Ihmisiä kun seuraa niin paljon näkee semmosta turhaa toisen kiusaamista ja ärsyttämistä että panee ihmettelemään minkä ilon siitä saa se joka kiusaa. Omaa katkeruuttako purkaa ja mahtaako ajatella että sillä toisella myös voi olla vaikeata. Mitä jos itse joutuu kiusatuksi, mahtaisko tuntua mille? Kyllä kiusaajalla pitää olla heikko luonne ja huono itsetunto vai mitä mieltä on muut. Mitä teette kun näette että jotakin kiusataan? Koitatteko auttaa vai menette mukaan?
kiusaamisesta mielipiteitä?
veli kani
12542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei kiusata saa ketään, eikä kenelläkään oo oikeuttakaan sellaasehen. Soon eherottomasti tuomittavaa ja kokonansa tyhymää touhua. Kaikkeen raukkamaasinta on moittia toista ihimistä ns. "seläntakana" soon ketkun meininkiä. Kyllä mä joskus nuorempana vähän noota tyttöjä kiusasin, mutta ne tykkäs vain sellaasesta leikkimielisestä hulluttelusta. Sellaanen hyväntahtoonen huumori ja laikkimielisyys on ihan eriasia kun tarkootuksellinen lähimmääsen alahapäin painaminen. Hymyä ei saa unohtaa, eikä mua oo kyllä ikään kukaan kiusannukkaan. Kukapa mua täällä olis kiusaamas ku yksin tai pienen Tiitun kanssa ollahan.
Tuon selkeämmin ja leppoosammin ei kukaan olisi voinut asiaa ilmaista, ihan osuit asian ytimeen. Vielä kun keksisimme, miten auttaa sekä kiusattua että kiusaajaa, joka hänkin on ehkä joskus ollut se kiusattu?
Asiasta toiseen, ihmettelen miten noin rauhallinen ja kiltti mies on päässyt akkoja karkuun, kysyntää varmaan olisi.
Kyllä niitä likkoja karkuhun pääsöö ku on myötämaa ja ittellä pitkät sääret. Jotenkin oon jämähtäny tähän yksin olohon, tuloo keväällä jo yhyreksän vuotta kun oon täs yksin köksäälly. Jos soon niin jotta kukaan ei akkaasa anna ja tytöt ei oo huolinu. En mä kyllä sua karkuhun joksis niin mukavan ja kiltin oloonen Tyyne oot. Sylihin sut koppaasin ja polovella körööttääsin. Oliskoos hyvä konsti?
Hyvähän minun olis pehmiällä takapuolella istuu sun polvellas, ei haittaisi vaikka luisetkin olisivat. Minäkin osaan muutaman köröötysviisun, vaikka sen jotta körö körö kirkkohon, mutta se aina saa ne pitkäkoipiset miehet juoksemaan alamäkeen. Heh.
Työpaikka kiusaamistako tarkoitat, jos niin en todellakaan mene mukaan...ja kanttini kestää neuvoakin hieman kiusaajaa..silimäkkäin ihan.
Kyllä tyttöjä voi pikkuusesn kiusata ja ei oikeen taharo malttaa ollakaan kiusaamata. Onhan se ny nähty maaliman sivu notta akaat on palijon työteliäämpiä pikkuusen ku ovat äkeesnänsä. Kyllä siinä harija ja lattiarätti saa silloon kyytiä. No mitäs ny, oliko hyvä kommentti ja kelepaako syyksi?
tunnut tietävän siivouksen käynnistysnappulan....:)
Ossaatkohan naista/toista immeistä ees suututtaa..?
Joo mä tunnen naiset ja miten niiren kanssa pelatahan, välihin pitää osata olla pikkupoika ja välihin kovasaanaanen oikia mies... heh,heh. No ei tarvitse, riittää niin likoolle ku pojillekin kun on aito ja ihan oma ittensä. Sellaanen rakastava ja rakastettava tavallinen ihiminen. Ihiminen, ihimisten joukos. Vai rupiakko trossaamahan? tuata, öhöm.
jos huomaan että esm. tällä palstalla kiusataan
jotakuta.
minäkin kiusasin koulussa muita... nyt olen kiusattujen puolta. Tosin kiusaaja on itse aina ollut jossainmäärin kiusattu... senkin hyväksyminen
on kasvamista ja ymmärrtämistä. Mutta kysymys:
Olemmeko me vieläkin yhtä ymärtämättömiä kuin lapsena... kuljetammeko meille tehtyjä vääryyksiä mukanamme ja jatkamme niitä?
Minäkin olin koulukiusattu, siitä on noin neljäkymmentä vuotta, ja isosiskoni oli pahin kiusaajani.
Mutta olin itsekkin kiusaaja, vaan en kuintenkaan siksi, että oli mukavaa kiusata toista, vaan siksi, koska pidin hyvin paljon hänestä, jota kiusasin, olisin mielelläni käynyt häneen "käsiksi", mutta en uskaltanut.
Nyt välit on hyvät siskoon, ja kiusaamani henkilö on antanut anteeksi tekoni.
niin kiusaaja kuin kiusattukin. Ei itsensä kanssa tasapainossa elävän ihmisen tarvitse toista kiusata eikä joutua itse kiusatuksi.
Kiusaajat hyökkäävät vain itseään heikompien kimppuun. Kiusaus loppuu alkuyritykseen, ellei sillä ole toivottua vaikutusta. Tasapainoista, vahvaa ihmistä ei voi kiusata, koska hän yksinkertaisesti ei kiusaannu - voipa suorastaan nauraa sellaisille yrityksille ja sellaista yrittävälle.
Itse olen aina kuulunut joukkoon, joka haluaa puolustaa pienempiä ja heikompiaan. Ihan aina sekään ei ole viisasta. Joskus olen huomannut, että voisi olla parempi olla puuttumatta, ainakin itsensä kannalta. ;))