Suomalaiset rypevät ennätysveloissa

Käytännössä valtaosa veloista on 10-15 prosentilla kansasta. Ota ensin kaikki 25-45 -vuotiaat. Poista näistä ne, jotka asuvat vuokralla. Jäljelle jää noin 10-15% suuruinen osa kansasta, jolla nuo velat suurimaksi osaksi ovat. Velka helposti yli 100000 euroa per kotitalous.

tilastot... kirjoitti:

Käytännössä valtaosa veloista on 10-15 prosentilla kansasta. Ota ensin kaikki 25-45 -vuotiaat. Poista näistä ne, jotka asuvat vuokralla. Jäljelle jää noin 10-15% suuruinen osa kansasta, jolla nuo velat suurimaksi osaksi ovat. Velka helposti yli 100000 euroa per kotitalous.

Ja PK-seudulla lainaa on helposti yli 200 000 euroa. Kun pankit alkavat vaatia lisävakuuksia, on moni todella pulassa.

Puffelsson kirjoitti:

Ja PK-seudulla lainaa on helposti yli 200 000 euroa. Kun pankit alkavat vaatia lisävakuuksia, on moni todella pulassa.

...viestistäsi voi päätellä, että sinulla ei ole koskaan ollut lainaa. Etkä todennäköisesti sitä voisi edes saada, kun perusasiat on noinkin hukassa...

I.S.O. P.O.I.K.A. joka ei tykkää saunoa! Siinä on suomalaiset pankkipojat ihmeissään.

Pankkien päätös 'laittaa lainahanat kiinni' kuulostaa aika epätodennäköiseltä, kun ottaa huomioon, että juuri antolainauksella ne elävät. Mutta onhen se hauska kielikuva. Mistä lienet oppinut? Itselläni on kohtuullisen suuri asuntolaina, muttaa mua ei itse asiassa voisi vähempää kiinnostaa, missä asennossa pankkien lainahanat ovat. Mä aion asua pitkään tässä asunnossa.

joskus a. kirjoitti:

Pankkien päätös 'laittaa lainahanat kiinni' kuulostaa aika epätodennäköiseltä, kun ottaa huomioon, että juuri antolainauksella ne elävät. Mutta onhen se hauska kielikuva. Mistä lienet oppinut? Itselläni on kohtuullisen suuri asuntolaina, muttaa mua ei itse asiassa voisi vähempää kiinnostaa, missä asennossa pankkien lainahanat ovat. Mä aion asua pitkään tässä asunnossa.

Joko nostetaan marginaaleja tai lopetetaan antolainaus. Kissa kiitoksella elää.

Sinun kiinnostuksestasi en tiedä, mutta monia muita kyllä kiinnostaa, maksoiko asunnostaan liikaa. Ja tiukan paikan tullen on hyvä saada asunnosta edes lähelle se mitä siitä itse maksoi. Kas kun ihminen voi sairastua, jäädä työttömäksi jne.

Puffelsson kirjoitti:

Joko nostetaan marginaaleja tai lopetetaan antolainaus. Kissa kiitoksella elää.

Sinun kiinnostuksestasi en tiedä, mutta monia muita kyllä kiinnostaa, maksoiko asunnostaan liikaa. Ja tiukan paikan tullen on hyvä saada asunnosta edes lähelle se mitä siitä itse maksoi. Kas kun ihminen voi sairastua, jäädä työttömäksi jne.

tuhnun prinsiipit, ihminen voi sairastua tai jäädä työttömäksi. Silläkö verukkeella meinasit omaan päästä. BUBUBUBUUBHAHAHAHHAHAHAHA

Ennätysmäärä populaa työskentelee epävarmoissa pätkätyösuhteissa ja muutenkin irtisanominen on varmaankin helpointa maailmassa. Kun suhdanteet heikkenevät, meillä on kuin taikaiskusta puoli miljoonaa työtöntä lisää. Ja tämä voi tapahtua vaikka jo ensi vuonna.

