Täytyykö työttömänä ottaa vastaan työ kuin työ jos työkkäri tarjoaa?
Jos esim toimistokokemuksen merkonomille tarjotaan pikaruoan myynti hommaa?
Vaikuttaako työttömänä olo ajan pituus, että pitää kelvata vaikkei olis omaa alaa?
Jos esim toimistokokemuksen merkonomille tarjotaan pikaruoan myynti hommaa?
Vaikuttaako työttömänä olo ajan pituus, että pitää kelvata vaikkei olis omaa alaa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Työttömän ei tarvitse ottaa mitään työtä vastaan ellei halua. Järjestelmä vain vaatii toimiakseen sen että niin kauan kuin ansiosidonnainen päiväraha rahoitetaan työnantajien rahoilla, niin työhaluton ei ole oikeutettu nauttimaan työnantajien rahoittamasta työttömyysturvasta.
Työttömyysturvahan rahoitetaan lähes täysin työnantajien rahoilla. Palkansaajat antavat vain 0,8% palkastaan vakuusrahastoon.
mutta eikös siitä rapsahda karenssi jos kieltäyisi.kyseessä työmarkkinatuelle ansiosidonnaiselta joutunut.
Virkailijalta kysyessäni onko ns. pakko ottaa tuo työ vaikkei ole omaa alaa virkailija totesi näin pitkän työttömyyden takia pitää kelvata työ kuin työ.
ei voi kieltäytyä tarjotusta työpaikasta ilman karenssia.
Työvoimavirkailijat oikein nauttivat kun saavat antaa mahdollisimman huonosti sopivan ja epämieluisan työpaikan työttömälle - vaikka olisi ihan koulutustakin vastaavia työpaikkoja tarjottavaksi - katsos, kun niihinkin löytyy työttömiä, jotka eivät niitä töitä halua tehdä.
Teoriassa on tietysti 3 kk:n ammattitaitosuoja, jona aikana voi kieltäytyä ammattiaan vastaavasta työstä. Mutta sekin on murrettavissa.
Työttömän on haettava ja otettava vastaan, jos työhön hyväksytään kaikki työpaikat, mitä työkkäri keksii tarjota. Ellei näin toimi, saa työstä kieltäytymisestä kahden kuukauden karenssi.
Elävästä elämästä: yli kaksikymmentä vuotta pankissa työssä olleelle tarjottiin työtä vammaisten lasten hoitajana perheessä. Hän kieltäytyi, koska ei katsonut itseään sopivaksi lapsia hoitamaan, eikä varsinkaan vammaisia. Hän ilmoitti, ettei pidä lapsista. Oli omatkin lapset hoidattanut vierailla. Seuraus: kahden kuukauden karenssi.
alikoulutettu pikaruokahommiin (lue nakkikioskiin), ovat jo ajat sitten siirtyneet käyttämään tradenomeja/yliopisto-opiskelijoita. Sinulla voi olla toivoa päästä mäkkiin esim. blokkaileen tai siivoon, jos olet kiltti.
Sillä aattelinki että nyt tarjotaan liian vaativaa hommaa etenkin kokemukseen nähden...
Selvästikin jotkut osaa kohdentaa oikean ihmisen oikeean työhön!
Hei!
Pitäkää hyvät työttämät puolenne. Laittakaa valituksia korkeammalle taholle, jos työkkäri ei kohtele oikeudenmukaisesti. Laitoin itse vuokratyöntekijöiden puolesta sähköpostia työvoimaministeriöön. (sähköpostitse) Ja aina pitää tehdä valitus karenssista, jos se mielestänne on epäoikeudenmukaisesti päätetty. Ja sellaiset firmat jotka vaativat tekemään laittomuuksia, (esim. pimeetä työtä) niin ilmoittakaa niistä työkkärille. Vähitellen heidän on ymmärrettävä, että he tekevät palvelutyötä työttömille!(eivät taida sitä nykypäivänä ymmärtää). Ehkäpä heille pitäisi tehdä selvemmäksi heidän työnkuvansa. Ei muuta kuin vastarintaan!
työ kuin työ, jonka työvoimatoimiston virkailija katsoo hänelle sopivaksi, riippumatta siitä, että työnhakija uskoisi esimerkiksi vaarantavansa lasten turvallisuuden työskennellessään päiväkodissa?
