Maailmankaikkeus elää ja kasvaa suuremmaksi, eikä suinkaan ole "kylmä ja kuollut" paikka...
Linnunradat kasvavat suuremmiksi, keräten ympäriltään materiaalia keskustaan. Tämä on uusi havainto universumissa, ja taas havaitaan kuinka vähän sitä tiedetään avaruudesta ja siellä olevista asioista.
Linnunradan historia uusiksi
Linnunradan ajatellaan syntyneen, kun aine kertyi pieniksi kokkareiksi, joista muodostui kääpiögalakseja. Ne puolestaan törmäilivät toisiinsa muodostaen meidän galaksimme.
Jäljelle jääneiden, nykyään Linnunrataa kiertävien kääpiögalaksien tähtien olettaisi siis olevan suunnilleen samaa maata kuin Linnunrataa ympäröivän halon tähtien. Hollantilaistutkija Amina Helmen uusien havaintojen mukaan näin ei kuitenkaan ole.
Helmi työtovereineen tutki neljän kääpiögalaksin tähtiä VLT-kaukoputkella (Very Large Telescope). "Tulostemme mukaan Linnunradan halo ei ole voinut muodostua lähiseudun kääpiögalksien yhteensulautumisessa", sanoo Helmi Euroopan eteläisen observatorion tiedotteessa. Tarkemmat tutkimukset ratkaisevat, tarvitaanko nyt kokonaan uusi selitys Linnunradan kaltaisten suurien galaksien synnylle.
Linnunrata kasvaa
Rauhallisen spiraaligalaksin ympäriltä löytyi suuri määrä sisään putoavaa kaasua. Löytö viittaa siihen, että kaikkiin Linnunradan kaltaisiin seesteisiin galakseihin kertyy yhä runsaasti ainetta galaksien välisestä avaruudesta. Samalla saatiin ensimmäistä kertaa suora viite siitä, miten spiraaligalaksit syntyvät.
Galaksien oletetaan muodostuvan valtavien kaasupilvien yhtyessä. Spiraaligalaksi syntyy, kun pilvet tai niistä kehittyneet pienet galaksit luhistuvat pyöriväksi kiekoksi. Jos tämä pitää paikkansa, kiekkoon putoavasta aineesta pitäisi jäädä jäljelle kuumasta kaasusta muodostuva halo.
Kööpenhaminan yliopiston tutkija Kristian Pedersen kumppaneineen onnistui nyt ensimmäistä kertaa kuvaamaan tällaisen halon. 60 000 valovuoden päähän ulottuva halo (kirkkaan sininen kehä) ympäröi NGC 5746 -galaksia. Optisella kaukoputkella kuvattu galaksi näkyy kuvassa sivulta. Kuvan otti Chandra-röntgensatelliitti ja löydöstä kertoo sen tiedote.
NGC 5746 on massiivinen spiraaligalaksi, joka on noin sadan miljoonan valovuoden päässä täältä. Se muistuttaa Linnunrataa, sillä se on rauhallinen saareke, jossa ei synny erityisen runsaasti uusia tähtiä. Tutkijat päättelevät, että Linnunrataakin ympäröi halo, jonka kaasu jatkaa galaksimme kiekon kasvattamista.
Galaksikolareita liukuhihnalta
Yli puolet lähiuniversumin galakseista on törmännyt ja sulautunut toiseen galaksiin kuluneen kahden miljardin vuoden aikana. Johtopäätös perustuu satojen galaksien analysointiin.
Galaksien on jo pitkään arveltu muodostuvan pienten galaksijoukkojen yhteentörmäyksissä. Ajatuksessa on kuitenkin ollut särö: miten eheiltä näyttävät, suuret galaksit, jotka ovat vanhempia kuin pienemmät naapurinsa, ovat ehtineet syntyä törmäyksissä niin nopeasti alkuräjähdyksen jälkeen.
”Tutkimuksemme osoittaa, että massiiviset galaksit todella syntyvät törmäyksissä. Kolarit yksinkertaisesti tapahtuvat nopeasti ja niiden jättämät jäljet ovat hyvin heikkoja ja siksi vaikeasti havaittavia”, sanoo Yalen yliopiston tutkija Pieter van Dokkum yliopistonsa tiedotteessa. Dokkum käytti tutkimukseensa kahta uutta syväkuvaa universumista. Niiden nimet ovat NOAO Deep Wide-Field Survey ja Multiwavelength Survey by Yale/Chile.
Lähde:tiede.fi
Tässäpä vähän tieto tästä halo-galaksista:
http://www.noao.edu/outreach/aop/observers/n5746.html
Tässä oma "paikkamme" selviää universumissa:
http://www.kiviopas.fi/opetus/maapallo/avaruus.htm
ps: Mikä tulee mieleen kun katsot halo-galaksia...
