Tulin heittämän kysymyksen jota haluan teidän pohtivan. Täälä meilläpäin on virennyt keskustelu koulujen uskonnon opetukssta. "sen pakko syötöstä"
TOivotaan että lapsile ei kuolussa opetettaisi uskontoa perinteisessä muodossa, vaan elämänkatsomus tietoa ja filosofiaa.
Aikuisetkin kuulema käsrii yhteiskunnan uskonnolisuudesta, toivotaan uskonnotonta yhteiskuntaa.
Mitä mieltä palstalasiet on siitä, onko uskonto aikansa elänyt. Tulisiko maailmasta parempi paikka elää ja olla jos uskonnon opetus koulusissa poistettaisiin (vapaaehtoista se on jo nyt) ja kirkko eroitettaisiin valtiosta.
Itse olen sitä mieltä että kristillien maailmankuva on historiamme joka on rakentanut virheiden ja erehdyksen kautta sen moraalin ja omantunnon joka meitä nyt ohjaa.
Luotan sen olevan aika pitkälle oikea.
Myönnän että uskonnilista kihkoilua ja yksilöiden ja pienyhteisöjen ylilyöntejä tapahtuu jatkuvasti.
Mutta en usko että yhteiskunta paljoakaan paranisi vaikka uskonnonopetusta muutettaisinkin.
Kuuluisin itse evl kirkkoon vaikka se eroitettaisiin valtiosta,,, ehkä se selkeyttäisi tilannetta.
Sota aikaanhan papit siunasi sodan jota kenraalit kävi,,, älkää lukeko tuota laushdusta epäisänmaalliseksi, arvostan isänmäaatani enemään kuin arvaatekaan.
Mutta kertokaapa näkemyksiänne aiheesta.
TOivotaan että lapsile ei kuolussa opetettaisi uskontoa perinteisessä muodossa, vaan elämänkatsomus tietoa ja filosofiaa.
Aikuisetkin kuulema käsrii yhteiskunnan uskonnolisuudesta, toivotaan uskonnotonta yhteiskuntaa.
Mitä mieltä palstalasiet on siitä, onko uskonto aikansa elänyt. Tulisiko maailmasta parempi paikka elää ja olla jos uskonnon opetus koulusissa poistettaisiin (vapaaehtoista se on jo nyt) ja kirkko eroitettaisiin valtiosta.
Itse olen sitä mieltä että kristillien maailmankuva on historiamme joka on rakentanut virheiden ja erehdyksen kautta sen moraalin ja omantunnon joka meitä nyt ohjaa.
Luotan sen olevan aika pitkälle oikea.
Myönnän että uskonnilista kihkoilua ja yksilöiden ja pienyhteisöjen ylilyöntejä tapahtuu jatkuvasti.
Mutta en usko että yhteiskunta paljoakaan paranisi vaikka uskonnonopetusta muutettaisinkin.
Kuuluisin itse evl kirkkoon vaikka se eroitettaisiin valtiosta,,, ehkä se selkeyttäisi tilannetta.
Sota aikaanhan papit siunasi sodan jota kenraalit kävi,,, älkää lukeko tuota laushdusta epäisänmaalliseksi, arvostan isänmäaatani enemään kuin arvaatekaan.
Mutta kertokaapa näkemyksiänne aiheesta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
minusta kouluopetukseen pitäisi kuulua elämänkatsomustietoa ja filosofiaa kaikille
siinä tulisi sitä suvaitsevuutta esille, sehän tuppaa eri uskontokunnissa unohtumaan....
sinänsä ei olekaan paha. Minua kuitenkin ahdistaa moni asia uskovaisissa ihmisissä. Ensinnäkin opettiko Jeesus tuomitsemaan muita? Siis niitä, jotka ajattelevat asioista vähän eri tavalla. Minun mielestäni Jeesus puhui ennen kaikkea suvaitsevaisuudesta. Missä kohtaa se näkyy keskivertouskovaisissa? Kovin ollaan katsomassa nenänvartta pitkin niitä, joiden ajattelutapa on erilainen. Ja silti voidaan tunnustaa samaa uskontoa.
