mitä riksussa on?

Olen muuttamassa ensi vuoden puolella riihimäelle ja mietin että onko siellä mitään palveluja?
löytyykö esim: H&m,Lindex,kapphall,mäkkäri ja baareja?
nykyään asun kouvolassa ja täällä on nuo kaikki =)
en oikein tiedä riihimäestä mitään ja en löytänyt kotisivuiltakaan mitään.
eli kannattaako sinne muuttaa vai onko se ihan tylsä paikka?
835164
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 83

Vanhimmat

Olen ollut taeaellae aina. Olen viihtynyt hyvin. Kaupunki kehittyy. Se voi hyvin. Meillae on täällä Pupu Tupuna -maa. Meillae on täällä myös Suomen suurin golfhalli. Meillae on taeaellae myös puutarhakaupunginosa, Peltosaari, jonka kauniissa ja virikkeitae taeynnae olevassa ympäristössä on hyvae lapsen varttua ja kasvaa. Meillae on turvallista. Meilla on viihtyisää asua. Riihimaeki on kotikaupunki.

Äänestä
  • meillä on täällä myös hieno uusi tori.
    tai oikeasti se on autojen parkkipaikka, mutta kutsumme sitä toriksi.

    Äänestä

  • viihtyisää kirjoitetaan sun kielellä viihtyisaeae...

    Äänestä

  • vaan kirjoitti:

    viihtyisää kirjoitetaan sun kielellä viihtyisaeae...

    Minua ei ole paevitetty pitkaeaen aekaan...

    Äänestä

  • Kaupungin PR-ropotti kirjoitti:

    Minua ei ole paevitetty pitkaeaen aekaan...

    voe hyvänen aeka sentään!

    olet päivittynyt.

    Äänestä

  • torin! kirjoitti:

    meillä on täällä myös hieno uusi tori.
    tai oikeasti se on autojen parkkipaikka, mutta kutsumme sitä toriksi.

    Eihän sille uudelle aukiolle edes saa ajaa autolla. Miten se sun mielestäs on parkkipaikka? Sen ulkolavan takana kyllä on iso parkkialue, mutta sehän on hyvä vaan. Ota silmät päähän!

    Äänestä

  • torin! kirjoitti:

    meillä on täällä myös hieno uusi tori.
    tai oikeasti se on autojen parkkipaikka, mutta kutsumme sitä toriksi.

    ..että jotain uudistusta sentään ankeaan keskustaan. Uskonpa, että siinä lavalla ja sen ympäristössä on mukavia tapahtumia kesällä. Hämeenkatu kyllä pitäis osittain tehdä kävelykaduksi, ettei niin paljon muistuta lännen kylää ja turhanaikainen rälläys loppuisi viikonloppuisin.

    Äänestä

  • Kaupungin PR-ropotti kirjoitti:

    Minua ei ole paevitetty pitkaeaen aekaan...

    menköön tämän kerran..

    Äänestä

Unohdit sanoa myös, että tänne tulee suomen, ellei jopa koko muailman suurin Railport, joka eikun lisää kaupungin viihtyisää, hiljaista ja puistomaista ilmapiiriä. Tuo Golfhalli on muuten mahtava näky.

Äänestä
  • Paitsi, että se on selvästi näkymätön, koska en ole nähnyt sitä.

    Äänestä

Juuri aukesi Citymarketin yhteyteen Kapp Ahl, Lindex, Aleksi 13. Lähin henkka ja maukka löytyy Hämeenlinnasta. No mäkkäri nyt varmaan jokaisessa tuppukylässä on. Rautatieaseman läheisyyteen tulossa Prisma ja jotain muitakin liikkeitä. Tarkkaa aikataulua ei tiedossa.
Riihimäen pohjois-puolelle rakenteilla suuri ABC, johon myös käsittääkseni jotain kauppoja tulee. Alle 30-vuotiaille löytyy paljonkin baareja.

Ainakin plussana voisin Riihimäeltä mainita pääradan, jolla pääsee halutessa käymään pääkaupunkiseudulla kivuttomasti.

Äänestä

Ihanaa kun noi ikityytymättömät juntit aina kuseksii omaan pesäänsä. H&Mmää lukuunottamatta mainitsemasi palvelut löytyy riksusta. Ensi vuonna aseman viereen ihan keskustan tuntumaan nousee uusi iso Prisma ja kauppakeskus, eli kaupallisia palveluita löytyy silloin entistä enemmän. Ikävintä täällä on juuri noi perusjuntit, joita löytyy paljon. Täällä on hirveesti työtä vieroksuvia sosiaalipummeja, jotka vaan nalkuttaa miten huonosti heidän asioitaan hoidetaan. Älä pyydä heitä tekemään mitään minkään eteen, ei heitä kiinnosta. Mukavinta täällä on hyvät kulttuuripalvelut. Täällä on hyvä teatteri, loistava harrastajateatteri, jolla upea toimitila, hyviä museoita ja erittäin kivat ulkoilumahdollisuudet. Tuu tänne vaan, uskon että viihdyt.

Äänestä
  • Kuinka voit tietää, että täällä on paljon sosiaalipummeja, jollet ole itse sellainen? Sellaiset tiedothan ovat salaisia.

    Lisäksi; jos kaupat ovat ainoa elämässä viihtymisesi syy, niin ei sellaista elämää kanata jatkaa. Mielestäni sinun kannattaisi mennä kiskoille makaamaan.

    Äänestä

  • paljastavaa kirjoitti:

    Kuinka voit tietää, että täällä on paljon sosiaalipummeja, jollet ole itse sellainen? Sellaiset tiedothan ovat salaisia.

    Lisäksi; jos kaupat ovat ainoa elämässä viihtymisesi syy, niin ei sellaista elämää kanata jatkaa. Mielestäni sinun kannattaisi mennä kiskoille makaamaan.

    Nimenomaan kaupoistahan alkup. kyseli.

    Äänestä

  • paljastavaa kirjoitti:

    Kuinka voit tietää, että täällä on paljon sosiaalipummeja, jollet ole itse sellainen? Sellaiset tiedothan ovat salaisia.

    Lisäksi; jos kaupat ovat ainoa elämässä viihtymisesi syy, niin ei sellaista elämää kanata jatkaa. Mielestäni sinun kannattaisi mennä kiskoille makaamaan.

    Myönnän, että olin aika provosoiva pummiasiassa. Ihan katukuvan perusteella törkeesti luokittelin... Kauppa-asiassa vastasin vaan ihmisen esittämään kysymykseen ja viihtymisen syyksi mainitsin kulttuurin. Kannattaa lukea koko keskustelun kulku, eikä takaertua yksittäiseen vastaukseen...

    Äänestä

Niin varo sekaantumasta noihin syrjäytyneisiin. Niitä todellakin riittää täällä.

Äänestä
  • Varsinkin naississa. Täällä on yllättävän paljon rahan perässä juoksevia horatsuja. Niitä todellakin riittää täällä.

    Äänestä

  • oikeaan kirjoitti:

    Varsinkin naississa. Täällä on yllättävän paljon rahan perässä juoksevia horatsuja. Niitä todellakin riittää täällä.

    johon kalikka kalahtaa...tunnistit siis itsesi..

    Äänestä

  • älähtää kirjoitti:

    johon kalikka kalahtaa...tunnistit siis itsesi..