....Ettei vaan olisi "eräiden" liikkumis välineet saman mallisia ?
Linnunradat kasvavat suuremmiksi, keräten ympäriltään materiaalia keskustaan. Tämä on uusi havainto universumissa, ja taas havaitaan kuinka vähän sitä tiedetään avaruudesta ja siellä olevista asioista.
Linnunradan historia uusiksi
Linnunradan ajatellaan syntyneen, kun aine kertyi pieniksi kokkareiksi, joista muodostui kääpiögalakseja. Ne puolestaan törmäilivät toisiinsa muodostaen meidän galaksimme.
Jäljelle jääneiden, nykyään Linnunrataa kiertävien kääpiögalaksien tähtien olettaisi siis olevan suunnilleen samaa maata kuin Linnunrataa ympäröivän halon tähtien. Hollantilaistutkija Amina Helmen uusien havaintojen mukaan näin ei kuitenkaan ole.
Helmi työtovereineen tutki neljän kääpiögalaksin tähtiä VLT-kaukoputkella (Very Large Telescope). "Tulostemme mukaan Linnunradan halo ei ole voinut muodostua lähiseudun kääpiögalksien yhteensulautumisessa", sanoo Helmi Euroopan eteläisen observatorion tiedotteessa. Tarkemmat tutkimukset ratkaisevat, tarvitaanko nyt kokonaan uusi selitys Linnunradan kaltaisten suurien galaksien synnylle.
Linnunrata kasvaa
Rauhallisen spiraaligalaksin ympäriltä löytyi suuri määrä sisään putoavaa kaasua. Löytö viittaa siihen, että kaikkiin Linnunradan kaltaisiin seesteisiin galakseihin kertyy yhä runsaasti ainetta galaksien välisestä avaruudesta. Samalla saatiin ensimmäistä kertaa suora viite siitä, miten spiraaligalaksit syntyvät.
Galaksien oletetaan muodostuvan valtavien kaasupilvien yhtyessä. Spiraaligalaksi syntyy, kun pilvet tai niistä kehittyneet pienet galaksit luhistuvat pyöriväksi kiekoksi. Jos tämä pitää paikkansa, kiekkoon putoavasta aineesta pitäisi jäädä jäljelle kuumasta kaasusta muodostuva halo.
Kööpenhaminan yliopiston tutkija Kristian Pedersen kumppaneineen onnistui nyt ensimmäistä kertaa kuvaamaan tällaisen halon. 60 000 valovuoden päähän ulottuva halo (kirkkaan sininen kehä) ympäröi NGC 5746 -galaksia. Optisella kaukoputkella kuvattu galaksi näkyy kuvassa sivulta. Kuvan otti Chandra-röntgensatelliitti ja löydöstä kertoo sen tiedote.
NGC 5746 on massiivinen spiraaligalaksi, joka on noin sadan miljoonan valovuoden päässä täältä. Se muistuttaa Linnunrataa, sillä se on rauhallinen saareke, jossa ei synny erityisen runsaasti uusia tähtiä. Tutkijat päättelevät, että Linnunrataakin ympäröi halo, jonka kaasu jatkaa galaksimme kiekon kasvattamista.
Galaksikolareita liukuhihnalta
Yli puolet lähiuniversumin galakseista on törmännyt ja sulautunut toiseen galaksiin kuluneen kahden miljardin vuoden aikana. Johtopäätös perustuu satojen galaksien analysointiin.
Galaksien on jo pitkään arveltu muodostuvan pienten galaksijoukkojen yhteentörmäyksissä. Ajatuksessa on kuitenkin ollut särö: miten eheiltä näyttävät, suuret galaksit, jotka ovat vanhempia kuin pienemmät naapurinsa, ovat ehtineet syntyä törmäyksissä niin nopeasti alkuräjähdyksen jälkeen.
”Tutkimuksemme osoittaa, että massiiviset galaksit todella syntyvät törmäyksissä. Kolarit yksinkertaisesti tapahtuvat nopeasti ja niiden jättämät jäljet ovat hyvin heikkoja ja siksi vaikeasti havaittavia”, sanoo Yalen yliopiston tutkija Pieter van Dokkum yliopistonsa tiedotteessa. Dokkum käytti tutkimukseensa kahta uutta syväkuvaa universumista. Niiden nimet ovat NOAO Deep Wide-Field Survey ja Multiwavelength Survey by Yale/Chile.
Lähde:tiede.fi
Tässäpä vähän tieto tästä halo-galaksista:
http://www.noao.edu/outreach/aop/observers/n5746.html
Tässä oma "paikkamme" selviää universumissa:
http://www.kiviopas.fi/opetus/maapallo/avaruus.htm
ps: Mikä tulee mieleen kun katsot halo-galaksia...