Minun tyttärelläni oli joku vuosi sitten harras uskovainen opettaja. Hän oli ottanut elämäntehtäväkseen avioerolapsien "pelastamisen". Hän soitteli mm minulle huolestuneena siitä, pystyykö lapseni isä huolehtimaan ollenkaan lapsista, kun on kerran mies! Tilanne on se, että ex-mieheni jäi avioeron jälkeen asumaan suurta omakotitaloamme ja lasten osoite säilyi hänen luona luonnollisesti,koska he ovat ikänsä talossa asuneet. Minä muutin muutaman kilometrin päähän kerrostaloon. Olen joka päivä lasteni elämässä, mutta opettaja oli udellut asiaa tyttäreltäni ja alkoi soitella minulle isän kyvyttömyydestä hoitaa lapsiaan, koska on mies. Hohhoijaa! Oliko kyse asenteellisuudesta?
Suvussani on helluntaiseurakuntaan kuuluvia ihmisiä. He ovat kaikissa sukujuhlissa se paremmisto, joka nokka pystyssä poistuu paikalta mielenosoituksellisesti, jos alkaa jokin ohjelmanumero, mitä he eivät hyväksy. Onko se hyvää käytöstä ja Jeesuksen opettamaa toisen ihmisen huomioonottamista?
Radio Deitä on joskus tullut aamuisin kuunneltua mielenkiinnosta esim Israel-ohjelmia kohtaan. Siellä tuli eräänä aamuna jonkun papin vetämä ohjelma harhaopeista. Lähes kaikki normaali elämä nähtiin harhaoppina. Sitten siirryttiin käsittelemään "Harhaopeista suurinta" (siis kaikkien harhaoppien äitiä) islaminuskoa. Siellä suorastaan loukkaavasti käsiteltiin muslimien ajatusmaailmaa. Ei käsitetty lainkaan, että niin muslimeissa kuin kristityissä ja juutalaisissa on ääriaineistoa. Tavalliset muslimit ovat jotain aivan muuta. Tunnen muutamia ja ihan täyspäistä sakkia ovat. Näinkö sitä saadaan maailmaan rauhaa ja ymmärrystä ihmisten kesken?
Minä haluan lasteni tietävän erilaisista uskonnoista ja elämänfilosofioista. Haluan heidän tuntevan tietyt Raamatun tarinat (siis huom tarinat) yleissivistyksen vuoksi. Haluan heillä olevan tietoa, jonka perusteella voivat tehdä vanhempana oman päätöksen. Tunnuksellinen uskonnonopetus on turhaa. Uskonto on aiheuttanut mielettömän määrän myös tuskaa ja ahdistusta. Peräänkuulutan sitä suvaitsevaisuutta ja lähimmäisenrakkautta, joka on seurakunnista ja uskovaisista ihmisistä usein valovuosien päässä.
Ei voi kun ihmetellä, Sellaiselle miehelle jätit jonka kanssa et itsekkään tule toimeen? huh huh.
Eiköhän lasten edun mukaista, että saavat asua lapsuudenkodissaan.. Äidiltä suuri uhraus lastensa parhaaksi eli en ymmärrä kommenttiasi..
Se on kunnioitettavaa että osaa luopua lapsistaan niiden omaksi hyväksi.
Olisin tietysti voinut kuskata heidät kerrostalokaksioon parin kilometrin päähän, mutta he halusivat itse asiasta keskustellessa jäädä lapsuudenkotiinsa asumaan. Mitään vauvoja he eivät enää olleet. Ensimmäisenä vuonna eron jälkeen vietimme sunnuntait aina koko perheenä yhdessä ja he tapasivat myös minut joka päivä. Heillä on tietenkin koti myös minun luonani. Olemme edelleen hyvissä väleissä, mutta tietyistä syistä emme voi olla aviopari. Kypsät ihmiset pystyvät hoitamaan tällaiset asiat ilman suurempia tragedioita. Kypsä ihminen ei ryntää toisia arvostelemaan ja syyttelemään. Olen varmasti aivan yhtä hyvä äiti kuin se äiti, jolla on lastensa kanssa sama osoite. Tunnetko sinä itsesi hyväksi ja kypsäksi ihmiseksi?
sanoistasi. Teko ei ollut todellakaan helppo.
ystävällisistä ja ymmärtävistä sanoistasi.
