mistä tulee solmu

t-76

Solmuhan on nopeusyksikkö vesillä liikuttaessa, mutta mieltäni on askarruttanut, että mistä sana solmu tulee (engl. knot).

Joskus olen kuullut että ennen vanhaan (merirosvoaikoihin) nopeus määriteltiin laskemalla laivasta veteen köyttä, jossa oli solmuja tietyn välein, joten mahtaisiko tulla siitä.

5

3499

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mä vaan

      Solmu nopeusyksikkönä on syntynyt entisaikojen nopeudenmittaustavan mukaan. Laivan perästä laskettiin mereen köysi, lokiliina, jonka päässä oli ajoankkuri. Ajoankkurin tarkoitus oli pitää mittaköysi paikoillaan. Laivan kulkiessa eteenpäin lokiliina alkoi hiljalleen kiertyä pois kelalta. Lokiliinan annettiin juosta veteen ennalta määrätyn ajan, samalla kun lokiliinaan tehtyjä merkkejä (solmuja) laskettiin. Kun aika oli kulunut loppuun, veteen juosseiden solmujen lukumäärä kertoi nopeuden suoraan meripeninkulmina tunnissa.

      Solmun nimitys on peräisin solmuista, joita oli tehty lokiliinaan määrävälein. Solmujen välinen etäisyys oli yleensä 47 jalkaa ja 3 tuumaa (14,4018 metriä). Ajanottoon käytettiin 28 sekunnin tiimalasia. Tällä tavalla saatiin suoraan laskettua nopeus, jota aluksen kapteeni saattoi käyttää paikanmäärityksessä. Nopeuden määritteleminen edellä kuvatulla tavalla paikanmäärityksen apuvälineenä oli riittävän tarkkaa purjelaivojen aikakaudella.

      Koska solmun määritelmä on meripeninkulmia/tunti, sanonta "solmua tunnissa" on väärä ilmaus. Tästä seuraava kaava meripeninkulmia/tunti² olisi kiihtyvyyden mittayksikkö.

      • Mä vaan

        Solmu (nopeusyksikkö)

        Solmu nopeuden yksikkönä on meripeninkulma tunnissa.

        1 solmu = 1 mpk/h = 1,852 km/h.


      • Mä vaan

        Meripeninkulma (mpk) eli merimaili on pituusyksikkö, jota käytetään meri- ja ilmaliikenteessä. Yksi meripeninkulma on tasan 1852 metriä. Kyseessä ei ole SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö, mutta sitä saa käyttää SI-järjestelmän yksiköiden rinnalla merenkulussa (mittayksikköasetus 371/1992). Meripeninkulman kymmenesosaa kutsutaan usein kaapelinmitaksi. Tällöin kaapelinmitta on 185,2 metriä.

        Aikaisemmin meripeninkulma määriteltiin maapallon pituuspiirin yhden asteen 60:s osaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi pallon pinnalla. Maapallo ei kuitenkaan ole täydellinen pallo, joten kaariminuutin pituus näin määriteltynä vaihtelee riippuen siitä, millä leveyspiirillä ollaan.

        Koska maantieteellinen latitudi määritellään pinnan normaalin ja päiväntasaajan tason väliseksi kulmaksi, latitudin kaariminuutin pituus riippuu pinnan kaarevuudesta eikä etäisyydestä keskipisteestä. Maapallon navoilla kaarevuuden säde on suurimmillaan, jolloin kaariminuutin määrittelevä kulma on kauimpana ja vastaava matka maapallon pinnalla on suurimmillaan. Päiväntasaajan tasolla kaarevuus on jyrkin ja siten vastaavan kaariminuutin pituus pinnalla lyhin. Yhteenlaskettu etäisyys päiväntasaajalta navalle (pituuspiiriä eli isoympyrää pitkin) olisi kuitekin tasan 90*60 eli 5400 näin määriteltyä meripeninkulmaa.