    Olen sosiaalialan opiskelija, enkä hyväksy ihmisten halveksimista vaikean elämäntilanteen vuoksi. Tuollaisia mielipiteitä esittävät yleensä aivottomat kanat, jotka kelpaavat lähinnä kaupan kassoiksi.

    Äänestä

  • Opiskelijatar kirjoitti:

    Olen sosiaalialan opiskelija, enkä hyväksy ihmisten halveksimista vaikean elämäntilanteen vuoksi. Tuollaisia mielipiteitä esittävät yleensä aivottomat kanat, jotka kelpaavat lähinnä kaupan kassoiksi.

    Tuo tyyppi oli selvästi täällä säännöllisesti työaikana häiriköivä mieleltään vähän sairas ja todennäköisesti ilman töitä oleva tyyppi, joka kertoo kayttävänsä vain yhtä nimimerkkiä, nimittäin 5-kymppinen.

    Äänestä

  • Opiskelijatar kirjoitti:

    Olen sosiaalialan opiskelija, enkä hyväksy ihmisten halveksimista vaikean elämäntilanteen vuoksi. Tuollaisia mielipiteitä esittävät yleensä aivottomat kanat, jotka kelpaavat lähinnä kaupan kassoiksi.

    muualla kuin lihatiskissä ja pakastealtaassa.

    Aivottomia sen sijaan aika paljon lähinnä sosiaalitoimen puolella.

    Äänestä

  • jotain sentään kirjoitti:

    muualla kuin lihatiskissä ja pakastealtaassa.

    Aivottomia sen sijaan aika paljon lähinnä sosiaalitoimen puolella.

    En ole sosiaalitoimen puolella, vaan tutkijana yliopistossa.

    Äänestä

  • Opiskelijatar kirjoitti:

    En ole sosiaalitoimen puolella, vaan tutkijana yliopistossa.

    On tullut sekin puoli nähtyä nimittäin.

    Äänestä

  • Opiskelijatar kirjoitti:

    En ole sosiaalitoimen puolella, vaan tutkijana yliopistossa.

    mutta jos on yliopistossa opiskelijatar/tutkija, eihän silloin todellisuutta olekaan.

    Äänestä

  • oletkohan kirjoitti:

    mutta jos on yliopistossa opiskelijatar/tutkija, eihän silloin todellisuutta olekaan.

    Mitäs noi vastaukset oli ...
    kun mikään ei antanut kunnon vastausta..

    on siis kapphall ja lindex vissiin ainakin..mitäs muuta?
    prisma ja pari kauppaa..
    onko mitään baareja?
    esim: seurahuone? onnela..? ym..?

    Äänestä

  • en saannut kirjoitti:

    Mitäs noi vastaukset oli ...
    kun mikään ei antanut kunnon vastausta..

    on siis kapphall ja lindex vissiin ainakin..mitäs muuta?
    prisma ja pari kauppaa..
    onko mitään baareja?
    esim: seurahuone? onnela..? ym..?

    Seurahuone, Oliver, Papillon, Wild West, Yövuoro, Kellari ovat nuorille. Oliko se Parnell`s joku irkkupub? En tiedä. Linnea ja Rity vähän vanhemmille.

    Äänestä

  • Opiskelijatar kirjoitti:

    Olen sosiaalialan opiskelija, enkä hyväksy ihmisten halveksimista vaikean elämäntilanteen vuoksi. Tuollaisia mielipiteitä esittävät yleensä aivottomat kanat, jotka kelpaavat lähinnä kaupan kassoiksi.

    kelpaavat kaupan kassoille.Et ilmeisesti ole ikinä itse kokeillut kyseistä työtä.Kaupan kassalla ei kuka tahansa opiskelija tyttönen pärjää,joten turha leimata kassatyöskentelyä helpoksi hommaksi.Itse olen kassalla ollut neljä vuotta ja voin sanoa ettei se niin helppoa ole kun tuollaiset `paremman`ammatin ihmiset luulevat.Ja mikä hauskinta ,juuri tuollaiset itseään parempana pitävät ihmiset tekevät meidän työpäivistä helvettiä!!!Enkä todellakaan ole kana!Olen neljän lapsen äiti,mieheni yrittäjä ja varmasti älliä löytyy enemmän kun sinulta!!!

    Äänestä

  • justiinsa kirjoitti:

    kelpaavat kaupan kassoille.Et ilmeisesti ole ikinä itse kokeillut kyseistä työtä.Kaupan kassalla ei kuka tahansa opiskelija tyttönen pärjää,joten turha leimata kassatyöskentelyä helpoksi hommaksi.Itse olen kassalla ollut neljä vuotta ja voin sanoa ettei se niin helppoa ole kun tuollaiset `paremman`ammatin ihmiset luulevat.Ja mikä hauskinta ,juuri tuollaiset itseään parempana pitävät ihmiset tekevät meidän työpäivistä helvettiä!!!Enkä todellakaan ole kana!Olen neljän lapsen äiti,mieheni yrittäjä ja varmasti älliä löytyy enemmän kun sinulta!!!

    Itse en pidä kaupan kassoja tyhminä. Mutta nyt taisi kyllä kalikka kalahtaa ja koira älähtää ja lässyn lää... Tuo on yksi ärsyttävimmistä ja tyhmimmistä sanonnoista, jonka olen koskaan kuullut! Ja jostain ihmeen syystä joku jaksaa sitä tällä palstalla jatkuvasti viljellä. Onko se aina sama rouva Näsä? Etkö keksi mitään järkevämpää sanottavaa.

    Miehesi on siis yrittäjä ja sinä kaupan kassa... Mitä ihmeen tekemistä noilla asioilla on sinun ällisi kanssa? Minä olen yrittäjä ja älliä löytyy varmasti vähemmän kuin usealta kaupankassalta.

    En muuten kommentoisi näin hyökkäävästi, tuskin kommentoisin ollenkaan, mutta tuo helvetin koira ja kalikkaläppä!!! Tottakai johonkin asiaan kommenttia antavalla ihmisellä on enemmän tai vähemmän tekemistä asian kanssa, ei kai hän muuten siihen vaivautuisi kommentoimaan! Sitä koirakalikkaälähtää on nyt vain tullut jo liikaa!!!

    Vetoan kaikkiin lopettakaa sen käyttö, se saa teidät todellakin vaikuttamaan tyhmiltä, vaikka fiksuja olisittekin!

    Äänestä

  • viskominen kirjoitti:

    Itse en pidä kaupan kassoja tyhminä. Mutta nyt taisi kyllä kalikka kalahtaa ja koira älähtää ja lässyn lää... Tuo on yksi ärsyttävimmistä ja tyhmimmistä sanonnoista, jonka olen koskaan kuullut! Ja jostain ihmeen syystä joku jaksaa sitä tällä palstalla jatkuvasti viljellä. Onko se aina sama rouva Näsä? Etkö keksi mitään järkevämpää sanottavaa.

    Miehesi on siis yrittäjä ja sinä kaupan kassa... Mitä ihmeen tekemistä noilla asioilla on sinun ällisi kanssa? Minä olen yrittäjä ja älliä löytyy varmasti vähemmän kuin usealta kaupankassalta.

