Majaa purkamassa

Olen joskus miettinyt samaa teemaa.

Joillekin ihmisille syntipukki on kaikessa syntipukki. Niin tai näin, aina väärinpäin.

On rasittavan ärsyttävän kiusallisen naurettava, itseään toistava ilmiö, miten tämä käytännössä toteutuu.

Syntipukki jää yh:ksi -> Huutoa ja syvällisiä analyysejä, miten se nyt oli arvattavissa että näin siinä niin käy, ei osaa pitää miestä eikä edes valita sellaista oikein. Hahahahaaa.

Sormellaosoittelija jää itse yh:ksi -> Hänestä kuoriutuu yhtäkkiä ilmeisesti maailman ainoa "elämää nähnyt henkilö". Heh. Sormellaosoittelusta ja analyyseistä ei tietoakaan, ei ainakaan halveksivassa mielessä.

Syntipukki pettää miestään ja laiminlyö lastaan
-> ks. edellä. Sehän nyt oli arvattavissa ettei se osaa olla hyvä äiti! Lapsiparka. **pyörittää silmiään** **ravistaa päätään** **tekokauhistelee** Huora on huora, vaikka voissa paistais! Miltäköhän tuntuu olla huono nainen?

Sormellaosoittelija pettää miestään ja laiminlyö lastaan -> Hän kaipaa ymmärrystä elämänsä raskaudessa ja sitä myös saa. Pettämiset ovat yksittäistapauksia ja jokaiseen yksittäistapaukseen löytyy täysin ymmärrettävä yksittäissyy. Hän ei ole huora eikä "huono nainen" itsensä mielestä, eikä sitten muidenkaan. Lapsen kanssa nyt on joskus raskasta kaikilla, muttei tässä viitsi marttyyriksikaan ruveta.

Harmi, ettei syntipukilla ole perhettä, eihän tässä kohta keksi ketä syyttelisi huonosta perhe-elämästä. Omia siskoja ehkä? Joskin, eihän siihen tarvita edes keskinkertaista mielikuvitusta.

Esimerkiksi esiinnytään "elämää nähneenä" henkilönä, joka vain oman poikkeuksellisen elämänkokemuksensa jälkeen voi tietää, ettei kaikkien ihmisten ja kaikkien narsistien olisi kannattanut hankkia lapsia lainkaan. Tämä sanotaan äärimmäisen itsetyytyväisellä ja kaiken kokeneella äänellä, kuinkas muuten. :) Onhan tässä maailmassa toki miltei poikkeuksellista, että joku on joutunut hoitamaan pientä lasta.

Ne jotka syntipukin tarvitsevat, ovat virheitä täynnä ja tietävät sen itsekin. Juuri nämä ihmiset ovat erityisen täynnä sisäistä kuonaa ja psyykkisiä ongelmia, joita yritetään etsiä välillä muistakin.

Omat viat on pyrittävä näkemään suurempina jossakin muussa henkilössä, jolloin voidaan sormella osoittaa omalle ryhmälle, että suhtaudutaan näihin vikoihin kielteisesti ja halveksivasti. Mitä sitten, että ne löytyvät itsestä - kaikki muutkin HALUAVAT olla sille sokeita, sillä siihen perustuu ryhmänsisäinen arvostus, koheesio ja valhe.

Sormellaosoittelu perustuu satunnaisille "tiedoille" ja useimmiten omalle mielikuvitukselle, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Todellinen motiivi on ryhmänsisäinen. Jokaisen ei-tyhmän henkilön luulisi pohjimmiltaan tiedostavan ryhmänsisäisen valheen.

On sitä paitsi kiva projisoida omaa rumuutta ja virheellisyyttä yksilöihin, joiden ei itse tarvitse käyttää tällaisia keinoja, yrittääkseen vääntää omaa "paremmuuttaan" rautalangasta.

Syntipukki halveksivine vastareaktioineen on ulkomaailman peili. Hän ei ole sisällä ryhmänsisäisessä valheessa. Hänen halveksivat vastareaktionsa voidaan yhä uudelleen selittää osaksi ryhmänsisäistä valhetta, yllä esitetyin helpoin keinoin. Heh.

Valheista pohjimmiltaan tunnettava itsepetoksen tuskallisuus projisoituu säännöllisesti syntipukkiin vihareaktioina. Viha = itseinhon projektio.

Se, tunnistaako syntipukki itseään siitä, mistä häntä syytetään, onkin vailla merkitystä. Esitys on tarkoitettu ryhmälle. Kavereiden, itsensä tai joissain tapauksissa miesystävän rakkauden ansaitseminen ja pysyttäminen ei tunnu onnistuvan vähäisemmällä arsenaalilla. :DDD

Joten ei voi kuin toivottaa pysyvää onnea manipulaation teille! Toivottavasti läheisenne osallistuvat valheisiinne uskottavasti! :D

tavallisuudesta poikkeavaa.