Kyllä, olen todellakin sitä mieltä, että uskonnonopetus tulisi uudistaa aika radikaalistikin...
Jopa poistaa kokonaan...
Tottapuhuen se olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten!
Minä olen sitä mieltä, että kristillinen maailmankuva, sellaisena kuin sitä meille pakkosyötetään, on tuonut mukanaan vain syyllisyydentuntoa siellä, missä sitä ei pitäisi tuntea!
Moraali - mikä ihmeen moraali?
Moraali joka perustuu arvoille, jotka herra Luther uudistuksillaan loi - eriarvoisuudelle niin kirkoissa, kuin seurakunnissa...
Jos uskonto, mikä hyvänsä, olisi se ohjenuora, jota meidän tulisi seurata, sen tuleminen lähelle ihmistä tapahtuisi itsestään, ei pakkosyöttämällä, manipuloimalla ja ristiretkillä...
Kaikki kunnioitus heitä kohtaan, jotka ovat tämän tien valinnet, pilkantekoon minusta ei ole...
Minkään aatteen tai ismin pakkosyöttämistä en kuitenkaan voi katsoa sallivani - isänmaa, jota rakastan ei ole kirkko ja kirkko ei ole valtio!
ja evlut kirkko suomessa on ns valtauskonto. Tämän uskonnon perusasiat pitäisi opettaa tasapuolisesti kaikille jossain ala-asteella. Opettaa tarkoittaa: kertoa taustat ja perusasiat, ei saarnata ja pämpätä. Sen jälkeen tulee sitten muitten uskontojen opetus ja myös tämä elämänkatsomus ym juttu. Rippikouluikäisenä nuori on sitten "valmis" (?) harkitsemaan haluaako tosiaan kuulua johonkin uskontokuntaan. Itse olen saanut ns vanhan-mallisen opetuksen käskyineen virsineen ym pänttäyksineen. Ei tehnyt minusta uskonnon vihaajaa eikä joustamatonta muita ajattelutapoja vastaan antoi vain käyttäytymissäännöt ja perustiedot miten kirkollisissa tapahtumissa tulee käyttäytyä. Se että jollain tökkii muistot rippileiristä tai uskonnonopetuksesta ei anna oikeuksia alkaa vaatimaan koko järjestelmän romuttamista. Valistuksen muodon ja määrän tulee saada valita mutta valinnan suorittaa se henkilö joka valistuksen joutuu ottamaan vastaan, ei mahdollisesti ennakkoasenteinen vanhempi joka muokkaa oman jälkeläisensä mielipiteitä jo silloin kun tämä sokeasti luottaa omaan vanhempansa mielipiteeseen ja pitää sita ainoanan oikeana. Murkkuikäisenä sitten alkaakin se kapinointi mikä on sitä voimakkaampaa mitä enemmän on ollut ainoastaan yksi mielipide vallitsevana perheessä. Tämä ei tarkoita sitä että pitäisi olla ns 70-90 lukujen vanhemien vapaa kasvatusmalli vaan johdatusta moraaliseen vastuuseen sekä omista tekemisistään että ympäristöstä huolehtimiseen ja suvaitsevaisuuteen kaikissa muodoissaan. Tähän kuluu myöskin itsetunnon kasvattamiseen ja omiin kykyihin luottamiseen sekä oikeudenmukaisuuteen kannustaminen. UGH olen puhunut.
Mielestäni uskonnonopetus pitäisi olla tapakulttuurin opetusta ja valtauskontomme esittelyä. Tämä tulikin esille jo edellisissä komenteissa. Osallistumme kirkollisiin juhlamenoihin monesti, vaikka emme kuuluisikaan kirkkoon (häät, hautajaiset ja sukulaisten eri kirkolliset tapahtumat). On hyvä tietää jo seremonioitten takia oikeat käyttäytymismallit. Olen itse kiitollinen, kun minut on laitettu pänttäämään mm. Isä meidän -rukous. On muille kohteliasta osata tapoja. Olen myös sitä mieltä, että varsinainen aivopesu ei ole soveliasta kouluopetuksessa. En voi kuvitella, että sitä voisi nykyaikana tapahtua. Kontrolli on koulun sisällä ja vanhempien taholta olemassa.
