ei isä niille muuta merkitse
lapset
vaatii rahaa
14632
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
He vain tarvitsevat enemmän mitä saavat. Koska monilla on luulo että viidellä centillä saa jotain. Kysyn vaan mitä?
Kyllä lopettavat rahan kerjuun kun tienaavat itse. Tulevat aikuisina muistamaan Isänsä jos tällä oli jotain antaa heidän ollessaan rahattomia. Eikös se ole jotain. Sitä ei tietenkään tajua vielä että hekin aikuisiksi joskus tulevat.
Suomessa on tuhansittain surullisia tarinoita, misä alkoholisoituneet aikuiset lapset pistävät eläkkeellä olevalle isälle tai äidille, eläkepäivänä puukon kurkulle ja vievät eläkkeet.
loivat hyvät suhteet isäänsä ja molempiin ukkeihin, kaikki kolme hienoja miehiä. Sukulaiset luulivat, että ukki antoi heille rahaa, mutta ukki oli yhtä pihi heidän kuin muiden lastenlasten suhteen. Nyt kaikki kolme ovat poissa ja lapset kaipaavat heitä, rahoja kyllä on.
Harvemmin nuoret ja varsinkin suomalaiset nuoret tunteitaan päällepäin näyttävät. Toisaalta sulkeutuneen ja tunteitaan myös vähemmän näyttävän isän malli tahtoo periytyä myös lapsille. Se ei silti tarkoita, ettei tunteita olisi. Mitä ne ovat, onkin kimurantti juttu.
Voimmeko me tosiaan muka vaatia, että lapsiemme on ilman muuta rakastettava vanhempiaan, jos emme itse ole sen eteen toimineet aikanaan? Mielestäni rakkaus ja pitäminen eivät ole koskaan itsestäänselvyyyksiä vain siksi, että joku on isä tai äiti. Rakkaus on näytön paikka.
Oletko itse näyttänyt rakastavasi omaa isääsi? Tai omia lapsiasi? Teot merkitsevät enemmän kuin sanat. Jos isälle itselleen raha/pullo/kodin ulkopuoliset kontaktit/harrastukset/kaverit ovat olleet tärkeämpiä kuin lapset juuri silloin, kun lapset ovat olleet pieniä tai muuten lapset ovat tuntuneet enemmän naisten työltä hoitoineen, kitinöineen, itkuineen,leikkeineen, ei pidä ihmetellä. Rakkaus synnyttää rakkautta, välinpitämättömyys ....
Jos olet antanut aidosti rakkautta, huolenpitoa ja aikaa lapsillesi, tulet saaman sitä kyllä takaisin ennemmin tai myöhemmin. Muussa tapauksessa asetat kovia vaatimuksia lapsillesi, itsesääli ei kannata enää tässä vaheessa.
kelpaa raha
ilman kiitosta
muusta viis
tytöllä on jo kolmas mies käytössä
Ylen outo tilanne.
Lasten hoito ja kasvatus aikuisiksi vaatii kyllä rahaa.
Sitähän tarkoitat?
Isä merkitsee lapsille sitä mitä isyyteen kuuluu!
Omat penskamme oppivat hyvin nuorina että valmista ei tule jos kukaan ei sitä tee!
Rahaa ei ole jos kukaan ei sitä ansaitse, tavallisesti työllään.
Rahalle täytyy saada omasta mielestään riittävä vastine.
Mitään niin hyvää maailmassa ei saa olla etteikö siitä voi kieltäytyä.
Rahan käytöllä tyydytetään omia, todellisia tarpeita eikä käytetä viestintään ulospäin kuvitelmien vuoksi.
paljon.Riippuu miten itse kohtelet lapsiasi?
Me vanhenemme,voimat vähenee.
Oma poikani sanoi jokunen aika siten;jos tarvit-
set rahaa,soita.
Niimpä!
Kyllä nykypäivän nuoretaikuiset miettivät mitä
kenellekkin perinnöksi jää. Siinä syntyy sitten
pulma jos iskä tai äippä ottaa uuden frendin
sehän syö toisten perintöä. Avatkaa silmänne.
perintö asiat.Olen ollut tekemässä perunkirjoi-
tuksia tai oikeammin auttamassa niiden selvitte-
lyssä.Tuskin on ilkeämpiä riitoja olemassa,kuin
perintö riidat.
Minä annan yhden neuvon;jos kellä on omaisuutta
perinnöksi asti.Jos haluatte että kuolemanne
jälkeen jälkikasvunne kesken jonkinlainen sopu
säilyy,niin tehkää vanhuutenne niin mukavaksi
kuin teillä suinkin on siihen varaa.Vaikka kaik-
ki menisi,ketään tänne maanpäälle ei jätetä.
