Eksyin silmiesi kuusikkoon vihreään.
Sydämeni kompassin pudotin suohon pehmeään.
Kasvot loistaen kuljen yhä syvempään.
Löydänkö pois, en välitä vähääkään.
Tyhmä saatan olla, ken tietää!
Kun näin sokkona kuljen vasten pimeää,
mua rakkauden keijut johdattaa säteillään.
- Tulinko kotiin, vai miks niin lämpimään?
Sydämeni kompassin pudotin suohon pehmeään.
Kasvot loistaen kuljen yhä syvempään.
Löydänkö pois, en välitä vähääkään.
Tyhmä saatan olla, ken tietää!
Kun näin sokkona kuljen vasten pimeää,
mua rakkauden keijut johdattaa säteillään.
- Tulinko kotiin, vai miks niin lämpimään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Löysitkö tien valoon,
sydämeni lämpöön,
jonka vain sinä sytytit..
Ajatuksissa aina, aivan
joka hetki, sydämeni varjossa,
ja lämmössä, sinua hellästi suojaan.
Kotisi on luonani, kotini on sydämessäsi.
Olethan kotini vakaa. Valoisa, riemullinen.
Hapuillen
yön synkkää polkua,
enkö koskaan löydä perille!
Sinne,
missä
kosketus ja tunne
parantavat
satiinilakanoihin käpertyneen
sydämensiirtopotilaan.
Törmäsin silmiesi heinikkoon lempeään.
Sydämeni punaisen laskin johonkin pehmeään.
Silmät loistaen katson yhä pidempään.
Löydänkö pois, en edes haluakaan.
Kuuma saatan olla, sen tiedät!
Kun näin sinua vasten painan pään,
mua rakkauden keinut keinuttaa hurmaan.
- Tuletko kotiini, vai yksinkö jään?
Vertaus heinikon ruskeaan vie
Ei sellainen väri mun silmäini lie
Kotiisi yksin siis puolestain jäät
Siellä sä, toivon, sen lempesi näät
Sinusta minä uneni kudon,
hämähäkin lailla verkon punon.