mopsista...

Ite hoidan kahta mopsiurosta. Luonne on mitä ihanin, ovat älykkäitä (toinen tosin vasta rokotukset saanut pentu, eli älykkyys on mitä on=)), oppivaisia, iloisia, pystyy vanhempaa pitää loistavasti vapaana, ei arka, tulee toimeen kaikkien kanssa myös toisten urosten aivan loistavasti, nartuille turhan macho, nartut ei oikeen vanhemmasta diggaa aina. Kiintyy lujasti. Aivan mahtava luonteinen.
Ainut huoli puoli lienee fysiikka, lyttykuono aiheuttaa sen, että mopsi kuulostaa normaalistikkin hengittäessään hengästyneeltä, tuhisee paljon, silmät vuotavat helpsoti ja kurtut pitää päivittäin puhdistaa ettei tulehdu. Vauhtia silti löytyy ja tykkääkin hyppiä ja pomppia ja liikkua. Kahden tunninkin lenkki (säästä tietty riippuen) ei ole terveelle mopsille lenkki eikä mikään. Jätkä jaksaa paahtaa=). Myös hirveän kylmänarka ei mopsi tavella ole. Tämä vanhempi ei ole koskaan käyttänyt talvitamineita, ikää 1½ vuotta. Kesällä tosin kannattaa ottaa juomapullo lenkille mukaan. Nuorempaa vasta vähän käytetään ulkona pisulla, sisäsiisteyttä harjotellaan.
Koira lihoo ja helposti ja mikään ei ole kamalampaa kuin lihava mopsi. Mopsin ruokinta on tarkkaa jottei se liho, se vaatii paljon liikuntaa ja aktivoimista, peruskoulutuksen ja kannattaa sosiaalistaa hyvin.
Hoidan näitä koiria joka päivä paitsi viikonloppuisin ja lomilla, ja vanhempi kun lenkillä on mukana (nuorempi ei vielä) niin aina se on vapaana, ei juuri koskaan hihnassa.
Ihana luonne kyllä on, mutta liikuntaa tarvitsee paaljon enemmän kuin luullaan ja mopsi on todella älykäs ja oppivainen rotu, sen kanssa täytyy tehdä, mikään sohvakoira se ei koskaan ja missään tapauksessa ole.
Tässäpä vähän pohjafaktaa näistä jätkistä.