    En muuten kommentoisi näin hyökkäävästi, tuskin kommentoisin ollenkaan, mutta tuo helvetin koira ja kalikkaläppä!!! Tottakai johonkin asiaan kommenttia antavalla ihmisellä on enemmän tai vähemmän tekemistä asian kanssa, ei kai hän muuten siihen vaivautuisi kommentoimaan! Sitä koirakalikkaälähtää on nyt vain tullut jo liikaa!!!

    Vetoan kaikkiin lopettakaa sen käyttö, se saa teidät todellakin vaikuttamaan tyhmiltä, vaikka fiksuja olisittekin!

    sä mulle keuhkoot jostain saatanan sanonnasta,ekan kerran kirjotin koko palstalle!!!

    Äänestä

  • helvettiä kirjoitti:

    sä mulle keuhkoot jostain saatanan sanonnasta,ekan kerran kirjotin koko palstalle!!!

    Ole sitten vitun juoksumaton väärinkäyttäjä hiljaa! Kaiken maailman liukuhihnalissut ne täällä ällistään vaahtoaa! Ollaan molemmat täysiä kalikoita, ei edes sen saatanan koiran arvoisia.

    Minä siksi, koska sikailen liikaa ja olen liian laiska käyttääkseni valtavaa älyllistä potentiaaliani mihinkään rakentavaan.
    Sinä siksi, koska et osaa muuta kuin juoruta ja siirtää leipäpussia ja makkarapakettia piippilaitteen ohi.

    Äänestä

  • You are a nigga kirjoitti:

    Ole sitten vitun juoksumaton väärinkäyttäjä hiljaa! Kaiken maailman liukuhihnalissut ne täällä ällistään vaahtoaa! Ollaan molemmat täysiä kalikoita, ei edes sen saatanan koiran arvoisia.

    Minä siksi, koska sikailen liikaa ja olen liian laiska käyttääkseni valtavaa älyllistä potentiaaliani mihinkään rakentavaan.
    Sinä siksi, koska et osaa muuta kuin juoruta ja siirtää leipäpussia ja makkarapakettia piippilaitteen ohi.

    mikä lystäät,mutta älä minusta puhu,kun et mitään tiedäkään!!!Mikä on VITUN juoksumatto??Ja miten sitä voi väärinkäyttää?Ilmeisesti olet kuitenkin minua viisaampi,kun en ole moisesta kuullutkaan.Uskon kyllä,että olet kalikka.Senhän jo kirjoituksesikin paljastaa.Ja muuten ,nimeni ei ole Lissu :)

    Äänestä

  • voit olla kirjoitti:

    mikä lystäät,mutta älä minusta puhu,kun et mitään tiedäkään!!!Mikä on VITUN juoksumatto??Ja miten sitä voi väärinkäyttää?Ilmeisesti olet kuitenkin minua viisaampi,kun en ole moisesta kuullutkaan.Uskon kyllä,että olet kalikka.Senhän jo kirjoituksesikin paljastaa.Ja muuten ,nimeni ei ole Lissu :)

    Se oli ironisesti palstan yleistä tasoa myötäillen kirjoitettu viesti. Tiedänhän minä ettei nimesi todennäköisesti ole Lissu.

    Kunhan huumorimielessä aikanikuluksi kirjoitin.
    Ei kannata ottaa näitä liian tosissaan. Se taitaa olla useallakin täällä vikana. Peace :)

    Äänestä

Voin hyvin omista kokemuksistani kertoa, että Kouvola ei ole yhtään isompi tai parempi "kylä." Se manski on pikaisesti kävelty ja Arnoldsilta tai cafe picknickistä kahvit juotu. Anttilaa täällä ei edes kaipaa, ei se Kouvolassakaan iso ole. Teillä market-alue ulkona taajamasta (CM ja Prisma) - no täällä CM myös kaupungin laidalla (avautui juuri laajennettuna). Mäkkäri ja Hese löytyy, teillä 2 Rollssia, joista toinen aivan umpisurkea! Robbari on ihan jees Kouvolassa, mutta Tarjoustalo ajaa saman asian! Siellä ulkopaikkakuntalaisen hankala suunnistaa yksisuuntaisten katujen vuoksi, täällä kaupunkikaava normaalimpi siinä nähden. Ravintoloita ja pubeja tasaisesti löytyy - Kouvolan yöelämä on vilkkaampaa.
Rixusta pääsee vaivattomasti esim. Hyvinkäälle bailaamaan (ajomatkaa n.15min ts. junalla kai joku 10).
Rixu hivenen vihreämpi kaupunki, kuin Kouvola -uskokaa tai älkää.

Kuten huomaat, erot ovat marginaalisia.
Kumpikaan paikkakunta ei ole mikään metropoli.
Voin kuitenkin huoletta sanoa, että huoletta voit muuttaa paikkakunnalle, nuo kaupunkia valittavat ovat kaikkialla samanlaisia: kuvittelevat asioiden olevan aina paremmin toisaalla miettimättä aina loppuun asti tai näkemättä, mitä hyvää todella omassa kaupungissa on.

Äänestä

Riihimäki on kasvava pikkukaupunki. Ei täällä kaikkien isojen kauppaketjujen liikkeitä ole, mutta kauppoja on moneen makuun.

Rautatieaseman viereen on valmistumassa uusi liikekeskus, johon tulee ainakin Prisma. Ja varmaan muitakin liikkeitä. Samoin aseman viereen valmistuu maaliikennekeskus, johon tulee linja-autoasema.

Ravintoloita ja baareja löytyy kaikentasoisia ja kaikenikäisille.

Ihmiset ovat mukavia ja ystävällisiä. Tietenkin muutamia poikkeuksia on, tulet sen huomaamaan. On ihmisiä, jotka syyttävät ongelmistaan muita ihmisiä, huomaamatta että jokainen ihminen on oman onnensa seppä.

Samanlaisia ongelmaihmisiä löytyy tietenkin sieltä Kouvolastakin, mutta eikö sitä sanota: "meitä on joka junaan, mutta kaikki eivät ehdi mukaan".

Äänestä
  • Eniten paikkoja alle 30-vuotiaille. En oikein itse ole löytänyt Riihimäeltä n. 40-vuotiaiden paikkaa. Missä sinä käyt, jos haluat lähteä iltaa viettämään ja ehkä vähän tanssahtaakin (ei tarvitse välttämättä olla mitään humppaa)?

    Äänestä

kommentti on juuri niiltä ihmisiltä, joiden elämän aina joku toinen pilaa.

Äänestä
  • Sinun maailmassasi on Sinä, muut ihmiset, jotka ovat kakki tyhmiä ja minä,joka olen sinun painajaisesi.

    Äänestä

  • on taas juovuksissa kirjoitti:

    Sinun maailmassasi on Sinä, muut ihmiset, jotka ovat kakki tyhmiä ja minä,joka olen sinun painajaisesi.

    En minä sinua painajaisena pidä. Olet harmiton, epäonnistunut elämässäsi ja syytät siitä muita ihmisiä.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    En minä sinua painajaisena pidä. Olet harmiton, epäonnistunut elämässäsi ja syytät siitä muita ihmisiä.

    Sinä se hallitset tuon toisten ihmisten väheksymisen. Sinulla taitaa olla hallitseva äiti, jonka luona varmasti asut.