Työkkäri lähtee yksiselitteisesti siitä, että työnantaja arvioi työnhakijan sopivuuden. Jos työnantaja hyväksyy työntekijän, työ on otettava vastaan kahden kuukauden karenssin uhalla.
Esim. vaikka työnantaja edellyttäisi akateemista loppututkintoa ja viiden kielen sujuvaa hallintaa, niin jos työkkäri lähettää tällaisen työhönosoituksen vaivaisesti peruskoulun suorittaneelle, niin paikkaa on haettava.
Samoin tilanteessa, jossa itse ei katso olevansa mitenkään sopiva lastenhoitajaksi, niin osoituksen saatuaan työttömän on haettava paikkaa. Se on sitten työnantajan arvioitavissa, hyväksyykö hakijan vai ei.
Oma lukunsa on sitten se, että jos työnhakija tuo itsestään epäedullisia asioita esiin työnhakutilanteessa ja työkkäri saa asiasta tietää, niin karenssi voi puolestaan seurata sillä perusteella, että on menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta syntynyt...
Eli suo siellä, vetelä täällä. Moninaiset ovat keinot nöyryyttää työtöntä. Kummallista on se, etteivät monet näe tässä mitään outoa.
myös, jos työnantaja jostain syystä päätyy palkkaamaan tällaisen työntekijän mutta huomaa, ettei tämä kyseiseen työhön sovellukaan ja päättää työsuhteen, vai kuinka?
Kummassa tilanteessa rangaistus on työttömälle kovempi - sosiaalitoimiston suorittama toimeentulotuen perusosan leikkaus huomioonottaen: tilanteessa, jossa työtön kieltäytyy alun alkaenkin vastaanottamasta itselleen täysin sopimatonta työtä vai tilanteessa, jossa työnantaja irtisanoo hänet hänen työsuorituksiinsa tyytymättömänä?
Entä kumpi on pahempi tilanne työttömän kannalta: se, että hän salaa noloon irtisanomiseen päättyneen työsuhteensa työvoimatoimistolta ja antaa tämän olettaa työnhakijan vain laiminlyöneen työttömäksi ilmoittautumisen tuon tosiasiallisen työsuhteen ajalta vai se, että työnhakija avoimesti kertoo ns. potkuistaan?
Sinulla todella piisaa näitä kysymyksiä ja erilaisia tilanteita. Mutta yritetään vastata. Jälleen kerran.
...työnantaja jostain syystä päätyy palkkaamaan tällaisen työntekijän mutta huomaa, ettei tämä kyseiseen työhön sovellukaan ja päättää työsuhteen, vai kuinka? ...
Periaatteessa ei pitäisi seurata karenssia, mutta turhan usein seuraa. Jos työnantaja pitää kielen keskellä suuta ja osaa oikein selittää, että hänellä sattui virhearvio ja työntekijällä ei ole tehtävän edellyttämiä tietoja/taitoja, niin sitten voi ainakin teoriassa selvitä ilman karenssia.
Vaan jos työnantaja esim. sanoo työntekijän tekevän huonoa jälkeä, niin yleensä se on karenssin paikka, vaikka kyse olisikin siitä, että työntekijän taidot eivät riitä parempaan. Siis useimmiten sekä irtisanoutumisesta että irtisanomisesta seuraa karenssi.
...Kummassa tilanteessa rangaistus on työttömälle kovempi - sosiaalitoimiston suorittama toimeentulotuen perusosan leikkaus huomioonottaen: tilanteessa, jossa työtön kieltäytyy alun alkaenkin vastaanottamasta itselleen täysin sopimatonta työtä vai tilanteessa, jossa työnantaja irtisanoo hänet hänen työsuorituksiinsa tyytymättömänä...
