Onko jollain tietoa, mikä on jenkkilän lääkisten taso suhteessa Helsingin lääkikseen? Miten tonne voi hakea tai haetaanko missä vaiheessa? Riittääkö esimerkiksi lukio-opintojen taso opintojen aloittamiseen?
Esimerkiksi yliopistoja UCLA, Harvard, John Hopkins, Washington... Onko kellään kokemuksia??
Ennekuin rupeen selaileen noita sivuja niin olisi mukava saada jonkin sortin yleiskuvaa...
Esimerkiksi yliopistoja UCLA, Harvard, John Hopkins, Washington... Onko kellään kokemuksia??
Ennekuin rupeen selaileen noita sivuja niin olisi mukava saada jonkin sortin yleiskuvaa...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei suurempaa tietoa, mutta näen yhdysvallat ainakin itse lääketieteen ykkösmaana ja varmasti ne parhaat opistot siellä on. Toivottavasti joltain muulta saat tarkempaa tietoa:)
En osaa tasosta sanoa/vertailla Helsingin yliopistoon. Mutta hakeminen Yhdysvalloissa lääkikseen (ja yleensäkin Pohjois-Amerikassa) tapahtuu vasta kandin tutkinnon jälkeen. Eli pohjalla pitää olla nelivuotinen yliopistotutkinto, joka pitää sisällään kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa erittäin hyvällä keskiarvolla. Tämäkään ei vielä takaa sisäänpääsyä.
Mainitsemistasi yliopistoista Harvard on mahdoton ja muutkin erittäin epätodennäköisiä. Täällä oli aiemminkin keskustelua aiheesta, joten voit selata hiukan taaksepäin ja löytää enemmän vastauksia
Johns Hopkins! Valitsit tietysti maan huippu yliopistot joihin taalla paasevat vain harvat. lukiopohjalta ei sinne paasta ja jokaiseen pitaa hakea.
Tasoa voi vertailla esim. katsomalla montako Nobel-palkintoa on saatu, kuinka monta kansainvalista artikkelia on julkaistu ja minkalaista tutkimustyota tehdaan.
Oletko myos tietoinen siita etta pelkka lukukausimaksu naissa yliopistoissa hipoo $30000.00/vuosi. Mitaan stipendia tai muuta raha-apua on turha toivoa.
Kiitti paljon. Faktat tosin riittää:)
Selailin lisää ja nyt kiinnostaisi tietää Undergraduate-, lukio-, ja graduate-tutkintojen suhde toisiinsa.
Eikö collegessa suoriteta tuo undergraduate tutkinto - noin 3,5 vuotta (19-22,5v). Siinä voisi lukea eri aineita, mutta erityisesti fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa (lääkikseen) niinkutsuttuina major-aineina. Kun valmistuu, tie veisi arvosanoista riippuen yliopistoon, jossa suoritetaan graduate-ohjelma, jonka kesto noin 4 vuotta. Siitä voi kai vielä sitten erikoistua mihin haluaa jos haluaa.
Jos lukion jälkeen menee lääkikseen (19v) ja kandin suorittamiseen menee noin 2 vuotta, olisi sen jälkeen saman ikäinen kuin undergraduate-opintojen jälkeen eli tässä vaiheessa voisi hakea graduate-ohjelmaan vai??
Se mihin yliopistoon menee riippuisi kandin arvosanoista, suosituksista, hakupulinoista, haastattelusta sekä varmaan jostain testistä ja rahaahan nekin tarvitsee, joten jonkinlainen vakuutus maksukyvystä täytyy olla. Meneekö sinnepäinkään?
Sanottua... "Mitaan stipendia tai muuta raha-apua on turha toivoa." Miksei ole mahdollista saada?
Osaa pelaata koripallo, amerikkalaista jalkapallo tai jääkiekko hyvin, niin pääsee jopa normaali ihminen sisään IVY-leaguen yliopistoihin.
Mutta tietysti tuonne harvardii/ivy league yliopistoihin ei nuo aivottomat steroidijampat pääse yhtä helposti kuin UCLA, Michigan State University, sun muihin.
Urheilijat etulyöntiasemassa.
on sinulla vahan viela heikkoa. Ei taalla "menna" mihinkaan laakikseen suoraan High Schoolista, taytyy ensin olla se 4vuotinen alempi akateeminen tutkinto suoritettuna eika sittenkaan niin vain "menna", kilpailu on armotonta. Niinkuin tuossa jo joku toinen sanoi, stipendeja heruu vain huippusuorittajille. Ja miksi pitaisi paikallisella rahalla kouluttaa joku suomalainen, kun omasta takaa loytyy tarvitsijoita.