Puffelsson kirjoitti:

Ennätysmäärä populaa työskentelee epävarmoissa pätkätyösuhteissa ja muutenkin irtisanominen on varmaankin helpointa maailmassa. Kun suhdanteet heikkenevät, meillä on kuin taikaiskusta puoli miljoonaa työtöntä lisää. Ja tämä voi tapahtua vaikka jo ensi vuonna.

tuhnun elämä, V.O.I. T.A.P.A.H.T.U.A.
Eipä näytä tapahtuvan. Koskas pääset omaan, veikkaan että mullan alla.

- 2006 korot alempana, mutta toiaalta 80-luvun lopulla monilla oli halpakorkoista arava- ja asp-lainaa (korko 4-5%)

- 2006 inflaatio alhaisempi, mistä seuraa, että 80-luvulla korkeampi inflaatio söi velkaa paljon tehokkaammin. Siksi myös sen ajan korkeammat korot olivat perusteltuja.

- 2006 työllisyystilanne heikompi. 80-luvulla pätkätöitä ei tunnettu. Ihmiset laskelmoivat tulevaisuutensa sen varaan, että heillä on varma työpaikka eläkepäiviin asti.

- 2006 pidemmät laina-ajat. Tässä pilee sekä hyviä että huonoja puolia. 80-luvulla tyyppillinen laina-aika oli 8-12 vuotta. Eli juuri sen ajan kuin parisuhde yleensä kestää. Sinä päivänä kun parisuhde katkesi, velkaa oli usein maksettu. Nyt nuoret parit sitovat itsensä 30-40 vuoden velkaoihin, vaikka parisuhteen osofettavissa oleva kestoikä on lyhyempi. Tätä kautta varsinkin omakotitaloja ja suurempia rivitalo-asuntoja tulee vielä myyntiin paljon.

Puffelsson kirjoitti:

Ennätysmäärä populaa työskentelee epävarmoissa pätkätyösuhteissa ja muutenkin irtisanominen on varmaankin helpointa maailmassa. Kun suhdanteet heikkenevät, meillä on kuin taikaiskusta puoli miljoonaa työtöntä lisää. Ja tämä voi tapahtua vaikka jo ensi vuonna.

verotuloja, suomalaiset rypevät tällä hetkellä ennätys tuloissa. Siihen ei edes auta se miltä sinusta tuntuu.

viimevuoden kirjoitti:

verotuloja, suomalaiset rypevät tällä hetkellä ennätys tuloissa. Siihen ei edes auta se miltä sinusta tuntuu.

Jos velkaantumisella mitataan velkojen ja käytettävissä olevien tulojen suhdetta, niin kaava jo itsessään huomioi tulokehityksen.

kaabriel... kirjoitti:

- 2006 korot alempana, mutta toiaalta 80-luvun lopulla monilla oli halpakorkoista arava- ja asp-lainaa (korko 4-5%)

- 2006 inflaatio alhaisempi, mistä seuraa, että 80-luvulla korkeampi inflaatio söi velkaa paljon tehokkaammin. Siksi myös sen ajan korkeammat korot olivat perusteltuja.

- 2006 työllisyystilanne heikompi. 80-luvulla pätkätöitä ei tunnettu. Ihmiset laskelmoivat tulevaisuutensa sen varaan, että heillä on varma työpaikka eläkepäiviin asti.

- 2006 pidemmät laina-ajat. Tässä pilee sekä hyviä että huonoja puolia. 80-luvulla tyyppillinen laina-aika oli 8-12 vuotta. Eli juuri sen ajan kuin parisuhde yleensä kestää. Sinä päivänä kun parisuhde katkesi, velkaa oli usein maksettu. Nyt nuoret parit sitovat itsensä 30-40 vuoden velkaoihin, vaikka parisuhteen osofettavissa oleva kestoikä on lyhyempi. Tätä kautta varsinkin omakotitaloja ja suurempia rivitalo-asuntoja tulee vielä myyntiin paljon.

Eikös tuo pitkä laina-aika juuri kompensoi tuon matalan inflaation. Matalien korkojen aikana ei kannata omistaa rahaa vaan velkaa. Unohdetaan pörssikikkailu, sillä kukaan järkevä ihminen (ainakaan minä) ei asuntoaan vaihda pörssisijoituksiin. Jos sijoituspääoma ei muuten pörssiin riitä niin se on voi voi.