Jos työtön kieltäytyy työstä, niin karenssi on 2 kuukautta. Jos työtön irtisanoutuu/irtisanotaan, niin karenssi on 3 kk. Toimeentulotuki suhtautuu molemmissa tilanteissa samalla tavalla: karenssi on peruste alentaa toimeentulotukea, sillä ei ole merkitystä, mistä se aiheutuu.
...Entä kumpi on pahempi tilanne työttömän kannalta: se, että hän salaa noloon irtisanomiseen päättyneen työsuhteensa työvoimatoimistolta ja antaa tämän olettaa työnhakijan vain laiminlyöneen työttömäksi ilmoittautumisen tuon tosiasiallisen työsuhteen ajalta vai se, että työnhakija avoimesti kertoo ns. potkuistaan?...
Tähän on hyvin yksiselitteinen vastaus: jos työtön onnistuu salaamaan työkkäriltä irtisanomiseen johtaneen työsuhteen esim. siten, että se ei tule ilmi sen vuoksi, ettei työtön ole ilmoittautunut työkkärissä, niin tämä on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Se taitaa vain onnistua aniharvoin, jos koskaan. Ja jos jälkikäteen jää kiinni, niin karenssi voidaan antaa jälkikäteenkin.
Miksi näin on? Ensinnäkin siksi, että jos jättää ilmoittautumatta työkkärissä, niin siitä ei seuraa mitään sanktioita, vaan työttömälle ei vain makseta työttömyystukia siltä ajalta, jona ilmoittautuminen ei ole voimassa.
Toinen puoli on se, että jos on saanut karenssin, niin seuraavan karenssin uhatessa sitten annetaankin jo työssä/koulutuksessaoloehto, joka tietää hyvin pitkää aikaa ilman tukia eli päivärahan saajalle työssä/koulutuksessaoloehto on 3 kk, mikä tarkoittaa sitä, että työtön ei saa työttömyystukia ennen kuin on ollut työssä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa (=työkkärin pilipalikurssit) vähintään 3 kk. Työmarkkinatukea saavalle sama ehto on 5 kk.
Kun työkkäri ei tarjoa työtä eikä työtön mistään sitä saa eikä työkkäri osoita myöskään koulutukseen, niin saatuaan työssä/koulutuksessaoloehdon työtön voi olla tukien ulkopuolella loputtoman kauan.
Olen ymmärtänyt, että lyhyen työsuhteen voi työvoimatoimistokäynneillä salata ainakin silloin, jos tekee muutoinkin satunnaisia keikkatöitä ja saa siis soviteltua työttömyysturvaetuutta. Tosin en tiedä sitä, ilmoittaako työttömyysturvan maksaja työvoimatoimistoon niiden työnantajien nimet, jotka palkkaa ovat kunakin kuukautena maksaneet. Työttömyysturvaetuuden maksajahan ottaa työvoimatoimistosta selvää siitä, onko esteitä työttömyysturvan maksamiseen kullekin hakijalle.
Itse sain työvoimatoimistosta hyvät neuvot sen varalle, että haluaisin kokeilla työssä, johon soveltumista ja jossa selviytymistä epäilen: kannattaa solmia alun alkaen määräaikainen työsopimus, jota sitten jatketaan tai ei...
...Tosin en tiedä sitä, ilmoittaako työttömyysturvan maksaja työvoimatoimistoon niiden työnantajien nimet, jotka palkkaa ovat kunakin kuukautena maksaneet...
Eivät ilmoita, jos eivät epäile mitään epäselvää. Työttömyyskassojen/kelan ja työkkäreiden välillä kulkee kyllä informaatio erittäin hyvin tarvittaessa... Jonkinlainen riski siis on.
...Työttömyysturvaetuuden maksajahan ottaa työvoimatoimistosta selvää siitä, onko esteitä työttömyysturvan maksamiseen kullekin hakijalle...
Tämä puoli toimii niin, että silloin kun maksamiselle ei ole esteitä, työkkäri lähettää kassaan/kelaan samalla näppäimen painalluksella koneteitse samanlaisen esteettömän työvoimapoliittisen (=typo) lausunnon kuin mitä se antaa/lähettää työttömälle. Kassa/kela toimii sitten annetun typo-lausunnon mukaisesti.