        (Maapallon keskipisteen suhteen määritellyn kaariminuutin matka maapallon pinnalla on edellisestä poiketen navoilla lyhin ja päiväntasaajalla pisin, koska navoilla maapallon säde on pienin ja päiväntasaajalla suurin.)

        WGS84 mallin määrittelemän maapallon muodon mukaisesti laskettu maantieteellisen latitudin kaariminuutin pituus päiväntasaajalla on n. 1842,90 metriä ja navoilla n. 1861,57 metriä. Jakamalla napojen kautta kulkevan isoympyrän (pituuspiirin) pituus 40007,863 km 360 asteeseen ja edelleen 60 minuuttiin, päädytään keskiarvoon 1852,22 metriä.

        Monacossa 1929 tehdyllä kansainvälisellä sopimuksella meripeninkulman pituudeksi on sovittu tasan 1852 metriä. Ero sovitun meripeninkulman ja todellisen latitudin kaariminuutin muuttuvan pituuden välillä on suurimmillaankin (navoilla ja päiväntasaajalla) hieman yli 9 metriä joka on n. 0,5 % meripeninkulman pituudesta.

        Merikortissa etäisyydet voidaan mitata riittävällä tarkkuudella käyttämällä meripeninkulman pituutena matkaa, joka vastaa yhtä leveysasteen minuuttia. Leveyskaariminuutit näkyvät merikortin pystysivuilla. Karttaprojision muuttuvan mittakaavan takia minuutit on kuitenkin mitattava samalta leveydeltä mitattavan etäisyyden kanssa.

        Meripeninkulman lyhenne on usein NM (nautical mile). Aluksen ja lentokoneen nopeus ilmoitetaan tavallisesti solmuina (knot, kn) eli merimailia tunnissa. Käytännön likiarvo on 1 kn = 0,51 m/s tai 1 m/s = 1,9 kn.

        MPH- eli mailia tunnissa -nopeudet puolestaan liittyvät maamaileihin, joka on eri yksikkö ja jolla ei ole luonnontieteellistä perustaa.

        Lainaukset Wikipediasta


      • Melko huolestunut kansalainen
        Mä vaan kirjoitti:

        Meripeninkulma (mpk) eli merimaili on pituusyksikkö, jota käytetään meri- ja ilmaliikenteessä. Yksi meripeninkulma on tasan 1852 metriä. Kyseessä ei ole SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö, mutta sitä saa käyttää SI-järjestelmän yksiköiden rinnalla merenkulussa (mittayksikköasetus 371/1992). Meripeninkulman kymmenesosaa kutsutaan usein kaapelinmitaksi. Tällöin kaapelinmitta on 185,2 metriä.

        Aikaisemmin meripeninkulma määriteltiin maapallon pituuspiirin yhden asteen 60:s osaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi pallon pinnalla. Maapallo ei kuitenkaan ole täydellinen pallo, joten kaariminuutin pituus näin määriteltynä vaihtelee riippuen siitä, millä leveyspiirillä ollaan.

        Koska maantieteellinen latitudi määritellään pinnan normaalin ja päiväntasaajan tason väliseksi kulmaksi, latitudin kaariminuutin pituus riippuu pinnan kaarevuudesta eikä etäisyydestä keskipisteestä. Maapallon navoilla kaarevuuden säde on suurimmillaan, jolloin kaariminuutin määrittelevä kulma on kauimpana ja vastaava matka maapallon pinnalla on suurimmillaan. Päiväntasaajan tasolla kaarevuus on jyrkin ja siten vastaavan kaariminuutin pituus pinnalla lyhin. Yhteenlaskettu etäisyys päiväntasaajalta navalle (pituuspiiriä eli isoympyrää pitkin) olisi kuitekin tasan 90*60 eli 5400 näin määriteltyä meripeninkulmaa.

        (Maapallon keskipisteen suhteen määritellyn kaariminuutin matka maapallon pinnalla on edellisestä poiketen navoilla lyhin ja päiväntasaajalla pisin, koska navoilla maapallon säde on pienin ja päiväntasaajalla suurin.)

