Moips..!
Huomasin että sekarotuisen koiran otto tulisi jotenkinkuten halvemmaksi jos nämä pitävät totta:
- pitempi ikä kun rotukoirilla?
- ei ole mitään perinnöllisiä sairauksi? (tietty kaikki ovat yksilöitä)
- halvempia
Olen nähnyt kerran ns collien ja se olikin sekarotuinen ja ihan collien näköinen =) Mutta minusta moni sekaroituinenkoira on jotkut söpömpiäkin ja viisaampia kun rotukoirat.
Huomasin että sekarotuisen koiran otto tulisi jotenkinkuten halvemmaksi jos nämä pitävät totta:
- pitempi ikä kun rotukoirilla?
- ei ole mitään perinnöllisiä sairauksi? (tietty kaikki ovat yksilöitä)
- halvempia
Olen nähnyt kerran ns collien ja se olikin sekarotuinen ja ihan collien näköinen =) Mutta minusta moni sekaroituinenkoira on jotkut söpömpiäkin ja viisaampia kun rotukoirat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sekarotuinen on halvempi ja perimä on usein parempi, mutta sekarotuisen kanssa on omat ongelmansa.Esimerkiksi joidenkin rotujen yhdistelmät saattavat olla liian agressiivisia tai koira voi kasvaa oletettua suuremmaksi.Koiran kanssa ei välttämättä pääse kaikkialle harrastamaan(esim. kentille),eikä koiralle löydy rotujärjestöä.Eikä kasvattajan etiikkaa valvo kukaan.
Mutta sekarotuinen voi olla erittäin hyvä kaveri.Itsellä oli edellinen Rotikan/Bernhardinkoiran sekoitus.Eläinlääkäri luuli Leonberginkoiraksi ja kuollessaan koira painoi about 90kg.Poika oli tosi älykäs ja luuli olevansa tosi pieni söpö sylikoira.Ihana otus ja joka päivä on ollut tän kaksi vuotta ikävä.
Nyt on puhdas sakemanni ja kiva kaveri on tuokin.Rodun harrastajilta olen saanut koirani hoitoon ja koulutukseen neuvoja ja suunnitelmissa on ruveta harrastamaan koiran kanssa.Kasvattajan luona käydään säännöllisesti emän ja isän luona oppimassa koirien tavoille.
En tiedä kumpi on parempi, mutta kenties,kun nykyisestä aika jättää ja, jos itsellä terveys on tallella voi seuraava olla taas sekarotuinen.
Koiran hankintahinta on todennäköisesti pienempi monirotuisella kuin puhdasrotuisella. Muut kustannukset luonnollisesti ovat saman suuruiset. (ruuat, rokotukset jne)
Monirotuisilla usein isänpuolen suku on jokseenkin tuntematon. On siis mahdotonta tietää mahdollisia periytyviä sairauksia tai ominaisuuksia. Vielä jos emä on monirotuinen ja varsinkin testaamaton (silmä-, lonkka- ym periytyvät sairaudet), on riski jo aika suuri.
Varmasti pitkälle äärimmäisyyksiin (jättirodut, kuonottomat jne) jalostetut rodut ovat yleisesti ottaen lyhyempi ikäisiä kuin vähemmän äärimmäisyyksiin jalostetut. Mutta aina on pitkäikäisempiä poikkeuksia vahvistamassa sääntöä.
Hyvällä tuurilla saatte samanlaisen monirotuisen kuin minä: epileptisiä kohtauksia, ruoka-aineallergioita, pitkän selän aiheuttamia ongelmia (rajoitettua kiipeämistä ja hyppelyä) sekä vanhimmiten todennäköisesti oireilevat lonkat...
Tai siskoni monirotuinen. Ja he tiesivät mitä rotuja koirassa on: haukkuherkkä, ruoka-aineallergioita, vartiontiviettinen, hieman liian pehmeä mutta dominoiva, pelkopurija, aktiivinen ja palvelualtis...
Jos kuitenkin monirotuiseen päädytte (kyllä, ovat kuitenkin suloisia ja ihania), suosittelen 2 samankaltaisen rodun risteytystä. Ja tutustukaa huolella molempien rotujen ominaisuuksiin, perinnöllisiin sairauksiin ja etenkin koiran kasvatukseen ja koulutukseen!
Koiran viisauteen en sen kummemmin kommentoi. Jonkun mielestä viisas koira on helppo kouluttaa ja nopea oppimaan, toiselle sellainen koira on lähinnä tyhmän onnellinen ja tylsä. Kukin käsittää sen tavallaan.
hei!
En osaa sanoa kumman sinun tulisi valita.
Edellinen koirani oli rotuvalikko, Irlanninsusikoira, nykyinen sekarotuinen ja tallinnan rescue.
Kummatkin olleet täysin terveitä ja kerrassaan mahtavia luonteeltaan.
En voisi ikuna verrata heitä toisiinsa.
Aivan ihania.
Mielestäni koirassa ei ole kyse siitä onko se rotukoira vai serobi... molemmissa löytyy.
Ehkä olen onnekas kun saanut ja saan näin kaksi aivan ainutlaatuista, kauniin luonteen omaavaa, koiraa omistaa.
Sen olen ajatellut, että en välttämättä lähde hankkimaan rotupentua, vaan tarjoan kodin sitä vailla olevalle hylätylle/kodittomalle.
Mutta tämä vain minun ajatusmaailmaa... jokainen tyylillään. =)
Onnea koiruuden valinnalle =)
PS. Kaikki koirat, riippumatta rodusta tai alkuperästä, tarvitsevat hyvän ja rakastavan kodin... *mieltä*
olen haalinut itelleni jo kaksi sekarotuista,kumpikaan ei tullut penuina vaan lähellä aikuisikää... toisella on vehnäallerigia. En ole kummankaan puolella,mutta seropikoiria hylätään paljon,ja kuten edellinenkin kirjoittaja,minäkin annan kodin sille kuka sitä tarvitsee,rotupennut löyävät melkein aina kodin,hyvän sellaisen.
Mutta tosiaan,puhdasrotuisesta tiedät kaiken,voit perehtyä juuri omaan koiraasi ja sen oikkuihin. Monet ovat sanoneet minulle,että ottavat seropin koska ne ovat persoonallisen näköisiä. Kaikki koirat ovat,jokaiselle omistajalle oma koira on ainutlaatuinen. olen varma että rotukoiran omistaja löytää omansa satojen samanlaisten joukostakin...
onnea etsinnöissä jokatapauksessa :D