Haukkuminen pitää nähdä positiivisena. Sen takia osaa muuttaa itseään ja kovettaa itsensä niin kovaksi ettei mikään satuta.
Olen ikuisesti kiitollinen kaikille mua haukkuneille ihmisille. Niiden takia olen se joka nyt olen.
Olen ikuisesti kiitollinen kaikille mua haukkuneille ihmisille. Niiden takia olen se joka nyt olen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
minä masennuin siitä kun minua kiusattiin enkä ole yhtään sen vahvempi päinvastoin olen musertunut entistä enemmän,mietin aina mikä minussa on vikana?
Sä oot heikko. Heikot poljetaan jalkoihin, mutta vahvat selviää. Silleen on ollu aina.
Joo-o. Kyllä mä varmaan nyt olen lehmä, kun mua on haukuttu lehmäksi, taidanpa tässä nyt kovettaa luonnettani.
miten asia on tytöille(ja sinähän olet tyttö), mutta poikien tapauksessa sanon nyt suoraan että toi on typerää kiusattujen "mielistelyä". "Ole oma itsesi vaan", ym. Tolla vaan rohkaset niitä jäämän rypemään paskassa ja häpeemään. "Älä edes yritä vahvistua".
Todellakaan en tässä ketään mielistele, jos nyt sitä mielestäni epäselvällä viestilläsi tarkoitit.
Ei tyttöjen ja poikien kiusaaminen loppujen lopuksi paljoakaan eroa toisistaan.
Pojilla ehkä kiusaaminen on fyysisempää, mutta osaavat tytötkin lyödä, potkia ja töniä.
Ymmärrän, että silloinhan juuri kiusaajat ovat päämääräänsä päässeet, kun kiusattu on allapäin/masentunut/alistunut tms.
Minua kiusattiin hyvän koulumenestykseni takia, mutta en todellakaan lopettanut läksyjen tekemistä, tai kokeisiin lukemista ym. En myöskään alistunut. Kerroin kiusaamisesta eteenpäin ja jatkoin kuten ennenkin. Olin oma itseni.
Tässä on kyse haukkumisesta mikä on siis henkistä kiusaamista ja siten paljon julmempaa kuin fyysinen väkivalta. Haukutut ovat melkein aina rumempia kuin muut.
Mitä sillä on väliä mikä on tietyllä hetkellä? On muutettava itsensä. "En muistele menneitä", yksi ihminen sanoi joitain vuosia sitten. Niinpä, miksi muistella menneitä?
Tässä on kyse haukkumisesta mikä on siis henkistä kiusaamista ja siten paljon julmempaa kuin fyysinen väkivalta. Haukutut ovat melkein aina rumempia kuin muut.
Mitä sillä on väliä mikä on tietyllä hetkellä? On muutettava itsensä. "En muistele menneitä", yksi ihminen sanoi joitain vuosia sitten. Niinpä, miksi muistella menneitä?
JA SÄ OOT HOMO D:D:D:D:D:D::D:D::D:D:DD
Luin kaikki kommentit ja sanon että luonnetta pitää vain koventaa.
Minua kiusattiin aina pitkästä letistä ja epämuodikkuudestani, no enhän minä yrittänytkään olla muodikas, mutta haukkuivat kaikesta mitä olin, sitten vielä hakkuivat kaikesta mitä en ollut, levittivät juoruja, ja kaikki katsoivat pahalla silmällä, ei kiva tunne.
Minä kovetin luonteeni, minä todella tein näin, 7 vuoden kiusaamisen jälkeen, ei auttanut itku, eikä masennus, oli vain pakko unohtaa tunteet, ainoa mikä tunne oli jäljellä oli viha, ja olen jo vuosia vihannut vaikka en olekkaan enää yläasteella, voisi luulla että viha on hevarille olennainen asia, minä en siitä tykkää, mutta ei voi mitään, kaiken kiusaamisen jälkeen, olen myös panostanut enemmän asenteeseeni joka ilmeisesti houkutteli kiusaajia. Ja sanonpahan vain että minun ympärilläni on nyt enemmän kiimaisia naisia kuin näillä kiusaajilla, plus, minun naiseni ovat selvinpäin, heidän eivät.
Nyt voin nauraa heille, täällä missä nyt olen, minut otettiin avosylin vastaan, kukaan ei ole enää vittuillut... Minua ei syrjitä, mutta menneisyyteni takia en usko että koskaa pystyn enää sulautumaan mihinkään porukkaan. Meikästä on tullut erakko...
Kiusatuille neuvo, kannattaa opetella tappelemaan, naisille en sitten osaa antaa muuta neuvoa kuin hankkikaa poikaystävä joka hallitsee kamppailulajit ja pyytäkää niitä opettamaan teille muutamia rannelukkoja :D Olen opettanut jokaiselle muijalleni pari kappaletta, ja uskokaa tai älkää, niillä ne on päässyt monesta tilanteesta pois. Opetin jopa yhdelle peukaloheiton :D
Mä en pystys kiittämään niitä jotka mua ja mun ystäviä on kiusannu, koska mä menetin ystävän, parhaan ystävän, koulukiusaamisen seurauksena.
Jasmin kuoli alle 14 vuotiaana yrittäessään tulla hyväksytyks ja olihan se hetken hyväksytty mut ei kauan.
Jotkut kestää sen kovettamalla ittesä mut ei kaikki, jotkut joutuu kärsimään kuolemaasa asti kiusaamisen takia mut jotkut (ehkä onnekkaat) kuolee eikä joudu kärsimään.
Mä kärsin enemmän siitä et mun ystävää kiusattiin ku siitä et mua kiusattiin.
Sillon ku Jasmin kuoli mun syliin anoreksian takia liian heikkona selvitäkseen huumeiden yliannostuksesta mä päätin et mä en siedä kiusaamista. Mä pyysin et rehtori antas mun kertoo koko koululle mitä voi tapahtuu kiusaamisen seurauksena mut ei se antanu, se luuli et mä valehtelin. Sillon mä räjähdin ja aloin huutaa sille päin naamaa et eikö se ollu huomannu et siltä oli just kuollu oppilas koska se ei ollu tehny loppuu kiusaamiselle. Mä huusin sille päin naamaa ja kerroin mitä mun ystävälle oli tehty ja kerroin sille kaiken alkaen siitä ku Jasminii oli ekan kerran sanottu ylipainoseks, mä kerroin sille miten Jasmin sairastu anoreksiaan, kerroin miten sen käsiä oli viillelty hengenvaarallisen paljon, kerroin miten se alko käyttää huumeita ja otti vahingossa liikaa, miten se ei selvinny siitä koska oli anoreksian takia liian heikko, kerroin miten se oli parissa vuodessa laihtunu melkei 35kg. Ja se vaan tuijotti mua hetken ja sit käski häipymään koko koulusta, se vaan heitti mut pois siitä koulusta ja käski olla palaamatta.
Aika harvalla on noin huono kohtalo.
"Haukutut ovat melkein aina rumempia, kuin muut"
Jaaha. Mikäköhän elämän viisaus ja ehdoton totuus se tuokin taas oikein oli..
Haukkumisella saadaan pahoitettua toisen mieli, alennetaan kiusatun itsetuntoa. Ei sillä melkein aina todellakaan ole mitään tekemistä kiusatun todellisen ulkonäön kanssa.
se vaan musertaa itsetuntoa.
jos on vähänkin erilainen niin heti kiusataan. reilaisuus on rikkaustta muistakaa se. eihän sitä kukaan jaksais jos kaikkiois samanlaisia.