    Äänestä

  • onnellinen olo? kirjoitti:

    Sinä se hallitset tuon toisten ihmisten väheksymisen. Sinulla taitaa olla hallitseva äiti, jonka luona varmasti asut.

    kivaa ajankulua, mutta voisit joskus kirjoittaa asiaa.

    Mutta jos se on sinulle liian vaikeaa, tee jotain hyödyllistä. Vie vaikka vanhat koulukirjasi kirpputorille myytäväksi.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    kivaa ajankulua, mutta voisit joskus kirjoittaa asiaa.

    Mutta jos se on sinulle liian vaikeaa, tee jotain hyödyllistä. Vie vaikka vanhat koulukirjasi kirpputorille myytäväksi.

    Ludwig Wittgenstein
    Wikipedia
    Loikkaa: valikkoon, hakuun
    Ludwig Wittgenstein ja Adolf Hitler Linz Realschulen koulukuvassa vuodelta 1904.Ludwig Josef Johann Wittgenstein (s. 26. huhtikuuta 1889, Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951, Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.

    Ludwig Wittgenstein syntyi Wienin rikkaimpaan perheeseen, eikä hän osoittanut lapsena merkittäviä älynlahjoja. Perusopintojensa jälkeen Wittgenstein lähti Berliinin teknilliseen korkeakouluun, jossa hän kiinnostui ilmailusta. Propellien suunnittelussa Wittgenstein tarvitsi matematiikkaa, ja näin hän tapasi Gottlob Fregen, modernin logiikan perustajan, jolle Wittgenstein näytti erästä logiikka-aiheista kirjoitelmaansa. Tekstin luettuaan Frege ehdotti, että Wittgenstein voisi lähteä opiskelemaan logiikkaa Bertrand Russellin johdolla. Russell huomasi välittömästi Wittgensteinin kyvykkyyden ja jätti logiikan perusteita koskevien ongelmien pohtimisen hänelle.

    Wittgensteinin tuotanto jaetaan usein varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Vaikka hänen ajattelunsa muuttui ajan mittaan radikaalistikin, muutamat tutkijat ovat myös painottaneet hänen teostensa olennaisia jatkuvuuksia.

    Sisällysluettelo [piilota]
    1 Varhaiskausi
    2 Myöhäiskausi
    3 Kirjallisuutta suomeksi
    3.1 Suomennettuja teoksia
    3.2 Muuta kirjallisuutta
    4 Katso myös



    [muokkaa] Varhaiskausi
    Wittgensteinin muistiinpanoja vuodelta 1914.Toisin kuin Russell, Wittgenstein ilmoittautui välittömästi vapaaehtoiseksi ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan aikana hän kirjoitti tärkeimmän teoksensa Tractatus logico-philosophicuksen eli Loogis-filosofisen tutkielman. Teos pohjaa käsitykseen kielestä, jonka mukaan mielekkäät lauseet ovat maailman asiantilojen kuvia. Lauseet sanovat aina maailman olioiden olevan tavalla tai toisella, ja maailma voi joko vastata lausetta tai ei. Tractatus pohtii tämän kielen ja maailman välisen yhteyden edellytyksiä logiikan näkökulmasta.

    Tämä käsitys lauseiden luonteesta sulkee selvästi esimerkiksi etiikkaa tai estetiikkaa koskevat pohdinnat, kenties filosofian yleisemminkin, kielenkäytön ulkopuolelle, sillä niissä ei selvästikään ole kyse maailmassa olevien olioiden tilasta. Wittgenstein kuitenkin sanoo, että näitä asioita voi "näyttää" (zeigen) kielen pohjalta, vaikka niitä ei varsinaisesti voikaan "sanoa" (sagen). Esimerkiksi olioiden olemassaolosta ei voi muodostaa väitelauseita, mutta näistä olioista puhuminen kuitenkin viittaa niiden olemassaoloon.

    Saatuaan Tractatuksen valmiiksi Wittgenstein uskoi ratkaisseensa kaikki oleelliset filosofiset kysymykset. Hän päätti jättää filosofian ja ryhtyi opettajaksi Sveitsin maaseudulle. Samaan aikaan Tractatus alkoi herättää kiinnostusta ja nk. Wienin piirin jäsenet olivat siitä erityisen innostuneita. Wienin piiri koostui joukosta filosofeja, joiden mielestä filosofian tulisi olla luonteeltaan luonnontieteitä muistuttavaa ja sen tärkeimpänä apuvälineenä olisi käytettävä modernia logiikkaa. Wienin piiriläiset kokivat etenkin Tractatuksen tieteeseen hyvin sopivan puolen väitelauseiden mielekkyyden rajoista ja suhteesta käyttökelpoisiksi. Vaikka Tractatus ja looginen empirismi yhdessä muodostivat perustan analyyttiselle filosofialle, Wittgenstein suhtautui hyvin skeptisesti Wienin piirin toimintaan. Hänestä loogiset empiristit olivat enemmänkin jonkinlaisia tieteisuskovaisia kuin vakavasti otettavia filosofeja.


    [muokkaa] Myöhäiskausi
    Wittgensteinin hautakivi CambridgessaLyhyehkön opettajanuransa jälkeen Wittgenstein päätyi tutkimaan Tractatusta uudelleen. Hän huomasi tehneensä useita vakavia virheitä ja palasi jälleen filosofian pariin. Wittgensteinin myöhäisemmältä kaudelta on jäänyt jälkipolville paljon muistiinpanoja ja luentomateriaalia sekä muutama vasta paljon myöhemmin julkaistu kirja. Tärkein myöhäiskauden teos on Filosofisia tutkimuksia, jossa hän esittelee selkeästi vallitsevat pääajatuksensa. Filosofisissa tutkimuksissa, joka on koottu kirjaksi Wittgensteinin kuoleman jälkeen, esitetään mm. paljon puhuttu yksityisen kielen argumentti, ja siinä käsitellään säännön seuraamisen ongelmaa.

    Wittgenstein huomasi, että hänen kielen kuvateoriansa ei ole riittävä kielen luonnetta tutkittaessa, koska kielen tehtävä maailman kuvaajana on vain yksi sen käyttötarkoituksista ja on olemassa myös lukuisia muita käyttötapoja, joita hän kutsui kielipeleiksi. Esimerkiksi rukoilulla, anteeksi pyytämisellä, kiroilulla, tieteellisillä väittämillä ja muilla kielen käyttötavoilla on omat kielipelinsä. Vastaavasti esimerkiksi lääkäreillä, ralliautoilijoilla, roomalaiskatolilaisilla sekä luterilaisilla ja muilla kielen käyttäjillä on omat kielipelinsä. Kielipelit voivat olla toisillen läheistä tai kaukaista sukua. Lääkärit ja ralliautoilijat puhuvat enemmän eri tavalla kuin roomalaiskatolilaiset ja luterilaiset kristityt. Analogia on sama kuin pesäpallolla ja baseballilla verrattuna pesäpalloon ja nyrkkeilyyn.

    Wittgenstein säilytti edelleen näkemyksensä siitä, että filosofiset ongelmat johtuivat kielen väärinkäytöstä, mutta nyt hänen mukaansa kielen väärinkäyttöä on kahden tai useamman kielipelin sekoittaminen, muunlaista kielen väärinkäyttöä ei ole. Esimerkiksi kysymys ”Onko enemmän identtinen kuin epätosi vai maksalaatikko?” saattaisi olla aivan pätevä jossain kielipelissä, vaikkei sellaista tällä hetkellä tunnetakaan.