Uskokaa tai älkää,penskat elää sovussa kuole-
manne/mme jälkeen.Ei ole pystyneet perinnöistä
tappelemaan!
mieheni kuolinpesää yhdessä lasteni kanssa. He ovat antaneet minulle valtakirjan, koska minulla on aikaa hoidella asioita. He opiskelevat ja käyvät samalla töissä. Jos annan toiselle rahaa, toinen saa saman summan. Esimerkiksi toinen tarvitsi tietokoneen, maksoin sen ja samalla toiselle sama summa. En ole toistaiseksi ajatellut uutta parisuhdetta, en varsinkaan avioliittoa. Taloudellisistakin syistä se ei ehken ole tässä iässä ajateltavissa. Aion turvata oman tulevaisuuteni, mutta siirtää pikkuhiljaa lapsille, sanotaan verojärjestelyksi. Oikeudenmukaisuuden taju on ollut pienestä pitäen lapsillani. Pienenä vanhemmalta kysyttiin usein onko hän äidin tyttö (huolehdin hänestä paljon). Napakasti hän vastasi " Ja isin". Luulen, etten olisi mustamaalannut lapsille heidän isäänsä, vaikka parisuhteemme olisi kariutunut. Niin ei käynyt, isi poistui "luonnollisesti" ja jätti kovan ikävän.
hienosti.Aina ei asiat hoidu yhtä hyvin.Erään
tuttavani isä kuoli noin parikymmentä vuotta
sitten,äiti oli kuollut jo aiemmin.Heitä on vii-
si sisarusta,perinnöistä tuli niin kova riita,
että välit ei ole korjaantuneet tänäkään päivä-
nä.Näitä esimerkkejä on kait enemmän,kuin nii-
tä missä on tajuttu,ettei jären käyttö ole kiel-
lettyä.
Harvat kodit opettavat lapsensa rahan käyttöön ja taloudelliseen ajatteluun.
Saituutta ja pihtaamista kyllä opetettiin meidän ikläluokalle, mutta ei ainakaan minulle mitään sen syvempää rahankäytön ymmärtämistä.
Nykyisin on niin paljon houkutuksia, rahaa luvataan lainaksi sieltä sun täältä, osamaksuja, luotollisia tilejä, lainaa jopa vain puhelinsoitolla. Jos ihmiset olisi opetettu järkevään rahankayttöön, niin kaikkea ei tarvitsisi oppia itse kantapään kautta, kuten minä ja tuhannet muut olemme joutuneet tekemään.
Minulla ei ollut ikinä viikkorahaa. Sain rahaa vain, jos lähdin matkalle. Palauttuani ylijääneet rahat vaadittiin takaisin, mutta sanoin aina, että olin käyttänyt kaiken. Todellisuudessa en käyttänyt mitään, vaan säästin ne piilopaikkaan. Opin siis itaruuden ja salailun, en muuta. Jopa armeijassa kykenin säästämään päivärahastani, mikä minun mielestäni nyt tuntuu aika uskomattomalta.
----------
Isä, joka ei muista lapsiaan muulla kuin joskus rahalla, saa kyllä sitten maksaa myöhemminkin. Jos ei isää ei ole lapsenakaan olemassa muuten kuin maksajan ominaisuudessa, niin se on opittu asia, joka ei muutu miksikään lasten iän karttuessa. Rakkaus ja kunnioitus ei synny, ellei sillä ole perusteita. Lapsella on "alkurakkaus" vanhempiinsa. Jos siihen ei vastata, niin he häviää.
Saman suuntaiset kokemukset.
11-vuotiaana olin ensimmäistä kertaa yksin propsin kuorinnassa saaressa. Viikot havumajassa. Muori vei vähäisen palkkani.
14-vuotiaasta tein töitä verokirjalle.
Ensimmäinen kesä Gutsetilla.
Armeijaan menoon saakka minun täytyi antaa palkkani kokonaisuudessaan kotiin äidilleni, jolta sitten täytyi jokaiseen tarpeeseen erikseen kerjätä.
Intin jälkeen olin hyvissä hankkeissa mutta kaikki meni jälkiä jättämätmättä.
Myöhemmin opin kyllä hoitamaan talouttani.
Omilla penskoillani oli viikkorahasysteemi.
Ylimääräiset hankinnat saivat rahoittaa niiden säästöistä.
Esimerkiksi polkupyörän kustansimme me mutta hintaeron vaihdepyörään he maksoivat itse. Samoin joku tähtikaukoputki jne.
12-ikävuoden tietämissä aloin perehdyttää heitä osakesäästämiseen.
Aloitimme turvallisesti heidän säästöillään, noin 700mk.
Ylioppilaskirjoituksiin mennessä heidän pottinsa oli kasvanut noin 5000mk:aan.
Ei mikään jättisumma mutta tarkoitus olikin kasvatuksellinen.
Ja kyllä se 15-vuotta sitten oli hieman rahaakin.
Kumpikin aloitti vieraiden töiden tekemisen reilusti alaikäisinä ja, kokemuksistani johtuen, he saivat pitää ansionsa. Olivat oppineet arvostamaan työtä ja palkkaa.
Tänä päivänä toinen on erittäin järkevä rahan käyttäjä.
Siis käyttää mutta järkevästi.
Toiselta kaikki menee käsistä.
Sama kasvatus ja eväät. Tytöstä on vaan tullut sinkku tuhlari.
Kummallakaan ei ole pröystäilyn eikä näyttämisen tarvetta. Elävät itselleen.
leivän repiminen.Samat on elon tiellä kaavat
ollu.Ensimmäiset vaivat sain pöllimetsässä.Selkä
murtui noin neljätoista vuotiaana.Mutta nuorena
parani hyvin.
Ei ole murheita lasten puolelta ollut.Tosin pa-
hin murhe tuli viime talvena,kun vanhin poika
menehtyi.Mutta on hyväksyttävä ettei meillä ole
lähtö numeroita.Nuorempi hoitaa omaa yritystään
ja on aina ollut nuuka rahan käytössä.
Noin leikki mielellä olen sanonut hänen rahan-
käytöstään,ettei sitä joka ukko venytä viisi
senttistä soikeaksi,mutta poika taitaa osata sen
taidon.