, kun Vernon-setä nousi ylös vaimonsa vierestä.
-Mitä se poika taas oikein puuhaa! tämä jyrähti kumeasti. Seuraavaksi kuuluivatkin jo tämän tömisevät askeleet, kun hän lähti kohti Harryn huonetta. Kului vain hetki, kun vihainen Vernon-setä riuhtaisi huoneen oven auki ja astui sisään. Hänen naamansa oli punainen jo silloin, mutta kun hän huomasi lattialla makaavan herra Weasleyn, se alkoi muistuttaa hyvin nopeasti keitettyä rapua.
-Sinä! Sinä! Mitä sinä oikein täällä teet! hän karjui herra Weasleyn selälle.
Herra Weasley nousi rauhallisesti ylös lattialta ja suoristeli kaapuaan. Sitten hän kääntyi Vernon-setään päin ja sanoi rauhallisesti:
-Tulin hakemaan Harryn meille juhlimaan syntymäpäiväänsä. Molly toivoi myös, että hän voisi jäädä meille loppulomaksi.
Jos mitenkään oli mahdollista herra Dursleyn naama muuttui vieläkin astetta punaisemmaksi. Kuinka tuo velho julkesi tunkeutua hänen kotiinsa lupaa kysymättä heti aamutuimaan! Hän oli raivoissaan. Toisaalta hänestä olisi mahtavaa päästää Harrysta aikaisemmin eroon, mutta hän ei koskaan, missään tilanteessa halunnut ilahduttaa poikaa.
Herra Weasley ei kuitenkaan jäänyt odottamaan Vernon-sedän vastausta. Sen sijaan hän tarttui taikasauvaansa ja kääntyi Harryyn päin.
-Ota arkkusi ja pöllösi ja pidä niistä hyvin kiinni. Minä kaikkoonnutan sinut Kotikoloon. Se on tietenkin laitonta, mutta minullahan on ystäviä taikaministeriössä… Hän sanoi Harrylle.
Harry teki työtä käskettyä. Vaivoin hän sai nostettua arkkunsa pystyyn, mutta onnistui kuitenkin. Sitten hän tarttui oikealla kädellään Hedwigin häkkiin ja vasemmalla arkun kahvaan. Herra Weasley osoitti häntä taikasauvallaan.
-Kaikkoonnu! Harry katosi arkkuineen ja pöllöineen huoneestaan. Herra Dursley oli raivoissaan.
Herra Weasley kääntyi herra Dursleyn päin ja hymyili tälle mitä kohteliaimmin (hymy ei ulottunut silmiin asti).
-Oli oikein mukava tavata teidät jälleen. Oletan, että Harry saa vierailla luonamme lopun kesää. Hän sanoi vielä ja kaikkoontui sitten itsekin paikalta. Herra Dursley jäi seisomaan Harryn huoneeseen raivoissaan kädet puristettuna nyrkkeihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.