    Wittgensteinin kielipeliajatus on vaikuttanut uskonnonfilosofiseen keskusteluun ja fideismin syntyyn, vaikka Wittgenstein itse ei ole kovin eksplisiittisesti tarkastellut uskonnollista kieltä yhdessäkään pääteoksistaan. Usein Wittgenstein luokitellaan uskonnollisesti lähinnä mystikoksi.


    [muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

    [muokkaa] Suomennettuja teoksia
    Tractatus logico-philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma. Suomentanut Heikki Nyman. WSOY, Helsinki 1971. (5. painos 1997.) [Tractatus Logico-Philosophicus, 1921.] ISBN 951-0-12171-1
    Keskusteluja Freudista. [1942–46.] Toimittanut Rush Rhees. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 2/1974 (24. vsk.), s. 85–93.
    Varmuudesta. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 124. WSOY, Helsinki 1975. [Über Gewißheit, 1969.] ISBN 951-0-06646-X
    Muistikirjoja 1914–1916. Julkaisseet G. H. von Wright ja G. E. M. Anscombe. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 135. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-07883-2
    Zettel — filosofisia katkelmia. Julkaisseet G. H. von Wright ja G. E. M. Anscombe. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 140. WSOY, Helsinki 1978. [Zettel, 1967.] ISBN 951-0-08289-9
    Yleisiä huomautuksia. Toimittaneet G. H. von Wright ja Heikki Nyman. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 148. WSOY, Helsinki 1979. [Vermischte Bemerkungen, 1979.] ISBN 951-0-08812-9
    Sininen ja Ruskea kirja. Filosofisten tutkimusten esitutkimuksia (1933–1935). Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 150. WSOY, Helsinki 1980. ISBN 951-0-09603-2
    Filosofisia tutkimuksia. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki 1981 . [Philosophische Untersuchungen, 1953.] ISBN 951-0-10205-9
    Luentoja estetiikasta. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 7 & 8/1981 (31. vsk.), s. 425–438 & 475–490.
    Huomautuksia väreistä. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 157. WSOY, Helsinki 1982. [Bemerkungen über die Farben, 1977.] ISBN 951-0-11065-5
    Filosofisia huomautuksia (1930). Julkaissut Rhus Rees. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki 1983. ISBN 951-0-11718-8
    Huomautuksia matematiikan perusteista. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 162. WSOY, Helsinki 1985. [Bemerkungen über die Grundlagen der Mathematik, 1956.] ISBN 951-0-12744-2
    Kirjoituksia 1929–1938. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 166. WSOY, Helsinki 1986. ISBN 951-0-13366-3
    Huomautuksia psykologian filosofiasta I. Toimittaneet G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 170. WSOY, Helsinki 1988. [Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie I, 1980.] ISBN 951-0-14777-X
    Huomautuksia psykologian filosofiasta II. Toimittaneet Georg Henrik von Wright ja Heikki Nyman. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 171. WSOY, Helsinki 1989. [Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie II, 1980.] ISBN 951-0-15467-9
    Filosofia. Toimittanut ja suomentanut Heikki Nyman. — Synteesi 1–2/1991 (10. vsk.), s. 1–18. [Philosophie, 1933.]

    [muokkaa] Muuta kirjallisuutta
    Edmonds, David – Eidinow, John 2002: Wittgensteinin hiilihanko. Selvitys kahden filosofin kymmenminuuttisesta kiistasta. Suomentanut Jukka Saarikivi. WSOY, Helsinki. (Alkuteos: Wittgenstein's Poker, 2001.) ISBN 951-0-26460-1
    Hintikka, Jaakko (2001): Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta. Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko. Helsinki: Art House. ISBN 951-884-302-3
    Malcolm, Norman 1990: Ludwig Wittgenstein: Muistelma. Suomentanut Pentti Polameri. WSOY, Helsinki. (Alkuteos: Ludwig Wittgenstein: A Memoir, 1958.) ISBN 951-0-16162-4
    Pihlström, Sami 2002: Kokemuksen käytännölliset ehdot: Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia. Yliopistopaino, Helsinki. ISBN 951-570-532-0
    Uschanov, Tommi 2000: Wittgenstein ja kulttuurin mielikuvitus: tutkimus filosofian historiografiasta. Pro gradu. Helsingin yliopiston filosofian laitos.

    Äänestä

  • tollolle asiaa kirjoitti:

    Ludwig Wittgenstein
    Wikipedia
    Loikkaa: valikkoon, hakuun
    Ludwig Wittgenstein ja Adolf Hitler Linz Realschulen koulukuvassa vuodelta 1904.Ludwig Josef Johann Wittgenstein (s. 26. huhtikuuta 1889, Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951, Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.

    Ludwig Wittgenstein syntyi Wienin rikkaimpaan perheeseen, eikä hän osoittanut lapsena merkittäviä älynlahjoja. Perusopintojensa jälkeen Wittgenstein lähti Berliinin teknilliseen korkeakouluun, jossa hän kiinnostui ilmailusta. Propellien suunnittelussa Wittgenstein tarvitsi matematiikkaa, ja näin hän tapasi Gottlob Fregen, modernin logiikan perustajan, jolle Wittgenstein näytti erästä logiikka-aiheista kirjoitelmaansa. Tekstin luettuaan Frege ehdotti, että Wittgenstein voisi lähteä opiskelemaan logiikkaa Bertrand Russellin johdolla. Russell huomasi välittömästi Wittgensteinin kyvykkyyden ja jätti logiikan perusteita koskevien ongelmien pohtimisen hänelle.

    Wittgensteinin tuotanto jaetaan usein varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Vaikka hänen ajattelunsa muuttui ajan mittaan radikaalistikin, muutamat tutkijat ovat myös painottaneet hänen teostensa olennaisia jatkuvuuksia.

    Sisällysluettelo [piilota]
    1 Varhaiskausi
    2 Myöhäiskausi
    3 Kirjallisuutta suomeksi
    3.1 Suomennettuja teoksia
    3.2 Muuta kirjallisuutta
    4 Katso myös



    [muokkaa] Varhaiskausi
    Wittgensteinin muistiinpanoja vuodelta 1914.Toisin kuin Russell, Wittgenstein ilmoittautui välittömästi vapaaehtoiseksi ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan aikana hän kirjoitti tärkeimmän teoksensa Tractatus logico-philosophicuksen eli Loogis-filosofisen tutkielman. Teos pohjaa käsitykseen kielestä, jonka mukaan mielekkäät lauseet ovat maailman asiantilojen kuvia. Lauseet sanovat aina maailman olioiden olevan tavalla tai toisella, ja maailma voi joko vastata lausetta tai ei. Tractatus pohtii tämän kielen ja maailman välisen yhteyden edellytyksiä logiikan näkökulmasta.

    Tämä käsitys lauseiden luonteesta sulkee selvästi esimerkiksi etiikkaa tai estetiikkaa koskevat pohdinnat, kenties filosofian yleisemminkin, kielenkäytön ulkopuolelle, sillä niissä ei selvästikään ole kyse maailmassa olevien olioiden tilasta. Wittgenstein kuitenkin sanoo, että näitä asioita voi "näyttää" (zeigen) kielen pohjalta, vaikka niitä ei varsinaisesti voikaan "sanoa" (sagen). Esimerkiksi olioiden olemassaolosta ei voi muodostaa väitelauseita, mutta näistä olioista puhuminen kuitenkin viittaa niiden olemassaoloon.

