Koditon

Olen entinen yrittäjä ja velkaa on yli 40.000€. Olen yrittänyt nyt vuoden verran heakea töitä, ilman tulosta. Omaisuutta ei ole lainkaan (ei edes puhelin liittymä). Asun tällä hetkellä ystävän olohouneessa , joka varmasti haluaa minut sieltä pois. En saa mistään asunto koska on maksuhäiriö. Olen siis koditon ja korko ja velkaa kasvaaa. En ole elässään tehnyt mitään rikosta, vaan vääriä valintoja yrityksen suhteen.
71126
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Mikäli et aivan eläkeputkeen ole hamuamassa, niin sinähän voit hakea koko Suomesta työpaikkaa.
Onko tullut mieleen uudelleenkoulutus? Rekkakuskeista ja bussikuskeista on huutava pula,
Jalasjärvellä ainakin niitä koulutetaan ja siellä on asuntolakin, aivan varmasti saisit katon pään päälle ja nälkäänkään et kuolisi.
Turussa huudetaan metallimiehiä ja hitsaajia, onko tullut mieleen mennä oppisopimuskoulutukseen.
Kattoa pään päälle löytyy vaikka olisi merkintöjäkin, jos itsellä on halua.

Äänestä
  • Minun mielestä työpaikkaa hakeassa työpaikan saantiin vaikuttaa enemmänkin se, mikä on koulutus ja työkokemus, kuin se, mitä on velkaa ja missä asuu. Olisiko se todellinen syy ?

    Äänestä

  • TyyneT kirjoitti:

    Minun mielestä työpaikkaa hakeassa työpaikan saantiin vaikuttaa enemmänkin se, mikä on koulutus ja työkokemus, kuin se, mitä on velkaa ja missä asuu. Olisiko se todellinen syy ?

    Olen siis koulutettu nuorehko kaveri, mutta sellaiselta alata josta ei yksinkertaisesti ole kysyntää enää. Opiskelijaksi on nyt mahdoton palata, koska opintolainaa en saa, einä pysty elämään opintotuella.

    Äänestä

  • Samiy kirjoitti:

    Olen siis koulutettu nuorehko kaveri, mutta sellaiselta alata josta ei yksinkertaisesti ole kysyntää enää. Opiskelijaksi on nyt mahdoton palata, koska opintolainaa en saa, einä pysty elämään opintotuella.

    Minullakin on korkeakoulututkinto ja kun ei töitä löytynyt, niin opintovelkojeni kanssa hakeuduin oppisopimuskoulutukseen. Ei siinä opintolainaa tarvittu ja sopimuksella sain maksaa vain korkoja. Ei ollut hääviä elämä, mutta nyt olen A-luokan hitsari/maisteri ja tili on lisineen siinä 4000€. Erittäin tyytyväinen ratkaisuuni ja elämä on hallinnassa. Sinä taidat kieriskellä itsesäälissä ja odottaa ihmettä. Oma on valinta.
    Minäkin luulin käveleväni salkun kanssa tärkeänä, ei onnistunut, nyt pidän haalareita mielelläni.

    Äänestä

  • taidat olla luuseri kirjoitti:

    Minullakin on korkeakoulututkinto ja kun ei töitä löytynyt, niin opintovelkojeni kanssa hakeuduin oppisopimuskoulutukseen. Ei siinä opintolainaa tarvittu ja sopimuksella sain maksaa vain korkoja. Ei ollut hääviä elämä, mutta nyt olen A-luokan hitsari/maisteri ja tili on lisineen siinä 4000€. Erittäin tyytyväinen ratkaisuuni ja elämä on hallinnassa. Sinä taidat kieriskellä itsesäälissä ja odottaa ihmettä. Oma on valinta.
    Minäkin luulin käveleväni salkun kanssa tärkeänä, ei onnistunut, nyt pidän haalareita mielelläni.

    Voit hyvinkin olla oikeassa, mutta en ole ikinä ollut hyvää käsissäni. Se olisi aikamoinen uranmuutos, ja psyykkisesti hankala. Mielestäni olen pätevä omalla alalla, mutta näin en voi jatkaa.

    Äänestä

  • Samiy kirjoitti:

    Voit hyvinkin olla oikeassa, mutta en ole ikinä ollut hyvää käsissäni. Se olisi aikamoinen uranmuutos, ja psyykkisesti hankala. Mielestäni olen pätevä omalla alalla, mutta näin en voi jatkaa.

    Luin tämän pikku keskustelun ja ajattelin kertoa oman tarinan.

    Olen syntynyt 1972 ja ennen armeijaan menoa 1992 olin valmistunut kokiksi hyvin arvosanoin. Perheeni hajalla jo lapsesta lähtien. äiti alkoholisti ja muu suku hyljeksi meitä. Asuin tätini luona ennen armeijaan menoa ja sieltä päästyäni en kelvannut enää sinne. Armeija aikana suomi syventyi lamaan ja armeijan loppuessa minulla ei ollut työpaikkaa, asuntoa missä asua, laman synkkenävänä edessä, määrärahat jäissä yms. sain asunnon toisen tätini luota jossa asuskeluni jouduin maksamaan työllä jota joutui tekemään jatkuvasti. perheellä oli kuljetusyritys jonka palkkalistoilla en virallisesti ollut jottei tarvitsisi maksaa rahaa... tätä kesti monia vuosia eikä työpanokseni ollut heidän mielestä riittävä. (jatkuvasti tekemistä ja paljon vaan arvostus puuttui). pikkukylässä jossa elin ei ollut asuntoa antaa koska sukulaisten luona minulla oli asunto(kunnan kommentti). sain työttömyyspäivärahaa 7 vuoden ajan kun minulla ei ollut rahaa siirtymiseen eikä kunta tai muu taho avittanut.

