Miina sitoi huivin tiukkaan
kun hän ylitti kadun liukkaan.
Ei nuorudessa tarvinnut mennä näin,
silloin mentiin juosten
ja paljain päin.
Nyt kun tuota lonkkaa aina kolottaa
että joutuu sen takia odottaa,
et särky lähtisi pois
silloin kadun ylitys
onnistua vois.
Ei kai näitä kertoja
enään monta ois,
jos vielä tämä kerta
onnistua vois.
kun hän ylitti kadun liukkaan.
Ei nuorudessa tarvinnut mennä näin,
silloin mentiin juosten
ja paljain päin.
Nyt kun tuota lonkkaa aina kolottaa
että joutuu sen takia odottaa,
et särky lähtisi pois
silloin kadun ylitys
onnistua vois.
Ei kai näitä kertoja
enään monta ois,
jos vielä tämä kerta
onnistua vois.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi Miina rukkaa! Lonkankolotus saattaa olla syytä huolimattomasta kadun ylityksestä, vai?
Ihanan erilainen runo!!
Tämä jää mieleen.
Kiitos Ulla.
Silmäsi varmaan loistavat
tähtien lailla.
Ja symämmesi on siellä
unelmien mailla.
Oli aika, kun silmät
loistivat tähtein lailla.
Nyt ne ovat jo loistetta
tuollaista vailla.
Vaan sydän edelleen loistaa -
sen kautta voi menneet muistaa.
Sinulle onnea suon
ja kukkia syliisi tuon.
Milloin kolottaa fyysinen kipu.
Milloin henkinen, mut silloin tietää.
Olen elossa.
Hyvää yötä
tarkoittaa kai retkun
henkistä puolta.
Kyllä se elämä on erilainen!
Ei me osa olla pinestä
onnellisia!
Elämänarvotki on muutunut-
pinnallisiksi!
Runojen tyyli on muutunut,
mihin herkkyys,kauneus
on hävinyt?
Miksi rakkaudesta
ei kirjotaa?
Miksi vaan piilossa
murjotat?
Rakkaudella....A.
Silloin oli avoinna portit ja minulla valtti kortit.
Nyt on vääntyneet portit ja karmit
ja tulleet monet harmit,
ystävä viellä minulla täällä
se seuraa minua vaikka liukkaalla jäällä.