- 2006 inflaatio alhaisempi, mistä seuraa, että 80-luvulla korkeampi inflaatio söi velkaa paljon tehokkaammin. Siksi myös sen ajan korkeammat korot olivat perusteltuja.

- 2006 pidemmät laina-ajat. Tässä pilee sekä hyviä että huonoja puolia. 80-luvulla tyyppillinen laina-aika oli 8-12 vuotta. Eli juuri sen ajan kuin parisuhde yleensä kestää. Sinä päivänä kun parisuhde katkesi, velkaa oli usein maksettu. Nyt nuoret parit sitovat itsensä 30-40 vuoden velkaoihin, vaikka parisuhteen osofettavissa oleva kestoikä on lyhyempi. Tätä kautta varsinkin omakotitaloja ja suurempia rivitalo-asuntoja tulee vielä myyntiin paljon.

Bananaman kirjoitti:

Eikös tuo pitkä laina-aika juuri kompensoi tuon matalan inflaation. Matalien korkojen aikana ei kannata omistaa rahaa vaan velkaa. Unohdetaan pörssikikkailu, sillä kukaan järkevä ihminen (ainakaan minä) ei asuntoaan vaihda pörssisijoituksiin. Jos sijoituspääoma ei muuten pörssiin riitä niin se on voi voi.

- 2006 inflaatio alhaisempi, mistä seuraa, että 80-luvulla korkeampi inflaatio söi velkaa paljon tehokkaammin. Siksi myös sen ajan korkeammat korot olivat perusteltuja.

- 2006 pidemmät laina-ajat. Tässä pilee sekä hyviä että huonoja puolia. 80-luvulla tyyppillinen laina-aika oli 8-12 vuotta. Eli juuri sen ajan kuin parisuhde yleensä kestää. Sinä päivänä kun parisuhde katkesi, velkaa oli usein maksettu. Nyt nuoret parit sitovat itsensä 30-40 vuoden velkaoihin, vaikka parisuhteen osofettavissa oleva kestoikä on lyhyempi. Tätä kautta varsinkin omakotitaloja ja suurempia rivitalo-asuntoja tulee vielä myyntiin paljon.

Jos velkapääomalle saa korkeamman tuoton kuin mitä velan kustannukset ovat, niin tottahan velkaa kannattaa ottaa aina korkotasosta riipumatta.

Mutta jos velkapääomalla hankkii esim. 250000 euron rivitalon ja maksaa asumisestaan enemmän kuin vastaavassa asunnossa vuokralla asuessaan, eikä liioin asunnon arvon voi enää olettaa nousevan merkittävästi, niin velkapääomalla saa tuskin niin hyvää tuottioa, että riskit huomioiden velanotto kannattaisi.

kaabriel... kirjoitti:

Jos velkaantumisella mitataan velkojen ja käytettävissä olevien tulojen suhdetta, niin kaava jo itsessään huomioi tulokehityksen.

velka koostuu, kulutusluotot ei vielä hälyyttävällä tasolla. Niinkauan kun asunto- ja kulutusluottokannan taso on tätä luokka ei tässä ole mitään hätää. Jos työllisyydessä ei tule mitään oleellista muutosta huononpaan suuntaan.

kaabriel... kirjoitti:

Jos velkapääomalle saa korkeamman tuoton kuin mitä velan kustannukset ovat, niin tottahan velkaa kannattaa ottaa aina korkotasosta riipumatta.

Mutta jos velkapääomalla hankkii esim. 250000 euron rivitalon ja maksaa asumisestaan enemmän kuin vastaavassa asunnossa vuokralla asuessaan, eikä liioin asunnon arvon voi enää olettaa nousevan merkittävästi, niin velkapääomalla saa tuskin niin hyvää tuottioa, että riskit huomioiden velanotto kannattaisi.

Asuntojen hintamediaani on pitkässä juoksussa A.I.N.A. nouseva. 25v. laina hoidettuna on hyvin todennäköistä että asunnon arvo on noin 1,5kertainen tai enemmän tähän päivään verrattuna.