Meinasin, että Suomessa voisi mennä lukion jälkeen lääkikseen ja sitten kandiksi lukemisen jälkeen mennä yliopistoon graduate- tai postgraduate-tutkintoa (sama asia kai?) suorittamaan. Noin ajattelin, mutten tosiaan tiedä voiko kandin jälkeen jo hakea graduate ohjelmaan. Tietoa?
Suoraan sanoen en nyt oikein ymmärrä mitä meinaat. Mielestäni sanoin, että collegesta voi mennä graduate-ohjelmaan eli yliopistoon. Eihän college ole sama asia kuin high school, eihän?
Sitä en tiedä, ja siihen oikeastaan hain selvennystä, että suoritetaanko collegessa undergraduate tutkinto ja toisaalta mennäänkö sinne high schoolin jälkeen. Eli hieman Suomen ja USA:n oppilaitosten keskinäisiin tasoihin ja suhteisiin selvennystä.
Jos työllistyt vaikkapa tutkimusprojektiin, ei tarvitse maksaa lukukausimaksua ja voit saada pikku taskurahaakin. Ja mitäpä sitten vaikka maksaisitkin lukukausimaksua $40000/vuosi Harvardin tyyliin: jos jäät töihin jenkkeihin niin opintovelat tienaa vuodessa pois, jollet sitten heti osta parit Ferrarit tai pärjää opiskeluissasi niin huonosti (= loppupeleissä parhaan prosentin ulkopuolella) että saat hommia vain jostakin takahikiältä.
Jotenkin on sellainen tunne ettei kukaan oikeastaan tiedä paljon mitään koko asiasta, joten antaa olla. Taisin tehdä virheen kysyessäni, sillä kukapa täällä edes voisi kovin tyhjentävää vastausta antaa... Pitää vaan selailla noita yliopistojen sivuja, kysellä ja googlata.
vaikka Cimon tietopalvelusta tai Fulbright Centeristä.
http://www.cimo.fi
http://www.maailmalle.net
http://www.fulbright.fi
Collegeen/Universityyn mennaan High Schoolin jalkeen.
Taidan kuitenkin jotain tietaa asuttuani USA:ssa 30 vuotta ja suvussa on kolme laakaria. Ainahan ei ole pakko uskoa lukemaansa jos se ei sovi omiin kuviohin.
Tuossa ylempana "Hohoon" kirjoitus oli niin taytta puppua alusta loppuun etta siihen en edes viitsi kommentoida.
Jos laakariksi aikoo, niin pitaa opetella ottamaan asioista selvaa omin pain, ei se sairas potilas sinulle diagnoosia tarjoa valmiiksi!
Löysinkin jo ton fullbright:n ja siellä oli lähes täydelliset ohjeet miten toimia, vaikka aika monimutkainen tuo prosessi kaiken kaikkiaan onkin ja ennenkaikkea täydellisesti pitää tietää mitä haluaa, missä ja miten.
Jos lääkis jenkeissä kiinnostaa, niin tosta löytyy aika hyvät perustiedot prosessista:
http://www.fulbright.fi/uusi/pdf/medicine.pdf
myös...
http://www.fulbright.fi/uusi/suomi/index.html
Aika usein potilailla on itsellään omat diagnoosit valmiina.
Mutta kannattaa tietysti selvitellä asioita ihan itse...
Lääkikseen, kuten varmaan tiedätkin kyseltyäsi sukusi lekureilta, mennään usassa kandintutkinnon eli 4-vuotisen BAn jälkeen. Ja tosiaan hohhhoo kirjoitti aivan puppua. Graduate schooliin, eli BAn jälkeisiin opintoihin ei oteta ketään urheilustipendillä. Urheilustipendit ovat perusopintoihin. Lääkikseen on tiukka karsinta. Perusopinnot pitää olla läpäisty suht hyvillä arvosanoilla ja ainakin omassa yliopistossani reputettiin automaattisesti 15% alimman pistemäärän saaneista matikan peruskursseilla.
Yksi paikka jossa on lääkis on Wisconsinin yliopisto ja oman kokemukseni mukaan (potilaana) paikassa on erittäin korkeatasoinen yliopistosairaala.
Yksi ongelma suomalaishakijoille on se, että mitään suomalaisia tai Suomi-USA-vaihtostipendejä (kuten Fulbright) ei myönnetä lääketieteellisiin opintoihin. Rahoitus pitää siis järjestää omin avuin ilman stipendejä.