...Itse sain työvoimatoimistosta hyvät neuvot sen varalle, että haluaisin kokeilla työssä, johon soveltumista ja jossa selviytymistä epäilen: kannattaa solmia alun alkaen määräaikainen työsopimus, jota sitten jatketaan tai ei...
Harvinaisen fiksu virkailija ollut. Yksi ongelma tuossa kuitenkin on: jos työnantaja ei suostu määräaikaiseen sopimukseen, niin työttömän on pakko hyväksyä toistaiseksi voimassa oleva karenssin uhalla. Ja toinen ongelma: jos työnantaja tarjoaa jatkosopimusta määräaikaiselle sopimukselle, niin sekin on pakko hyväksyä karenssin uhalla. Tosin tässä tilanteessa karenssi olisi kuukautta lyhyempi kuin mitä irtisanomistilanteessa, sillä jos ei ota jatkosopimusta vastaan, niin se tulkitaan työstä kieltäytymiseksi ja karenssi on 2 kk, kun taas irtisanomistilanteessa karenssi on 3 kk.
ainakin toistaiseksi onneksi siis osaltani kuvitteellinen:
Jos työnantaja painostaisi minua jatkamaan epämääräistä työsopimusta tai jatkamaan työssä, jonka itse koen ylivoimaiseksi, niin sanoin hänelle:
"Jos Te nyt hankaloitatte elämääni aiheuttamalla minulle karenssin, niin minulle ei jää muita vaihtoehtoja selviytymiseen kuin rikollisuus. Olosuhteiden pakottaessa en emmi siihenkään ryhtyä. Haluatteko Te todellakin kasvattaa maamme rikollisuutta?"
Kelvottomaksi kokemaansa työsuhteeseen erehtynyt työntekijä toimii tietysti oikein, kun hän sinnittelee huonossa työpaikassa uutta paikkaa jatkuvasti hakien ja irtisanoutuu vasta, kun parempi leipäpuu on tarjolla ainakin tietynmittaiseksi ajaksi. (Kuinka kauan pitää uuden työsuhteen kestää, jotta vanhasta työstä irtisanoutumisesta tai potkuista ei tule karenssia ... riittääkö varmasti se karenssinmittainen aika ensimmäisen sanktion ollessa kyseessä?)
Tuntuu siltä, ettei näistä oleellisen tärkeistä asioista maallikko saa riittävän selkeää tietoa, jonka pohjalta suunnitella toimintaansa työmarkkinoilla.
Kuinka yleistä on se, että työnantajat ilmiantavat työstä kieltäytyneitä työvoimatoimistoon silloin, kun kyseistä paikkaa ei ole lainkaan ilmoitettu sinne?
...Kuinka kauan pitää uuden työsuhteen kestää, jotta vanhasta työstä irtisanoutumisesta tai potkuista ei tule karenssia ... riittääkö varmasti se karenssinmittainen aika ensimmäisen sanktion ollessa kyseessä?...
Enpä tiedä, riittääkö ihan. Minä ainakin varmistelisin niin, että uusi työsuhde kestäisi puoli vuotta. Ensin kattaisi 3 kk:n erokarenssin ja sen jälkeen teoreettisen 3 kk:n työssä/koulutuksessaoloehdon.
Luulen, että työkkäri voisi antaa karenssin, jos työstä eroamisen jälkeinen määräaikainen työsuhde kestäisi vain sen kolme kuukautta. Sen jälkeen jos tulisi karenssitilanne, niin sehän johtaisi 3 kk:n työssäoloehtoon. Tämä taas täyttyisi ilman muuta tuossa puolen vuoden työssäolossa.
Tällaisessa tilanteessa varmasti on eri työkkäreillä erilaisia suhtautumistapoja, niin kuin on monessa muussakin asiassa. Eli yleispätevää sääntöä ei varmaankaan ole.