    Saatuaan Tractatuksen valmiiksi Wittgenstein uskoi ratkaisseensa kaikki oleelliset filosofiset kysymykset. Hän päätti jättää filosofian ja ryhtyi opettajaksi Sveitsin maaseudulle. Samaan aikaan Tractatus alkoi herättää kiinnostusta ja nk. Wienin piirin jäsenet olivat siitä erityisen innostuneita. Wienin piiri koostui joukosta filosofeja, joiden mielestä filosofian tulisi olla luonteeltaan luonnontieteitä muistuttavaa ja sen tärkeimpänä apuvälineenä olisi käytettävä modernia logiikkaa. Wienin piiriläiset kokivat etenkin Tractatuksen tieteeseen hyvin sopivan puolen väitelauseiden mielekkyyden rajoista ja suhteesta käyttökelpoisiksi. Vaikka Tractatus ja looginen empirismi yhdessä muodostivat perustan analyyttiselle filosofialle, Wittgenstein suhtautui hyvin skeptisesti Wienin piirin toimintaan. Hänestä loogiset empiristit olivat enemmänkin jonkinlaisia tieteisuskovaisia kuin vakavasti otettavia filosofeja.


    [muokkaa] Myöhäiskausi
    Wittgensteinin hautakivi CambridgessaLyhyehkön opettajanuransa jälkeen Wittgenstein päätyi tutkimaan Tractatusta uudelleen. Hän huomasi tehneensä useita vakavia virheitä ja palasi jälleen filosofian pariin. Wittgensteinin myöhäisemmältä kaudelta on jäänyt jälkipolville paljon muistiinpanoja ja luentomateriaalia sekä muutama vasta paljon myöhemmin julkaistu kirja. Tärkein myöhäiskauden teos on Filosofisia tutkimuksia, jossa hän esittelee selkeästi vallitsevat pääajatuksensa. Filosofisissa tutkimuksissa, joka on koottu kirjaksi Wittgensteinin kuoleman jälkeen, esitetään mm. paljon puhuttu yksityisen kielen argumentti, ja siinä käsitellään säännön seuraamisen ongelmaa.

    Wittgenstein huomasi, että hänen kielen kuvateoriansa ei ole riittävä kielen luonnetta tutkittaessa, koska kielen tehtävä maailman kuvaajana on vain yksi sen käyttötarkoituksista ja on olemassa myös lukuisia muita käyttötapoja, joita hän kutsui kielipeleiksi. Esimerkiksi rukoilulla, anteeksi pyytämisellä, kiroilulla, tieteellisillä väittämillä ja muilla kielen käyttötavoilla on omat kielipelinsä. Vastaavasti esimerkiksi lääkäreillä, ralliautoilijoilla, roomalaiskatolilaisilla sekä luterilaisilla ja muilla kielen käyttäjillä on omat kielipelinsä. Kielipelit voivat olla toisillen läheistä tai kaukaista sukua. Lääkärit ja ralliautoilijat puhuvat enemmän eri tavalla kuin roomalaiskatolilaiset ja luterilaiset kristityt. Analogia on sama kuin pesäpallolla ja baseballilla verrattuna pesäpalloon ja nyrkkeilyyn.

    Wittgenstein säilytti edelleen näkemyksensä siitä, että filosofiset ongelmat johtuivat kielen väärinkäytöstä, mutta nyt hänen mukaansa kielen väärinkäyttöä on kahden tai useamman kielipelin sekoittaminen, muunlaista kielen väärinkäyttöä ei ole. Esimerkiksi kysymys ”Onko enemmän identtinen kuin epätosi vai maksalaatikko?” saattaisi olla aivan pätevä jossain kielipelissä, vaikkei sellaista tällä hetkellä tunnetakaan.

    Wittgensteinin kielipeliajatus on vaikuttanut uskonnonfilosofiseen keskusteluun ja fideismin syntyyn, vaikka Wittgenstein itse ei ole kovin eksplisiittisesti tarkastellut uskonnollista kieltä yhdessäkään pääteoksistaan. Usein Wittgenstein luokitellaan uskonnollisesti lähinnä mystikoksi.


    [muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

    [muokkaa] Suomennettuja teoksia
    Tractatus logico-philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma. Suomentanut Heikki Nyman. WSOY, Helsinki 1971. (5. painos 1997.) [Tractatus Logico-Philosophicus, 1921.] ISBN 951-0-12171-1
    Keskusteluja Freudista. [1942–46.] Toimittanut Rush Rhees. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 2/1974 (24. vsk.), s. 85–93.
    Varmuudesta. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 124. WSOY, Helsinki 1975. [Über Gewißheit, 1969.] ISBN 951-0-06646-X
    Muistikirjoja 1914–1916. Julkaisseet G. H. von Wright ja G. E. M. Anscombe. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 135. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-07883-2
    Zettel — filosofisia katkelmia. Julkaisseet G. H. von Wright ja G. E. M. Anscombe. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 140. WSOY, Helsinki 1978. [Zettel, 1967.] ISBN 951-0-08289-9
    Yleisiä huomautuksia. Toimittaneet G. H. von Wright ja Heikki Nyman. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 148. WSOY, Helsinki 1979. [Vermischte Bemerkungen, 1979.] ISBN 951-0-08812-9
    Sininen ja Ruskea kirja. Filosofisten tutkimusten esitutkimuksia (1933–1935). Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 150. WSOY, Helsinki 1980. ISBN 951-0-09603-2
    Filosofisia tutkimuksia. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki 1981 . [Philosophische Untersuchungen, 1953.] ISBN 951-0-10205-9
    Luentoja estetiikasta. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 7 & 8/1981 (31. vsk.), s. 425–438 & 475–490.
    Huomautuksia väreistä. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 157. WSOY, Helsinki 1982. [Bemerkungen über die Farben, 1977.] ISBN 951-0-11065-5
    Filosofisia huomautuksia (1930). Julkaissut Rhus Rees. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki 1983. ISBN 951-0-11718-8
    Huomautuksia matematiikan perusteista. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 162. WSOY, Helsinki 1985. [Bemerkungen über die Grundlagen der Mathematik, 1956.] ISBN 951-0-12744-2
    Kirjoituksia 1929–1938. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 166. WSOY, Helsinki 1986. ISBN 951-0-13366-3
    Huomautuksia psykologian filosofiasta I. Toimittaneet G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 170. WSOY, Helsinki 1988. [Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie I, 1980.] ISBN 951-0-14777-X
    Huomautuksia psykologian filosofiasta II. Toimittaneet Georg Henrik von Wright ja Heikki Nyman. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 171. WSOY, Helsinki 1989. [Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie II, 1980.] ISBN 951-0-15467-9
    Filosofia. Toimittanut ja suomentanut Heikki Nyman. — Synteesi 1–2/1991 (10. vsk.), s. 1–18. [Philosophie, 1933.]