....Ettei vaan olisi "eräiden" liikkumis välineet saman mallisia ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
tiedepuolelle, ei tämä mitenkään kuulu UFO-palstalle!
Jos enemmistö olisi asiasta kanssasi samaa mieltä tai puolta...
- voisin harkita näiden "tieteellisten" juttujen vähentämistä palstalla. Kiitos vaan kommentista !
Onko mahdollista, että sähkö ja aurinkoenergia tunnettiin jo antiikin aikana?
Oliko silloin jo ihmiskunnalla kontakteja et-porukkaan...
Kiinnostasiko tälläinen juttu kenties ?
tänne onhan joidenkin mielestä ainakin ufojen yksi mahdollinen selitys "ET" :t ja ainakin olen kuullut sellaisen teorian jonka mukaan ne sijaitsisivat universumissa joka tuntuu olevan meille ihmisille vielä melko tutematon, joten lisää tietoa on hyvä saada siltäkin sektorilta,jota kenties voisi soveltaa näissä "ufo"-asioissa.
Niin tuli vaan mieleen, että miten/mistä nuo kuvat linnunradasta on otettu?
Tyhmä kysymys varmaankin, mutta mitäpä muuta minulta voi odottaa..
Galaksit ovat yksittäisiä soluja,hermosolutkin näkyvät avaruudessa,astroidit-meteoriitit=happea tuovia hemoglobiinia,kun katsoo avaruuteen näkee solutasolla kaiken aivan samanlaisena ps.UFO=TOISEN UNIVERSUMIN KEINOÄLYN OHJAAMALUOTAIN,JONKA OHJELMA EI SALLI KOHTAAMISIA,saattaishan se olla tai onkin että tulevaisuudessa ihminenkin luotaimen lähettää,joka on pitkälle kehittynyt robotti nano materiaaleineen älyhermoverkostolla varustettu,ROBOTIT RULES,niiden kehittely on pidemmällä kuin uskoisikaan kiitos Hondan ym ,jotka näkevät niiden taloudellisen merkityksen esim koti ja viihdeteollisuudessa,30v päästä se on must juttu.
Kannattaa istahtaa töllön eteen, jos vaikka aiheet kiinostavat:
Maanantai 20.11.
TV 1 klo 19.05
PRISMA: HAWKINGIN PARADOKSI
(Hawking Paradox)
Stephen Hawking on kenties maailman tunnetuin tiedemies, jonka kirja Ajan lyhyt historia on ollut myydyimpien kirjojen listalla pidempään kuin mikään muu teos.
Hawking kehitti 1980-luvulla mullistavan teorian avaruuden mustista aukoista, joiden ytimessä sekä aika että materia häviävät. Näin hän mullisti aikaisemman fysiikan perusoletuksen aineen häviämättömyydestä. Kulissien takana tieteellistä väittelyä Hawkingin teoriasta on kuitenkin käyty jo 30 vuotta. Kaikki, mukaan lukien Hawking itse, eivät hyväksyneet teoriaa aukottomasti.
Stephen Hawkingilla todettiin 22-vuotiaana ALS eli neurologinen rappeuttava sairaus, ja hänelle luvattiin elinaikaa korkeintaan pari vuotta. Hawkingin sairaus kuitenkin eteni hitaammin kuin yleensä. Hän onnistui kääntämään sairauden voimakseen kehittämällä menetelmän tutkia vain ajatuksissaan ilman paperin tai koneiden apua.
Vuonna 2004 Stephen Hawking sairastui keuhkokuumeeseen ja joutui sairaalaan moneksi kuukaudeksi. Palattuaan hän yllätti tiedemaailman julkistamalla uuden teorian avaruudesta ja mustista aukoista. Teoria sai laajaa julkisuutta, muttei vakuuttanut tiedeyhteisöä. Stephen Hawkingin on yhä vaikeampaa ilmaista itseään, mutta työ jatkuu. Ehtiikö Stephen Hawking ratkaisemaan teoriansa ristiriidan?
Keskiviikko 22.11
TV1 19:05 - 20:00
Historiaa: Antiikin keksintöjä
Osa 3/3: Varhaisia voimanlähteitä. Onko mahdollista, että sähkö ja aurinkoenergia tunnettiin jo antiikin aikana? Tuotanto: Wild Dream Films/S4C, Iso-Britannia.
Tästä viimeksi mainituista asioista on käyty kyllä "tiiviitä & antoisia" kirjoituksia aiemminkin tällä palstalla...suosittelen ilmanmuuta katsomaan...
Jumala ei vain pelaa arpapeliä, Hän joskus heittää arpakuutiot sinne, missä niitä ei voi nähdä.
- Stephen Hawking -