...Kuinka yleistä on se, että työnantajat ilmiantavat työstä kieltäytyneitä työvoimatoimistoon silloin, kun kyseistä paikkaa ei ole lainkaan ilmoitettu sinne?...
Taitaa olla aika yleistä. Olen törmännyt sellaiseenkin tilanteeseen, että sama työnantaja kerta toisensa jälkeen käryyttelee työttömiä. En muista, minkälaisia tilanteita hän työnhakijoille/työntekijöille aina järjesti, mutta työkkärissäkin tiedettiin tämän työnantajan tavat, mutta ei reagoitu niihin.
Ikävää, että Suomesta on tullut ilmiantoyhteiskunta. Siitä tullaan varmaan kärsimään pitkässä juoksussa enemmän kuin mitä siitä saadaan hyötyä. Ennenhän ilmiantaja oli halveksittava ihminen ja aika halveksuvasti taidetaan suhtautua vieläkin esim. Stasin ilmiantajiin. Minusta työttömän ilmiantaja ei ole Stasin ilmiantajaa kummempi.
loppujen lopuksi hyötyy? Jonkunhan pitää viimesijaisesti elättää karenssiin joutunuttakin työtöntä. Mieleeni tulee heti kaksi kauhuskenaariota, jotka saattavat toteutua karenssin aikana:
-työttömälle määrätään karenssi, jolloin häneen nähden elatusvelvolliset henkilöt kyllästyvät tilanteeseen ja yksinkertaisesti kieltäytyvät elättämästä häntä eli ns. potkaisevat hänet pois yhteisestä asunnosta
-työtön, jolle on määrätty karenssi, syyllistyy rikoksiin elättääkseen itsensä tulottomana kautena; todennäköisesti hän jää puuhistaan kiinni - miten suurta kuluhävikkiä yhteiskunnalle siitä sitten seuraa (työttömän elättäminen vs. vankeinhoitokulut)
Niin, ja miten hyvin työvoimatoimisto varmistaa saamansa ilmiannon paikkansapitävyyden - siinähän saattaa olla työttömäksi joutuneen sana työnantajan tai muun käräyttäjän sanaa vastaan? Entäpä jos työtön kokee itsensä tässä asiassa kaltoin kohdelluksi eli väärin perustein ilmiannetuksi, niin milaiset mahdollisuudet hänellä on voittaa nostamansa oikeusjuttu?
...työttömälle määrätään karenssi, jolloin häneen nähden elatusvelvolliset henkilöt kyllästyvät tilanteeseen ja yksinkertaisesti kieltäytyvät elättämästä häntä eli ns. potkaisevat hänet pois yhteisestä asunnosta...
Kuinkahan paljon on tapahtunut, sitä voi vain ihmetellä. Kuinkahan monta perheen hajoamista ja avioeroa ovat työttömyysturvalain säännökset aikaansaaneet? Karenssisäännökset eivät ole ainoita uhkia sillä saralla.
Tiettävästi työmarkkinatuen tarveharkinta on aika tehokas erojen käýnnistäjä. Yhteiskuntaa ei tunnu kiinnostavan se, että miten perheet voivat sen jälkeen. Ei siis ihme, että esim. huostaanotot ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet.
Voisin kertoa erään henkilön tilanteen. Hän oli avoliitossa työpaikallaan korkeassa asemassa olleen henkilön kanssa, jolta meni työpaikka alta sen vuoksi, että työpaikka yksinkertaisesti lakkasi olemasta.
Hän oli sellaisessa työasemassa, ettei hän voinut kuulua ammattiliittoon, joten aluksi hän sai 500 päivää peruspäivärahaa, putosi sitten työmarkkinatuelle ja tuli hetki, jolloin puolison tulojen vuoksi työmarkkinatuen määräksi tuli 0 e.
Puolisot yrittivät keinolla millä hyvänsä saada työttömälle puolisolle (mies) jotain omia tuloja, vaan ei onnistunut. Toimeentulotuesta annettiin neuvo hankkia toinen asunto työttömän nimiin, jolloin toimeentulotuki maksaisi asunnon vuokran omavastuuosuuden ja muilta osin tulisi asumistuki.