        WGS84 mallin määrittelemän maapallon muodon mukaisesti laskettu maantieteellisen latitudin kaariminuutin pituus päiväntasaajalla on n. 1842,90 metriä ja navoilla n. 1861,57 metriä. Jakamalla napojen kautta kulkevan isoympyrän (pituuspiirin) pituus 40007,863 km 360 asteeseen ja edelleen 60 minuuttiin, päädytään keskiarvoon 1852,22 metriä.

        Monacossa 1929 tehdyllä kansainvälisellä sopimuksella meripeninkulman pituudeksi on sovittu tasan 1852 metriä. Ero sovitun meripeninkulman ja todellisen latitudin kaariminuutin muuttuvan pituuden välillä on suurimmillaankin (navoilla ja päiväntasaajalla) hieman yli 9 metriä joka on n. 0,5 % meripeninkulman pituudesta.

        Merikortissa etäisyydet voidaan mitata riittävällä tarkkuudella käyttämällä meripeninkulman pituutena matkaa, joka vastaa yhtä leveysasteen minuuttia. Leveyskaariminuutit näkyvät merikortin pystysivuilla. Karttaprojision muuttuvan mittakaavan takia minuutit on kuitenkin mitattava samalta leveydeltä mitattavan etäisyyden kanssa.

        Meripeninkulman lyhenne on usein NM (nautical mile). Aluksen ja lentokoneen nopeus ilmoitetaan tavallisesti solmuina (knot, kn) eli merimailia tunnissa. Käytännön likiarvo on 1 kn = 0,51 m/s tai 1 m/s = 1,9 kn.

        MPH- eli mailia tunnissa -nopeudet puolestaan liittyvät maamaileihin, joka on eri yksikkö ja jolla ei ole luonnontieteellistä perustaa.

        Lainaukset Wikipediasta

        Jaahas, mihinkä maailma on menossa. Wikiwiisaat kinastelevat toistensa ja itsensä kanssa melkoisen turhanpäiväisistä asioista. Tosi veneilijälle solmu ja merimaili lienevät selviä asioita?

        Ilmailijat ovat oma rotunsa, ja tottuneet käyttämään lentolaitteesta riippuen arkisista poikkeavia yksiköitä. Purje- ja mopulentäjät lukevat korkeutta metriasteikolta. Niin teki sotaväkikin, mutta muutti sitten jalkoihin. Pienkoneissa nopeus voi olla maa- tai merimaileja, mutta myös kilometrejä tunnissa. Pystynopeudessa löytyy myös koko yksiköiden kirjo.
        Jotkut asiat ovat elintärkeitä hallita, toiset eivät. Se, mistä NM on peräisin, ei liikuta loppuliu'ussa olevaa lentäjää, mutta on helkkarin hyvä tietää, mikä oikea nopeus on..


      • .. ..
        Mä vaan kirjoitti:

        Meripeninkulma (mpk) eli merimaili on pituusyksikkö, jota käytetään meri- ja ilmaliikenteessä. Yksi meripeninkulma on tasan 1852 metriä. Kyseessä ei ole SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö, mutta sitä saa käyttää SI-järjestelmän yksiköiden rinnalla merenkulussa (mittayksikköasetus 371/1992). Meripeninkulman kymmenesosaa kutsutaan usein kaapelinmitaksi. Tällöin kaapelinmitta on 185,2 metriä.

        Aikaisemmin meripeninkulma määriteltiin maapallon pituuspiirin yhden asteen 60:s osaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi pallon pinnalla. Maapallo ei kuitenkaan ole täydellinen pallo, joten kaariminuutin pituus näin määriteltynä vaihtelee riippuen siitä, millä leveyspiirillä ollaan.