    itsemurhan partaalla ollessani huomasin että en osannut enää elää.

    olin ollut koko lapsuuteni kiusattu ja halveksittu ja arpia kannan jatkuvasti.
    tällä hetkellä olen edelleen työtön ja rahaton eikä minulla ole selkeää kuvaa tulevaisuudesta.
    Asun vieraiden ihmisten kanssa löytämäni naisen luona mutta kun elämästä ei saa kiinni niin on tyydyttävä kohtaloonsa, peläten elämää ja suunnittelua. alkoholia huumeita tai edes tupakkaa en ole elämässäni edes kokeillut joten syytä ei voi hakea siitä.

    kysyn itseltäni joka päivä että
    miksi olen syntynyt
    miksi elän
    vai elänkö

    jos sanotaan että raha ei tee onnelliseksi niin se on väärin
    koska
    jos saisin elämäni sellaiseen kuntoon kun tahtoisin sen olevan minun pitäisi rikastua

    uusia vaatteita jotta työhönotto ei pelästy
    parturiin
    polkupyörä liikkumiseen
    asunto jossa olisin oma herrani
    ja rahaa ruokaan

    pikku loma ennen tämän kaiken saamista vaikka mökillä mihin pitää vedet kantaa sisään ja ei tarvitse stressata. parikin päivää tekisi pattereihini latauksen

    silloin olisin valmis uusiin haasteisiin

    olisin valmis elämään

    .... mutta

    sitä ei tule

    joten ennen kun joulu ennättää
    en kysele itseltäni enää

    Äänestä

  • ... Jari72 ... kirjoitti:

    Luin tämän pikku keskustelun ja ajattelin kertoa oman tarinan.

    Olen syntynyt 1972 ja ennen armeijaan menoa 1992 olin valmistunut kokiksi hyvin arvosanoin. Perheeni hajalla jo lapsesta lähtien. äiti alkoholisti ja muu suku hyljeksi meitä. Asuin tätini luona ennen armeijaan menoa ja sieltä päästyäni en kelvannut enää sinne. Armeija aikana suomi syventyi lamaan ja armeijan loppuessa minulla ei ollut työpaikkaa, asuntoa missä asua, laman synkkenävänä edessä, määrärahat jäissä yms. sain asunnon toisen tätini luota jossa asuskeluni jouduin maksamaan työllä jota joutui tekemään jatkuvasti. perheellä oli kuljetusyritys jonka palkkalistoilla en virallisesti ollut jottei tarvitsisi maksaa rahaa... tätä kesti monia vuosia eikä työpanokseni ollut heidän mielestä riittävä. (jatkuvasti tekemistä ja paljon vaan arvostus puuttui). pikkukylässä jossa elin ei ollut asuntoa antaa koska sukulaisten luona minulla oli asunto(kunnan kommentti). sain työttömyyspäivärahaa 7 vuoden ajan kun minulla ei ollut rahaa siirtymiseen eikä kunta tai muu taho avittanut.

    itsemurhan partaalla ollessani huomasin että en osannut enää elää.

    olin ollut koko lapsuuteni kiusattu ja halveksittu ja arpia kannan jatkuvasti.
    tällä hetkellä olen edelleen työtön ja rahaton eikä minulla ole selkeää kuvaa tulevaisuudesta.
    Asun vieraiden ihmisten kanssa löytämäni naisen luona mutta kun elämästä ei saa kiinni niin on tyydyttävä kohtaloonsa, peläten elämää ja suunnittelua. alkoholia huumeita tai edes tupakkaa en ole elämässäni edes kokeillut joten syytä ei voi hakea siitä.

    kysyn itseltäni joka päivä että
    miksi olen syntynyt
    miksi elän
    vai elänkö

    jos sanotaan että raha ei tee onnelliseksi niin se on väärin
    koska
    jos saisin elämäni sellaiseen kuntoon kun tahtoisin sen olevan minun pitäisi rikastua

    uusia vaatteita jotta työhönotto ei pelästy
    parturiin
    polkupyörä liikkumiseen
    asunto jossa olisin oma herrani
    ja rahaa ruokaan

    pikku loma ennen tämän kaiken saamista vaikka mökillä mihin pitää vedet kantaa sisään ja ei tarvitse stressata. parikin päivää tekisi pattereihini latauksen

    silloin olisin valmis uusiin haasteisiin

    olisin valmis elämään

    .... mutta

    sitä ei tule

    joten ennen kun joulu ennättää
    en kysele itseltäni enää

    Kuule. Olen työllistänyt kohtalaisen porukan ukkoja viime vuosien aikana, nyt tosin lopettanut. Töitä on tekevälle ja siitä saa paljon rahaa. Töitä joutuu tosin tekemään paljon. Jos haluat lisätietoja ja olet valmis tekemään kovasti töitä voin antaa muutaman vinkin ainakin konepuolelta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Samiy kirjoitti:

Olen entinen yrittäjä ja velkaa on yli 40.000€. Olen yrittänyt nyt vuoden verran heakea töitä, ilman tulosta. Omaisuutta ei ole lainkaan (ei edes puhelin liittymä). Asun tällä hetkellä ystävän olohouneessa , joka varmasti haluaa minut sieltä pois. En saa mistään asunto koska on maksuhäiriö. Olen siis koditon ja korko ja velkaa kasvaaa. En ole elässään tehnyt mitään rikosta, vaan vääriä valintoja yrityksen suhteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu