Hometta rossipohjassa

siitä huolimatta ei noin uuden talon rossipohja voi olla noin rajussa homekasvustossa jos oikein ymmärsin.

Teillä on ilmeisesti valettu tai harkoista muurattu sokkeli jonka päälle on kiinnitetty alohjauspuut (joita sanoit aluspuiksi) Onko alaohjauspuiden alla bitumikermikaistale ?

Onko pohjalevy minkä väristä ? Bituliitti on mustaa ja suositeltavaa alapohjaan, jotkut käyttänevät myös vihreitä tuulensuojalevyjä.

Sinänsä materiaaleilla ei ole väliä, jos rakenne on oikein tehty ja tuuletus hoidettu asianmukaisesti.

Suomessa on edelleen paljonkin täysin kyllästämättömistä materiaaleista yli 50 vuotta sitten tehtyjä rossipohjia jotka ovat kunnossa.

Valita ilman muuta talotehtaalle välittömästi ja todisteellisesti, ole toki ensin ystävällinen ja katso mitä tapahtuu.

Kerro täällä miten homma edistyy.

Ei niitä saa missään tapauksessa vielä sulkea!
Eikä niitä talvellakaan kokonaan suljeta. Meillä päin on nyrkkisääntö että tuuletusta pienennetään kun meri jäätyy ja se aika on vielä kaukana.
Laita alapohjaan vaikka Bilteman kosteusmittari. Se näyttää meillä tähän vuodenaikaan tuollaisia 80% lukemia kun kaikki on kunnossa ja pakkasten tultua tippuu 60-70% tienoille. Meillä on tosin kallio alla eli maapohjalla saattaa tulla eri lukemia. Mutta 90% lukemia ei kuitenkaan saisi olla sen jälkeen kun kesähelteet loppuvat.

http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=1245&paiva=18.1.2001

Kopsasin alla olevan Kivitalot-osioon kirjoittamastani jutusta:

"Parelin systeemiä ei ole roudan kannalta mietitty ihan loppuun saakka. Ainakaan tyyppikuvissa ei ole esitetty yhtään lämpöeristettä, joka estäisi pakkasen tunkeutumisen palkin ja anturan kautta suoraan alustäyttöön/pohjamaahan. Tyyppikuvissa ole myöskään esitetty (pystysuoraa) lämpökatkoa palkin ja ontelon väliin. Tämä johtaa siihen, että ontelot ovat pelkkää kylmäsiltaa. Ei haittaa sinänsä lattiarakennetta, sillä yleensä eristys tulee laatan päälle, mutta jos alapohja on kovin kostea talvella, niin kosteuden kondensoituminen onteloiden alapintaan palkin vieressä on varmaa. Suosittelen rakenteen tarkastuttamista rakennesuunnittelijalla. Itse paransin routasuojausta jälkikäteen liimaamalla laastilla Finnfoamin sokkelin ulkopintaan ja rappaamalla sen näkyviin jäävän osan.

Alapohjan kosteudenhallintaan liittyen kannattaa tutustua TKK:n LVI-raportteihin B62 ja B63. Niiden mukaan alapohjan pohjalla tulee olla kevyt lämpöä eristävä kerros (EPS tai Lecasora). Se estää samalla kosteuden haihtumisen pohjamaasta ryömintätilaan. Tämä pitää myös paikkansa. Olen kokeillut käytännössä. Joku lukija alkaa tässä vaiheessa ehkä puhumaan adsorptiokuivaimesta. Olen sitä mieltä, että betonialapohjassa ilmankin tulee toimeen. "Oikea" rossipohja eli puurakenteiden ryömintatilainen alapohja on asia erikseen.

http://hvac.tkk.fi/julkaisut.html "

vaihtamassa älvsbyhus-taloon alapohjan tuulensuojalevyt. Levyt olivat 4 mm kovalevyä, kosteita ja suurelta osin homeessa. Kyseessä oli aikaisemmin tapahtunut kauppa ja uusi ostaja oli kaupanpurun uhalla vaatinut korjaustoimenpiteitä.
Pohjamaa märkää (savea jonka päällä n. 100 mm täytesoraa). Sokkelielementteihin lisättiin timantilla tehtyjä 150 mm reikiä 2 kpl/pitkäsivu ja lisäksi asennettiin toiseen päätyyn kanavapuhallin vuosikellokytkimellä (päällä maalis-, huhti,- touko,- syys-, loka- ja marraskuu). Lisäksi "pakkokäyttö"-ohjausmahdollisuus tarvittaessa. Talo sijaitsi ympäristöön nähden lievässä notkelmassa.

Nykyaikainen rossipohja on erittäin altis kosteusongelmille ja homehtumiselle.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu Ruotsissa olevan 175 000 homeista rossipohjaa, eikä tilanne meilläkään ole sen parempi.
Rossipohjien kosteusongelmien aiheuttajat ovat varsin hyvin ammattipiirien tiedossa.
Syynä on rossipohjan alhainen lämpötila, joka on lähellä kastepistettä, jolloin vesihöyrynä siirtyvä kosteus pisaroituu alapohjaan.
Pahin ongelma on kesäaikaan, jolloin lämmin ulkoilma sitoo paljon kosteutta ja joutuessaan alapohjaan jäähtyy muuttuen vedeksi.
Ulkoilman kosteus on yli homehtumiskosteuden riskin RF 70 % vähintään Maaliskuusta Marraskuuhun, eli kuivaa ilmaa ei tällä välillä ole saatavana alapohjan kuivaamiseen.
Tämän vuoksi maanpintaa pyritään lämmöneristämään, jotta rossipohjan lämpötilaa saataisiin nostettua, eikä pisaroitumista pääsisi tapahtumaan.
Ennenvanhaan asiat olivat toisin, kun lattiassa oli eristeenä vain sammalia ja piipun perustus vielä lämmitti rossitilaa oli lämpötila ympäri vuoden Kondessipistettä huomattavasti ylempänä.
Oikeastaan vanhoissa rakennuksissa kosteus virtasi vesihöyrynä ulos lämpötilaerojen ansiosta, vesihöyrynosapaineiden pyrkiessä tasoittumaan.
Nykyisin Älvsbyhusin paketin mukana toimitetaan kiinteä kondenssi-ilmankuivaaja, jotta vältyttäisiin rossipohjan homehtumiselta.
Ilmankuivaajan voi asentaa mihin tahansa rossipermantoon ja sen hankinta ajoissa on varsin järkevää.
Toinen mahdollisuus on rakentaa niinsanottu lämminalapohja, jolloin sokkelipalkit ovat hyvin eristettyjä ja lämmöneristeet lattiasta sijoitetaan maatavasten. Lopuksi rossitila kytketään talon ilmanvaihtoon, huoneen tavoin. Tällöin lämpötilaksi muodostuu n. 18,5 astetta ja suhteellinen kosteus on 30-50 %, riippuen rakennusmateriaaleista.