        Koska maantieteellinen latitudi määritellään pinnan normaalin ja päiväntasaajan tason väliseksi kulmaksi, latitudin kaariminuutin pituus riippuu pinnan kaarevuudesta eikä etäisyydestä keskipisteestä. Maapallon navoilla kaarevuuden säde on suurimmillaan, jolloin kaariminuutin määrittelevä kulma on kauimpana ja vastaava matka maapallon pinnalla on suurimmillaan. Päiväntasaajan tasolla kaarevuus on jyrkin ja siten vastaavan kaariminuutin pituus pinnalla lyhin. Yhteenlaskettu etäisyys päiväntasaajalta navalle (pituuspiiriä eli isoympyrää pitkin) olisi kuitekin tasan 90*60 eli 5400 näin määriteltyä meripeninkulmaa.

        (Maapallon keskipisteen suhteen määritellyn kaariminuutin matka maapallon pinnalla on edellisestä poiketen navoilla lyhin ja päiväntasaajalla pisin, koska navoilla maapallon säde on pienin ja päiväntasaajalla suurin.)

        WGS84 mallin määrittelemän maapallon muodon mukaisesti laskettu maantieteellisen latitudin kaariminuutin pituus päiväntasaajalla on n. 1842,90 metriä ja navoilla n. 1861,57 metriä. Jakamalla napojen kautta kulkevan isoympyrän (pituuspiirin) pituus 40007,863 km 360 asteeseen ja edelleen 60 minuuttiin, päädytään keskiarvoon 1852,22 metriä.

        Monacossa 1929 tehdyllä kansainvälisellä sopimuksella meripeninkulman pituudeksi on sovittu tasan 1852 metriä. Ero sovitun meripeninkulman ja todellisen latitudin kaariminuutin muuttuvan pituuden välillä on suurimmillaankin (navoilla ja päiväntasaajalla) hieman yli 9 metriä joka on n. 0,5 % meripeninkulman pituudesta.

        Merikortissa etäisyydet voidaan mitata riittävällä tarkkuudella käyttämällä meripeninkulman pituutena matkaa, joka vastaa yhtä leveysasteen minuuttia. Leveyskaariminuutit näkyvät merikortin pystysivuilla. Karttaprojision muuttuvan mittakaavan takia minuutit on kuitenkin mitattava samalta leveydeltä mitattavan etäisyyden kanssa.

        Meripeninkulman lyhenne on usein NM (nautical mile). Aluksen ja lentokoneen nopeus ilmoitetaan tavallisesti solmuina (knot, kn) eli merimailia tunnissa. Käytännön likiarvo on 1 kn = 0,51 m/s tai 1 m/s = 1,9 kn.

        MPH- eli mailia tunnissa -nopeudet puolestaan liittyvät maamaileihin, joka on eri yksikkö ja jolla ei ole luonnontieteellistä perustaa.

        Lainaukset Wikipediasta

        Minä jo ajattelin että geodeetikko se siellä, mutta copypaste se vain..

        Vaikka kuinka olisivat määritelleet sen mitan tasan 1852 metriksi, niin minulle ja monelle muullekin se on kaariminuutti. Sillä perustelen, että helpompi on vaikka gepsistä (tai jos nostalgia kiinnostaa, sekstantista) katsoa ne kulma-arvot verrattuna siihen, että lähtee venyttämään metrimittaa pitkin aaltoja.

        Että merijärjen käytäntöä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      71
      3105
    2. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      92
      2865
    3. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      51
      2105
    4. Mietin että

      Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin
      Ikävä
      20
      1565
    5. Oot ilkee paha noita

      Paha babushka Luulitko etten tienny
      Ikävä
      15
      1349
    6. Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon

      Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..
      Vimpeli
      5
      1338
    7. Aaamu on täällä taas!

      Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa
      Ikävä
      13
      1301
    8. Tajusin vaan...

      Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein
      Ikävä
      13
      1273
    9. Sytyttikö hallin lapsi vai joku mielipuoli

      Onko tietoa? Toivon jälkimmäistä
      Vimpeli
      18
      1260
    10. Noin ulkonäkö-jutut ei multa

      Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin
      Ikävä
      24
      1232
    Aihe