Edelläni oli kaksi mummoa, ainakin 75-80 vuotiaita. Ostivat olutta, eikä oikeastaan muuta. Toinen horjui, eikä saanut oikein tavaroita pois kassalta. Tähän asti olenkin luullut, että vanhukset ovat sairaita eivätkä pysy pystyssä sairauden takia. Eilen tajusin, että ei välttämättä sairaita olekaan, vaan aivan humalassa! Vaikka olen jo 60 vuotias, en ole ikinä ajatellut, että vanhat mummot voisivat olla päivällä humalassa. Ei oikein ole sopivaa. Tämän jälkeen katsonkin kaksi kertaa ennenkuin autan vanhusta, humalaista en rupea hyysäämään!
Kaupan
kassalla nähtyä
17988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ihmettele miksi vaarit on kännissä.
Heti kun mummot ei istu kiikkutuolissa,kudo sukkaa,paista pulla ja ole jokeisen mieliksi sitä ihmetellään.
Mummotkin on ihmisiä.
ei käy kateeksi mummojen elämä. Surullista, jos kaljapullo on ainoa ilo ja lohtu.
Surullista on myös sinun huolesi, että ehkä vahingossa saattaisit huomaamatta auttaa humalaista. Tiukka pipo ja ahdas mieli eivät ole kovin mukavia matkakumppaneita elämän loppuvuosille.
Jos kaikki ajattelisivat samoin kuin sinä, on olemassa riski, että sinä voisit itsekin joskus tulevaisuudessa jäädä ilman tarvitsemaasi apua, kun ihmiset luulisivat sinun olevan humalassa sairaskohtauksen saatuasi. Lehdestä saa välillä lukea että maassa maannut on jäänyt ilman apua, kun lähimmäiset ovat luulleet sairaskohtausta humalatilaksi.
Ehdotan, että autat vaan avun tarpeessa olevia edelleenkin. Ihminen se on humalainenkin ja humalaiselta näyttävä ei aina ole humalassa. Moni sairaus saa askeleet horjuviksi.
Mikä etuoikeus ainoastaan nuorilla on olla huppelissa? Tai vain papparaisilla?
Miksi niin yleisesti paheksutaan aina silloin tällöin puhkeavaa keskustelua mahdollisuudesta vanhainkotitissutteluun?
Eivätkös nämä mummelit ja papparaiset ole aika harmittomia verrattuna johonkin nuorempaan juoppoporukkaan?
Mummelit ovat jo elämäntyönsä tehneet. Annetaan heidän itse valita vähien loppuvuosiensa elämäntapa.
Jos sattuu kohdalle niin minä tarvittaessa vaikka kannan mummelin kaljalastin hänen asuntoonsa.
Julkijuopottelijoissa taitavat mummelit olla vähemmistönä.
En tunne yhtään naista, joka olisi juoppo. Siksi oli tosi shokki, että mummot saattaisivat juopotella. Juoppoja pappoja tunnen paljonkin. Siksi se ei minusta ole mikään ihme. Ei naiselle, oli sitten nuori tai vanha, sovi juopotella julkisesti. Mihinkään ei tässä maailmassa enää voi luottaa...
Naiselle ei sovi tuo naiselle ei käy se.
Ei sovi mihelle se mikä ei sovi naiselle.
ilman alkoholiakin. Teitköhän päätelmäsi vain olutpullojen perusteella - nehän saattoivat olla vierastarjoiluakin. Kovin on moraalisi kaksinaista ja ulkokultaista: miehille suodaan, mutta ei naisille, ei ainakaan "julkisesti". Ahtaalta ja ikävältä ihmiseltä vaikutat!
terv. ilman alkoholia horjuva, selkävaivainen 50 nainen
...tämä näky eli humalaiset mummot ja ukot ovat varsinkin R-kioskilla tavallinen näky, samoin kaupassa. Viikonloput ovat pahimmat ts. perjantai- ja lauantai-iltapäivät. Eräskin harmaapäinen mummo on aina hänet nähdessäni nousuhumalassa ja erittäin kovaäninen, huutelee rivouksia jne.
Lähellä on vanhustentalo, jossa näitä juoma-ongelmaisia riittää. Pahinta on muutaman mummun kanssa, että heillä on mukanaan ilmeisesti lastenlapsia. Mummu sössöttää kassalla eikä osaa laskea rahojaan, huojahtelee ja haiskahtelee, lapset seuraavat vieressä...