Itse kuulun evl. kirkkoon, mutta en ymmärrä suvaitsemattomuutta ns. uskovaisten taholta.
Olen kokenut sitä uskovaiselta, nuorelta (uusio)lähiomaiselta.
että yksi uskonto yli muiden saa niin vahvan paikan opetuksessa, varsinkin kun niitä uskontoja alkaa Suomessakin olla vaikka minkälaisia..
Uskonnonopetus voisi olla sellainen, joka käy läpi kaikki uskonnot, myös ateismin ja kaiken maailman scientologit ja muut.. Eikä vaan päällisin puolin, kuka uskoo mihinkin jumalaan. Eikä puhumalla pahaa, nykylapset ovat fiksuja ja osaavat vetää omat johtopäätökset.
Jospa se vaikka avartaisi ihmisten mieliä hyväksymään myös muita kulttuureja, kun ymmärtää heidät paremmin.
Olen itse ateisti, mutta lapseni (toistaiseksi) uskovaisia. Suon sen ilomielin heille. Kristinuskossa on monta hienoa puolta, vaikka taitaa olla joskus vaikeaa olla uskovainen? Heille asetataan välillä aikamoiset yli-ihmisen vaatimukset, pitää elää niin täysin vakaumuksen mukaan tai tulee sanomista. Vaan kukapa meistä osaisi elää niin kuin opetamme.
Voi istu ja vihellä. Ei nyt sentään ihan kaikkea saa tehdä vapaaehtoiseksi. Jos oikein kärjistetään, niin kohtahan kaikki on vapaaehtoista. Koulunkäyntikin...
Uskonollinen tietämys ei varmaan vie ketään ojasta allikkoon. En usko, että hyvinkään monet lapset "ymmärtävät" uskontoa ja uskonnollisuutta niin syvästi kuin mitä ihminen aikuistuessaan voi ymmärtää. Aikas monelle nuorelle on rippikoulukin "Jeesustelua" ja pakkopullaa.
Uskonnon tyrkyttäminen ärsyttää varmasti. Kyllä ihminen-Jumala - suhde on korvien välissä ja sydämessä. Minun Jumalani on armahtavainen isä; kasvattaa ja kurittaa, mutta ei hylkää. Jos ihminen ei näitä asioita halua ajatella tms. niin pakkosyöttö on turhaa.
Uskontoa ja politiikkaa ei pitäisi verrata, mutta siitä saa hyvän vertauksen. Kiihko-demaria ei käännytetä kokoomukselaiseksi. Sama se on näissäkin asioissa.
Tuomitseminen on järjetöntä. Kuka meistä on parempi toista, minä vaan kysyn.
Piste :D
tulee monesti jotain muuta kuin mitä kotiväki oli ajatellut
...enkä urheiluseuraan.
Mielestäni kirkkoon pitäisi nimenomaan littyä, jos siihen haluaa kuulua - on väärin että se on jotenkin "automaattista".
Uskonnon opetus (vain yhden tietys uskonnon) on epäeettistä. Ennemmin tulisi panostaa esim. kirkkohistoriaan sekä eri uskontojen tasapuoliseen esittelyyn. Uskonto sisänsä on ihmisen kulttuurinen ominaisuus, mutta yhtä ainoaa uskontoa ei voi mitenkään pitää muita parempana.
Olen itse havainnut uskon jumalaan ja kirkkoon muistuttavan paljon uskoa poliittisiin puolueisiin. Puoluekokouksissa ja poliittisien ryhmien palavereissa käydään hakemassa uskonvahvistusta kuten sunnuntaikirkostakin. Jokainen joka uskoo johonkin muuhun asiaan, on yksinkertaisesti väärässä. Tämä on kuin pahimman sortin lahkolaisuutta. Vaalien alla ihmisiä yritetään käännyttää uskomaan omaan aatteeseen.