    [muokkaa] Muuta kirjallisuutta
    Edmonds, David – Eidinow, John 2002: Wittgensteinin hiilihanko. Selvitys kahden filosofin kymmenminuuttisesta kiistasta. Suomentanut Jukka Saarikivi. WSOY, Helsinki. (Alkuteos: Wittgenstein's Poker, 2001.) ISBN 951-0-26460-1
    Hintikka, Jaakko (2001): Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta. Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko. Helsinki: Art House. ISBN 951-884-302-3
    Malcolm, Norman 1990: Ludwig Wittgenstein: Muistelma. Suomentanut Pentti Polameri. WSOY, Helsinki. (Alkuteos: Ludwig Wittgenstein: A Memoir, 1958.) ISBN 951-0-16162-4
    Pihlström, Sami 2002: Kokemuksen käytännölliset ehdot: Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia. Yliopistopaino, Helsinki. ISBN 951-570-532-0
    Uschanov, Tommi 2000: Wittgenstein ja kulttuurin mielikuvitus: tutkimus filosofian historiografiasta. Pro gradu. Helsingin yliopiston filosofian laitos.

    Tein juuri gradun tästä aiheesta. Mites se sinun metallimiehen urasi edistyy?

    Äänestä

  • tollolle asiaa kirjoitti:

    Ludwig Wittgenstein
    Wikipedia
    Loikkaa: valikkoon, hakuun
    Ludwig Wittgenstein ja Adolf Hitler Linz Realschulen koulukuvassa vuodelta 1904.Ludwig Josef Johann Wittgenstein (s. 26. huhtikuuta 1889, Wien, Itävalta – 29. huhtikuuta 1951, Cambridge, Englanti) oli itävaltalais-englantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn.

    Ludwig Wittgenstein syntyi Wienin rikkaimpaan perheeseen, eikä hän osoittanut lapsena merkittäviä älynlahjoja. Perusopintojensa jälkeen Wittgenstein lähti Berliinin teknilliseen korkeakouluun, jossa hän kiinnostui ilmailusta. Propellien suunnittelussa Wittgenstein tarvitsi matematiikkaa, ja näin hän tapasi Gottlob Fregen, modernin logiikan perustajan, jolle Wittgenstein näytti erästä logiikka-aiheista kirjoitelmaansa. Tekstin luettuaan Frege ehdotti, että Wittgenstein voisi lähteä opiskelemaan logiikkaa Bertrand Russellin johdolla. Russell huomasi välittömästi Wittgensteinin kyvykkyyden ja jätti logiikan perusteita koskevien ongelmien pohtimisen hänelle.

    Wittgensteinin tuotanto jaetaan usein varhaiseen ja myöhäiseen kauteen. Vaikka hänen ajattelunsa muuttui ajan mittaan radikaalistikin, muutamat tutkijat ovat myös painottaneet hänen teostensa olennaisia jatkuvuuksia.

    Sisällysluettelo [piilota]
    1 Varhaiskausi
    2 Myöhäiskausi
    3 Kirjallisuutta suomeksi
    3.1 Suomennettuja teoksia
    3.2 Muuta kirjallisuutta
    4 Katso myös



    [muokkaa] Varhaiskausi
    Wittgensteinin muistiinpanoja vuodelta 1914.Toisin kuin Russell, Wittgenstein ilmoittautui välittömästi vapaaehtoiseksi ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan aikana hän kirjoitti tärkeimmän teoksensa Tractatus logico-philosophicuksen eli Loogis-filosofisen tutkielman. Teos pohjaa käsitykseen kielestä, jonka mukaan mielekkäät lauseet ovat maailman asiantilojen kuvia. Lauseet sanovat aina maailman olioiden olevan tavalla tai toisella, ja maailma voi joko vastata lausetta tai ei. Tractatus pohtii tämän kielen ja maailman välisen yhteyden edellytyksiä logiikan näkökulmasta.

    Tämä käsitys lauseiden luonteesta sulkee selvästi esimerkiksi etiikkaa tai estetiikkaa koskevat pohdinnat, kenties filosofian yleisemminkin, kielenkäytön ulkopuolelle, sillä niissä ei selvästikään ole kyse maailmassa olevien olioiden tilasta. Wittgenstein kuitenkin sanoo, että näitä asioita voi "näyttää" (zeigen) kielen pohjalta, vaikka niitä ei varsinaisesti voikaan "sanoa" (sagen). Esimerkiksi olioiden olemassaolosta ei voi muodostaa väitelauseita, mutta näistä olioista puhuminen kuitenkin viittaa niiden olemassaoloon.

    Saatuaan Tractatuksen valmiiksi Wittgenstein uskoi ratkaisseensa kaikki oleelliset filosofiset kysymykset. Hän päätti jättää filosofian ja ryhtyi opettajaksi Sveitsin maaseudulle. Samaan aikaan Tractatus alkoi herättää kiinnostusta ja nk. Wienin piirin jäsenet olivat siitä erityisen innostuneita. Wienin piiri koostui joukosta filosofeja, joiden mielestä filosofian tulisi olla luonteeltaan luonnontieteitä muistuttavaa ja sen tärkeimpänä apuvälineenä olisi käytettävä modernia logiikkaa. Wienin piiriläiset kokivat etenkin Tractatuksen tieteeseen hyvin sopivan puolen väitelauseiden mielekkyyden rajoista ja suhteesta käyttökelpoisiksi. Vaikka Tractatus ja looginen empirismi yhdessä muodostivat perustan analyyttiselle filosofialle, Wittgenstein suhtautui hyvin skeptisesti Wienin piirin toimintaan. Hänestä loogiset empiristit olivat enemmänkin jonkinlaisia tieteisuskovaisia kuin vakavasti otettavia filosofeja.


    [muokkaa] Myöhäiskausi
    Wittgensteinin hautakivi CambridgessaLyhyehkön opettajanuransa jälkeen Wittgenstein päätyi tutkimaan Tractatusta uudelleen. Hän huomasi tehneensä useita vakavia virheitä ja palasi jälleen filosofian pariin. Wittgensteinin myöhäisemmältä kaudelta on jäänyt jälkipolville paljon muistiinpanoja ja luentomateriaalia sekä muutama vasta paljon myöhemmin julkaistu kirja. Tärkein myöhäiskauden teos on Filosofisia tutkimuksia, jossa hän esittelee selkeästi vallitsevat pääajatuksensa. Filosofisissa tutkimuksissa, joka on koottu kirjaksi Wittgensteinin kuoleman jälkeen, esitetään mm. paljon puhuttu yksityisen kielen argumentti, ja siinä käsitellään säännön seuraamisen ongelmaa.

    Wittgenstein huomasi, että hänen kielen kuvateoriansa ei ole riittävä kielen luonnetta tutkittaessa, koska kielen tehtävä maailman kuvaajana on vain yksi sen käyttötarkoituksista ja on olemassa myös lukuisia muita käyttötapoja, joita hän kutsui kielipeleiksi. Esimerkiksi rukoilulla, anteeksi pyytämisellä, kiroilulla, tieteellisillä väittämillä ja muilla kielen käyttötavoilla on omat kielipelinsä. Vastaavasti esimerkiksi lääkäreillä, ralliautoilijoilla, roomalaiskatolilaisilla sekä luterilaisilla ja muilla kielen käyttäjillä on omat kielipelinsä. Kielipelit voivat olla toisillen läheistä tai kaukaista sukua. Lääkärit ja ralliautoilijat puhuvat enemmän eri tavalla kuin roomalaiskatolilaiset ja luterilaiset kristityt. Analogia on sama kuin pesäpallolla ja baseballilla verrattuna pesäpalloon ja nyrkkeilyyn.