En ymmärrä tällaisia ihmisiä. Tuntuu hirveän pahalta katsoa vanhusta, joka ei anna mitään arvoa itselleen eikä edes niille lapsille. Olen ihmetellyt sitäkin, että joku antaa lapsensa humalaisen hoiviin, tuskin mummon juominen salaisuus on. Ehkä mummon lapset juovat myös tai mikä lienee.
Tässä muutaman vuoden aikana on tapahtunut jotakin, joka saa yhä useammat vanhat ihmiset juomaan. Olen asunut tällä alueella yli 20 vuotta eikä tämä ilmiö aina ole ollut näin näkyvä.
Enpä tiedä missä asut, mutta täällä meidän kulmilla jo aamusta mäyräkoiraa retuttavat yksilöt ovat poikkeuksetta nuorenpuoleisia miehiä. Samoin marketissa lauantaisin örveltävät ovat lähinnä miespuolisia. Myös Ärrällä hedelmäpelejä pelaavat juopuneet naiset ovat siinä 40 – 50 ikähaarukassa. Eipä ole näkynyt kertaakaan juopunutta mummoa lapsenlapsineen, onhan niitä, mutta kyllä vielä on poikkeus.
Jokaisella on oma tahto,siis vanhuksellakin! Tehkööt mitä haluaa,jos hauskaa on ja rahat riittävät? Eipähän tarvitse niin kauaa olla vankina hoitolaitoksessa?
Itse olen absolutisti,mutta muut juokoot,vatsansa täyteen. Soisin kuitenkin,ettei minunkaan elämääni puututtaisi tulevaisuudessakaan?
Me mummot ollaan aivan oma lajimme.
Mikä on muille sallittua ei päde mummojen kohdalla.
Mikäli en dementoidu toivoisin myös että saan viettää loppuelämäni siten kuin itse haluan.
Kesällä keinussa kuuntelen luonnon ääniä ja nautin vaikka valkoviiniä.
Talvella takkatulen loisteessa on myös valkkari paikallaan.
Ymmärrän ihmisiä jotka ovat joutuneet elämään alkoholistien kanssa, on myös itselläni kokemusta.
Kaikista ei tule alkoholisteja vaikka nauttivatkin alkon tuotteita joskus.
Mummot ja varsinkin anopit ovat loputon vitsien aihe.
Mikä meissä mummoissa niin paljon ärsyttää että pitää vähätellä tai tehdä naurettavaksi.
Onkohan meidän vahvuutemme syynä.
Olen lukenut suhteet ja tunteet otsikon alta Anopit ja apet palstaa.
Melkoisia mielipiteitä sieltäkin löytyy.
Minusta on näyttänyt, että vanhusten juomisesta on hauskuus hyvin kaukana. Ei se eroa muiden juomisesta mitenkään eli tarkoituksena on turruttaa itsensä. Täytyisi varmaan itse juoda, että ymmärtäisi juomisen logiikkaa ts. mikä siinä kiehtoo.
Meillä on varmaan hyvin erilaisia käsityksiä vanhuudesta ja vanhenemisesta. Niin pitääkin olla. Henkilökohtaisesti en halua pitää loppuelämääni ns. hauskaa eli elää jossakin muualla kuin nykypäivässä oli aiheuttajana viina tai pillerit tai aivojen muunlainen sumentuminen. Ainakin viinan käytöstä voin itse päättää.
Mutta siihen, pitääkö puuttua asiaan, jos vaikkapa humalainen mummu kaatuu iljanteisella kadulla ympäripäissään? No, ei sitten sinun
tulkintasi mukaan nostella pystyyn, ei holhota, maatkoon vaan siinä... jos vastaavanalainen ukki unohtaa jättäneensä hellansa päälle yöksi ja nukkuu sikeästi humalaansa, hella sytyttää vaikkapa verhot ja koko huoneiston. Annetaan vaan siis palaa, ei turhaan holhota.
Yritän tällä sanoa, että juominen ei ole koskaan ainoastaan henkilön oma ongelma ellei asu umpikorvessa. Siitä tulee ongelma myös muille, jotka juopon lähipiirissä asuvat. Kun tässä yhteiskunnassa ei voi jokainen toimia ihan miten haluaa. Se ei ole holhoamista, se on näitä elämän realiteetteja.