Uskonnonopetusta voisi verrata puolueoppiin. Joillakin se alkaa hyvin voimakkaasti jo kotikasvatuksesta, mutta nyt voisi miettiä, miten politiikkaa pitäisi opettaa kouluissa.
Entä yhteiskunnassa? Pitäisikö olla joku puolue, johon kaikki kuuluvat automaattisesti, jolle maksavat veroja jne.? Täysi-ikäisenä voisi halutessaan vaihtaa puoluetta, jolloin veronmaksuvelvollisuus poistuisi, kuitenkin yrittäjät maksaisivat vakaumuksestaan huolimatta veroja ko. valtapuolueelle.
Miten sitten muut uskonasiat? Pitäisikö ihmisten uskoa marsilaisiin tai kehitysoppiin automaattisesti ja täysi-ikäisinä halutessaan vaihtaa vakaumustaan?
Itse en näe mitään syytä, miksi jotain uskontoa pitäisi opettaa enemmän kuin toista uskontoa. Uskonnot kuitenkin määrittäävät eri yhteiskunnissa paljon asioita ja on suotavaa oppia perusasiat joka uskonnosta. Myös poliittinen opetus pitäisi nostaa samalle tasolle ja opettaa myös perusasiat joka puolueesta.
Sanoa pitäisikö poistaa kokonaan uskonnonopetus,mut ainakin sen pakko syöttö pitäisi.Mielestäni tuossa ylenpänä jo otettiin hyvin asia esille,koska ev.lut on täällä yleisin niin opetetaan siittä perusasiat ja siihen riittää sen opettaminen miksi on uskonto sekä miten uskonto vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
Itse uskon kyllä johonkin suurempaan koska on helpompi elää kun on vielä toivoa paremmasta onko sitä parempaa vai ei niin tätä tärkeää asiaa meille ei kerrota tai ainakaan ole tullut kertomaan kuolemansa jälkeen
Vaikka en kuulu kirkkoon, koska vanhempani erosivat kirkosta ennen syntymääni, niin kyllä kannatan jonkinasteista uskonnonopetusta. Omalta kohdalta kävin kouluaikana uskonnon tunnilla.
Perusteena on se, että jos kaikki traditiot puuttuvat, mitä tulee tilalle? Pelkään, että arvotyhjiöön syntyy ääriliikkeitä tai sellaisia arvoja, jotka vaikeuttavat elämäämme.
Sitä paitsi kristinuskossa ei ole muuta vikaa, kun sitä tiukasti tulkitsevat ihmiset. En voi sanoa, että lähimmäisen rakkaus olisi huono asia.
"Itse olen sitä mieltä että kristillien maailmankuva on historiamme joka on rakentanut virheiden ja erehdyksen kautta sen moraalin ja omantunnon joka meitä nyt ohjaa.
Luotan sen olevan aika pitkälle oikea."
Kristinuskon osuus ihmisen aikajanassa on niin lyhyt, ettei se todellakaan ole voinut vaikuttaa vasta tulonsa jälkeen sillä sodilla ja murhilla se meille syötettiin: Usko Tai Uskot Ja Kuolet!
Siihenkin asti on ihmiskunta ollut järjestäytynyttä ja johan Kalevalan tekstitkin ohjasivat ihmisiä kehdosta hautaan: sieltä löytyvät elämänohjeetkin kutakuinkin joka asiaan, joka on moraalikysymys!
Muutaman voisin mainita mietittäväksesi:
Vanhemmille suunnattu kertomus siitä, miten voi käydä kun nuorta tyttöä yritetään pakottaa vanhan miehen puolisoksi. Samalla saa opetusta myöskin velipoika, joka sisarensa "myi" eli teki petollisen teon oman nahkansa pelastamiseksi.
Kalevala kertoo myös traagisen tarinan insestistä, joka tosin on tahatonta mutta on ollut tuomittavaa jo kauan!
Ylipäätään ihmiskunta ei olisi voinut tulla toimeen ja kehittyä ilman sääntöjä ja siihen meitä on opettanut se kristinuskoa perinteisempi elämänkatsomus ja elämänfilosofia. Siksi sen merkitys on laajempi ja se sopii kaikille uskonnoista riippumatta.