Asiassa päädyttiin erilleen asumiseen. Ennen lopullista ratkaisu työssä oleva puoliso (entinen työtoverini) kertoi, että hän joutui tekemään kovasti työtä sen eteen, ettei lopputuloksena olisi ollut itsemurha.
Hirvittää ajatellakin, että mitä tapahtuu niissä perheissä, joissa on pieniä lapsia ja elämisen edellytykset viedään esim. karenssin muodossa, jos perheen ainut elättäjä onkin työtön ja saa karenssin.
...-työtön, jolle on määrätty karenssi, syyllistyy rikoksiin elättääkseen itsensä tulottomana kautena; todennäköisesti hän jää puuhistaan kiinni - miten suurta kuluhävikkiä yhteiskunnalle siitä sitten seuraa (työttömän elättäminen vs. vankeinhoitokulut)...
Rikollisuushan on lisääntynyt vuosien saatossa. Arvata vain sopii, kuinka paljon siitä on aiheutunut siksi, että monelta työttömältä on mennyt elämisen edellykset.
Yksi esimerkki elävästä elämästä: nuori päätti peruskoulun. Hän ei saanut yrityksistään huolimatta mitään töitä ja joutui tulemaan toimeen työmarkkinatuella. Tätä jatkui vuosia ja hän joutui seuraamaan sivusta, kun onnekkaammat kaverit saattoivat hankkia kaikenlaista kivaa, hänellä ei ollut mahdollisuuksia mihinkään.
Sitten kerran arvostelukyky petti ja hän syyllistyi näpistykseen ja päätyi sitä tietä käräjäoikeuteen. Muistan vieläkin hänen järkyttyneen äänensä, kun hän kertoi tarinaansa ja sanoi, ettei entisessä elämässään ikipäivinä olisi uskonut syyllistyvänsä rikoksiin.
...miten hyvin työvoimatoimisto varmistaa saamansa ilmiannon paikkansapitävyyden - siinähän saattaa olla työttömäksi joutuneen sana työnantajan tai muun käräyttäjän sanaa vastaan...
Niinpä. Näissä jutuissa työtön on heikoilla. On varmasti työkkäreiden suhtautumisessa eroja, vaan yksi tapa (enpä ihmettelisi, jos olisi ainut) on se, että työkkäri saa ilmiannon, lähettää ilmiannon perusteella selvityspyynnön työttömälle ja työttömän on sitten osoitettava se, ettei ilmiannossa ole perää. Jos vastakkain ovat työtön ja työnantaja, niin työnantaja on lähtökohtaisesti oikeassa eli työtön häviää. Totuudella ei niin väliä.
...Entäpä jos työtön kokee itsensä tässä asiassa kaltoin kohdelluksi eli väärin perustein ilmiannetuksi, niin milaiset mahdollisuudet hänellä on voittaa nostamansa oikeusjuttu?...
Olemattomat. Työttömien työttömyyteen liittyvät valituksethan menevät ihan omia teitään, ei yleisiin tuomioistuimiin.
Jos työtön tulee syytetyksi rikoksesta käräjäoikeudessa, niin käräjäoikeuden on osoitettava riittävällä luotettavuudella se, että työtön on syyllistynyt siihen, mistä häntä syytetään.
Vaan jos valituksen kohteena onkin väärin perustein annettu karenssi tms., niin työttömän on osoitettava se, ettei hän ole syyllistynyt siihen, mihin hänen väitetään olevan syyllinen ja mikä on aiheuttanut karenssin. Usein se on mahdotonta, koska työttömän uskottavuus on heikko.
Kuinkahan monia tällaisia tapauksia on? Kuinka monen rikoskierre on lähtenyt näin käyntiin? Joskus olen lukenut näistä, jotka ovat tappaneet itsensä ja perheensä, että tappaja on ollut työtön...
Kaikilla meillä on katkeamispisteemme ja jokainen reagoimme tavallamme. Monesti yllätykseksi itsellekin...