Sekin on eräs elämän tapa,kun juo olutta tai konjakkia. Nuoret tapaa sanoa,että olut on ruokaa,kun se on viljasta tehty. Varsinkin unilääkkeeksi jopa lääkärit neuvoo konjakkia vanhuksille. Tiedän monta tapausta,että mies on kuollut alle 50v sydän sairauteen raittiina. Jos olisivat edes vähän nauttineet alkoholia olisi se sydän voinut paremmin. Vanhuskin saa nauttia ilonlientä niin paljon kuin terveys ja lompakko kestää. Voivat olla vaikeasti sairaitakin niin ottavat lohtua alkoholista. Kuka meistä tietää millaista on toisen ihmisen elämä. Millaisia itse olemme 15-20v kuluttua. Sekin aika on edessä ellei elon päivät pääty ennen sitä. Sinulle aiheen aloittaja sen verran,että oletko itse toisten mielestä virheetön ja raivo raitis. Kyllä minä ainakin käyn ravintolassa tanssimassa ja tapaamissa tuttuja. Saunan jälkeen on juomisenani siideri,kun en tykkää oluen maista. Sanonta on JOKAINEN TAAPLAA TYYLILLÄÄN.
olut maistuu saunan jälkeen koska siideri on liian hapokasta vatsalleni.
Mutta kun "ryyppään"en ota lapsenlapsia luokseni silloin.
En juo usein mutta samanlainen krapulainen olo on vaikka ei "ryyppääkkään"
Eli annetaan mummojen olla jo rauhassa,emme ole mitään pahaa teille tehny jotka koko ajan morkkaatte.
Vai olisko jääny jotain hampaankoloon omassa äitisuhteessa?
Kun sydän itkee, minä hymyilen kun tuska polttaa minä laulelen, se tästä yksinäisyydestä. Joskus ostan kunnon buteluxen VSOP konjakkia, otan niin hyvät tujaukset nukun aamuun.
Sitten keitän kahveeta, istun kiikkustooliin kun morkkis tulloo seuraksein ja laulelen, minä vaivainen oon mato matkamies maan, monet kuljen mä vaikeat retket. Jo meni morkkis mehtään, uusi päivä kaiken muutti taas.
Onkos tää paha tapa, omillanihan toimeen tuun.
Nyt oli puhe mummojen päiväryyppäämisestä eikä mistään pienestä naukkailusta. Mummonikin (kuollut jo kauan sitten) otti iltaisin ruokalusikallisen konjakkia (apteekista) sydäntä vahvistamaan. Mutta, että mummot toikkaroivat kaupungilla ympäripäissään, se ei sovi! Ja itse olen raitis, esimerkiksi tänä vuonna en ole juonut alkoholia tippaakaan. Raivoraitis en ihan ole, viime vuonna kesällä pojan luona kilistettiin lasia ulkona takapihalla. Taisin juoda pari paukkua! Ravintolaan en mene ennenkuin ovat täysin savuttomia. Tanssimaan en voi mennä, kun polvi on niin kipeä, ettei kävelemäänkään kunnolla pääse. Ja noista sairaista vanhuksista. Luulenpa, ETTEI heidän lääkityksensä kanssa SAA ottaa alkoholia!
- kirjoitti alkuperäinen
Niin tästä minunkin mielestäni oli jutussasi kyse eli taparyyppäämisestä, mikä on eri juttu kuin naukku silloin tällöin. Kyllä onkin tämä alkoholi arka aihe, ei edes malteta kunnolla lukea, mistä oli oikeastaan kyse. Minäkin otan silloin tällöin ruuan kanssa viiniä, en juo sitä pullokaupalla taju kankaalle- tyyliin, mutta muutama lasillinen maistuu hyvän aterian ja seuran kanssa. Kahvin kanssa likööri, kun en konjamiinista tykkää. Viina on viisasten juoma. Se on vähän sama kuin tulitikkujen kanssa, jos tarvitsee valkian, siihen riittää yksi tikkku, kaikkia ei tarvitse sytyttää.
Kyllä se on niin, että viina on viisasten juoma. Toiset osaa kohtuukäytön, toiset ei.
Puolituttu aviopari jäi eläkkeelle ja siitä alkoi ryyppääminen. Päivät istutaan kapakassa, sitten tullaan kotiin riitelemään, niin että talo raikaa. Onko kysymys mielikuvituksen puutteesta, kun ei muuta tekemistä keksitä!