pukeuduin kaameisiin kuntosali pöksyihini ja iloiseen raidalliseen t-paitaan ja muistutin Onniklovnin ja Röllin sekoitusta. Sitten tutustuttiin kuntosalin saloihin. Olin kuin kettu metsän reunassa valmiina pinkomaan pakoon mikäli tarvetta löytyisi.
Meille esiteltiin vempeleet järjestyksessä ja aloitettiin kuntopyörästä. Sen satula vaikutti kovasti kapealta verrattuna ahteriini. Sitten näytettiin juoksu matto vai mikä lie olikaan. Siinä oli mm. sininen pyykkipoika joka piti laittaa kiinni puseron helmaan. Voi miten se näyttikään helpolta, kavuta siihen hihnan päälle ja pitää käsillä kiinni kahvoista ja marssia. Olihan se helppoa paitsi sitten kun halusi siitä pois ja sammuttaa koneen. meinasin lentää nokilleni, se oli se pyykkipoika joka sammutti sen vehkeen.
Sitten oli vuorossa steppilaite. Näytti myös julmetun helpolta. Oli se varmaan helppoa mutta kun en millään meinannut osata loikata siihen oikein. Muiden kanssa se näytti niin kevyeltä, vaan minä kolisin KLONKS KLONKS KLONKS KLONKS.
Sitten vasta päästiin niihin varsinaisiin härveleihin. Jokaikinen jää minulta kyllä koklaamatta siitä yksinkertaisesta syystä että olen joka tavalla eriskummallisen mallinen. Milloin on konttini liian lyhyet enkä saa niitä nostettua tarpeeksi ylös, tai sitten käteni ovat liian lyhyet, selkäni väärän mittainen jne.
Ohjaajamme lohdutti minua kun valitin että pirskule soikoon menee koko päivä kun aina saa säätää jotakin ja energia kuluu siinä kun kiipeän sen härvelin päälle ja taas alas säätämään jotakin pahuksen juttua. Ohjaaja sanoi että onhan vielä jäljellä nauha jonka kanssa voin touhua turvallisesti ja jumalaton jumppapallo. Ei tunne ohjaaja vielä mitä onnistun tekemään nauhan kanssa. Kokeilin sitä liikuntasalissa ja sekosin siihen kertakaikkiaan. Sitten se jumppapallo voi miten helppoa vai oliko? Pallo ei tykännyt minusta yhtään enempää kuin ne säkkituolitkaan, heitti minut raakasti pois sylistään Onneksi ei ollut näkijöitä kuin minä itse.
Toinen päivä takana ja eikä tänään vaurioitunut kuin takamukseni.
Meille esiteltiin vempeleet järjestyksessä ja aloitettiin kuntopyörästä. Sen satula vaikutti kovasti kapealta verrattuna ahteriini. Sitten näytettiin juoksu matto vai mikä lie olikaan. Siinä oli mm. sininen pyykkipoika joka piti laittaa kiinni puseron helmaan. Voi miten se näyttikään helpolta, kavuta siihen hihnan päälle ja pitää käsillä kiinni kahvoista ja marssia. Olihan se helppoa paitsi sitten kun halusi siitä pois ja sammuttaa koneen. meinasin lentää nokilleni, se oli se pyykkipoika joka sammutti sen vehkeen.
Sitten oli vuorossa steppilaite. Näytti myös julmetun helpolta. Oli se varmaan helppoa mutta kun en millään meinannut osata loikata siihen oikein. Muiden kanssa se näytti niin kevyeltä, vaan minä kolisin KLONKS KLONKS KLONKS KLONKS.
Sitten vasta päästiin niihin varsinaisiin härveleihin. Jokaikinen jää minulta kyllä koklaamatta siitä yksinkertaisesta syystä että olen joka tavalla eriskummallisen mallinen. Milloin on konttini liian lyhyet enkä saa niitä nostettua tarpeeksi ylös, tai sitten käteni ovat liian lyhyet, selkäni väärän mittainen jne.
Ohjaajamme lohdutti minua kun valitin että pirskule soikoon menee koko päivä kun aina saa säätää jotakin ja energia kuluu siinä kun kiipeän sen härvelin päälle ja taas alas säätämään jotakin pahuksen juttua. Ohjaaja sanoi että onhan vielä jäljellä nauha jonka kanssa voin touhua turvallisesti ja jumalaton jumppapallo. Ei tunne ohjaaja vielä mitä onnistun tekemään nauhan kanssa. Kokeilin sitä liikuntasalissa ja sekosin siihen kertakaikkiaan. Sitten se jumppapallo voi miten helppoa vai oliko? Pallo ei tykännyt minusta yhtään enempää kuin ne säkkituolitkaan, heitti minut raakasti pois sylistään Onneksi ei ollut näkijöitä kuin minä itse.
Toinen päivä takana ja eikä tänään vaurioitunut kuin takamukseni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sinne pääsylippuja?
Voisin tulla huomenna katsomon puolelta seuraamaan, kun uma kuntoilee.
Sen verran hulvattomalta kuulostaa toi touhu, että saattais olla ihan mielenkiintosta seurattavaa ;)))
on siellä sen verran hulvaton meininki. Ne kidutuslaitteet eivät ole mitoitettu minua varten. Luulen kyllä fysioterapeutin itkevän ilosta kun näkee minun poistuvan joskus pääsiäisen jälkeen sieltä. Taitaa jopa halata samalla kun nappaa pois nimilappuni ja avaimet.
Olisit nähnyt kun yritin kerta toisensa jälkeen siihen pahuksen steppilaitteeseen. Nauruksihan se sitten jo meni, mutta kääpiökoira tantta on sisukas luonteeltaan. Jos huomenna tuulee ja saan takatuupparin pöksyni kyllä hoitavat lopun.
tätä palstaa. Täällä on omat palstat k-18 jutuille.