Olemme eronneet 1,5 vuotta sitten. Ala-asteikäiset lapsemme asuvat vuoroviikoin äidin ja isän luona. Isän motiivina lapsien pitämiseen näinkin paljon luonaan, ei ole suuri halu jakaa lapsien arkea ja läsnäoloa vaan enemminkin motiivi on taloudellinen. Nyt kuitenkin on jatkuvasti sattunut niin, että isä on lapsien tullessa työmatkalla. Heitä on vastaanottamassa joku isän sukulaisista. Isä palaa työmatkalta joko seuraavana päivänä taikka muutaman päivän päästä. Palauttaessani lapsia en näe vastaanottajaa, koska isä on jo pitkään alistanut vastaanottotilanteen siihen, että lapset vain jätetään tavaroineen hänen pihalleen. Kuulen asian sitten lapsilta, kun taas viikon kuluttua tulevat luokseni. Tietääkö joku; onko minun luovutettava lapset isän kotiin vaikka siellä ei isää olisikaan? voinko vaatia vastaanottotilanteeseen henkilökohtaista vastaanottamista?
Neuvoa kaipaisin
Vuoroviikkosysteemi
3263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eihän sinulla ole mitään oikeutta puuttua siihen, kuinka toinen vanhempi hoitaa vanhemmuuttaan,niin kauan, kuin lapset eivät kärsi.
Isähän ei jätä lapsia heitteille, vaan heillä on aina vastaanottaja ja joku, joka perään katsoo.
Tietysti voidaan olla montaa mieltä siitä, onko tuo järkevää. Mutta, laillisesti et voi vaatia.
Kyllähän vaikka miehen UO saa hoitaa lapsia, eikä exällä ole siihen sanomista. Kunhan lapsen ei tarvitse kärsiä.
Jos vanhempi on estynyt olemaan paikalla lasten tullessa, siitä on toisen vanhemman kanssa sovittava.Tapaamiset on lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa, ei niinettä joku muu katsoo perään.
Vanhemmalla on oikeus ja VELVOLLISUUS nähdä kenen hoiviin lapset jäävät ja että yleensä edes pääsevät taloon sisälle jne.
Taas eilen vein lapset isän kotiin. Jätin lapset tavaroineen pihalle ja odottelin hieman aikaa. Lapset eivät palanneet, joten minun oli siis vain luotettava, että he ovat turvassa sisällä isän kodissa; isän kodin ovelle ei näe pihalta. Sitten ensi sunnuntaina saan tietää oliko isä kotona vai oliko jokin muu hoitamassa alkupäivät; päättelyni mukaan joku muu sillä pihalla oli vieras auto eikä isän autoa.
Vahvana kylläkin odottelen muutosta tähän. Lapset ovat jo keväästä asti jutelleet vuoroviikon raskaudesta; eivät jaksaisi jatkuvaa muuttamista. Nyt syksyllä olen lähtenyt ajamaan heidän etuaan. Näen, että heidän etunsa on saada oma pysyvä koti ja ahkeraan vierailla toisella vanhemmalla. Kun sitten teemme virallisen sopimuksen lasten asioista, niin samalla otan esille myös nuo vanhemman poissaolot; ei tosiaankaan voi olla lasten etu olla vailla vanhempaa jonkun tuttavan hoidossa.