    Wittgenstein säilytti edelleen näkemyksensä siitä, että filosofiset ongelmat johtuivat kielen väärinkäytöstä, mutta nyt hänen mukaansa kielen väärinkäyttöä on kahden tai useamman kielipelin sekoittaminen, muunlaista kielen väärinkäyttöä ei ole. Esimerkiksi kysymys ”Onko enemmän identtinen kuin epätosi vai maksalaatikko?” saattaisi olla aivan pätevä jossain kielipelissä, vaikkei sellaista tällä hetkellä tunnetakaan.

    Wittgensteinin kielipeliajatus on vaikuttanut uskonnonfilosofiseen keskusteluun ja fideismin syntyyn, vaikka Wittgenstein itse ei ole kovin eksplisiittisesti tarkastellut uskonnollista kieltä yhdessäkään pääteoksistaan. Usein Wittgenstein luokitellaan uskonnollisesti lähinnä mystikoksi.


    [muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

    [muokkaa] Suomennettuja teoksia
    Tractatus logico-philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma. Suomentanut Heikki Nyman. WSOY, Helsinki 1971. (5. painos 1997.) [Tractatus Logico-Philosophicus, 1921.] ISBN 951-0-12171-1
    Keskusteluja Freudista. [1942–46.] Toimittanut Rush Rhees. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 2/1974 (24. vsk.), s. 85–93.
    Varmuudesta. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 124. WSOY, Helsinki 1975. [Über Gewißheit, 1969.] ISBN 951-0-06646-X
    Muistikirjoja 1914–1916. Julkaisseet G. H. von Wright ja G. E. M. Anscombe. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 135. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-07883-2
    Zettel — filosofisia katkelmia. Julkaisseet G. H. von Wright ja G. E. M. Anscombe. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 140. WSOY, Helsinki 1978. [Zettel, 1967.] ISBN 951-0-08289-9
    Yleisiä huomautuksia. Toimittaneet G. H. von Wright ja Heikki Nyman. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 148. WSOY, Helsinki 1979. [Vermischte Bemerkungen, 1979.] ISBN 951-0-08812-9
    Sininen ja Ruskea kirja. Filosofisten tutkimusten esitutkimuksia (1933–1935). Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 150. WSOY, Helsinki 1980. ISBN 951-0-09603-2
    Filosofisia tutkimuksia. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki 1981 . [Philosophische Untersuchungen, 1953.] ISBN 951-0-10205-9
    Luentoja estetiikasta. Suomentanut Heikki Nyman. — Parnasso 7 & 8/1981 (31. vsk.), s. 425–438 & 475–490.
    Huomautuksia väreistä. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 157. WSOY, Helsinki 1982. [Bemerkungen über die Farben, 1977.] ISBN 951-0-11065-5
    Filosofisia huomautuksia (1930). Julkaissut Rhus Rees. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 155. WSOY, Helsinki 1983. ISBN 951-0-11718-8
    Huomautuksia matematiikan perusteista. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 162. WSOY, Helsinki 1985. [Bemerkungen über die Grundlagen der Mathematik, 1956.] ISBN 951-0-12744-2
    Kirjoituksia 1929–1938. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 166. WSOY, Helsinki 1986. ISBN 951-0-13366-3
    Huomautuksia psykologian filosofiasta I. Toimittaneet G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 170. WSOY, Helsinki 1988. [Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie I, 1980.] ISBN 951-0-14777-X
    Huomautuksia psykologian filosofiasta II. Toimittaneet Georg Henrik von Wright ja Heikki Nyman. Suomentanut Heikki Nyman. Taskutieto, 171. WSOY, Helsinki 1989. [Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie II, 1980.] ISBN 951-0-15467-9
    Filosofia. Toimittanut ja suomentanut Heikki Nyman. — Synteesi 1–2/1991 (10. vsk.), s. 1–18. [Philosophie, 1933.]

    [muokkaa] Muuta kirjallisuutta
    Edmonds, David – Eidinow, John 2002: Wittgensteinin hiilihanko. Selvitys kahden filosofin kymmenminuuttisesta kiistasta. Suomentanut Jukka Saarikivi. WSOY, Helsinki. (Alkuteos: Wittgenstein's Poker, 2001.) ISBN 951-0-26460-1
    Hintikka, Jaakko (2001): Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta. Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko. Helsinki: Art House. ISBN 951-884-302-3
    Malcolm, Norman 1990: Ludwig Wittgenstein: Muistelma. Suomentanut Pentti Polameri. WSOY, Helsinki. (Alkuteos: Ludwig Wittgenstein: A Memoir, 1958.) ISBN 951-0-16162-4
    Pihlström, Sami 2002: Kokemuksen käytännölliset ehdot: Kantilaisen filosofian uudelleenarviointia. Yliopistopaino, Helsinki. ISBN 951-570-532-0
    Uschanov, Tommi 2000: Wittgenstein ja kulttuurin mielikuvitus: tutkimus filosofian historiografiasta. Pro gradu. Helsingin yliopiston filosofian laitos.

    ihan itse hakea nuo tiedot Wikipediasta?

    Kyllä sinä olet sitten taitava ihminen. Taisi kuitenkin joku auttaa...

    Äänestä

  • ohi? kirjoitti:

    Tein juuri gradun tästä aiheesta. Mites se sinun metallimiehen urasi edistyy?

    tehnyt gradunsa tuolla ctrl c - ctrl v -menetelmällä? Sinä sitten pystyit samaan.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    ihan itse hakea nuo tiedot Wikipediasta?

    Kyllä sinä olet sitten taitava ihminen. Taisi kuitenkin joku auttaa...

    Olet todella sairas ihminen. Miksi et mennyt hoitoon, vaikka lääkärisi antoi lähetteen? Kannattaisi mennä, sillä et voi selväsikään hyvin. Nytkin olet pitänyt ainakin kolmea eri ihmistä samana ihmisenä. Sinulla on paha vainoharha.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    ihan itse hakea nuo tiedot Wikipediasta?

    Kyllä sinä olet sitten taitava ihminen. Taisi kuitenkin joku auttaa...

    Toiselle kovera on toiselle kupera ja sitä sinä onneton et ymmärrä.

    Äänestä

  • viimeistään hakea apua. kirjoitti:

    Olet todella sairas ihminen. Miksi et mennyt hoitoon, vaikka lääkärisi antoi lähetteen? Kannattaisi mennä, sillä et voi selväsikään hyvin. Nytkin olet pitänyt ainakin kolmea eri ihmistä samana ihmisenä. Sinulla on paha vainoharha.

    Monellako nimimerkillä olet tässäkin kirjoitussarjassa tänään esiintynyt?

    Olen vastannut jokaiseen kirjoitukseen, jossa minut on mainittu. Mistä voin tietää kuinka moni niistä on sinun tekemäsi? Todennäköisesti kaikki ovat sinun käsialaasi, eihän kukaan muu pystyisi sinun jakomielistä ajatteluasi ilmi tuomaan.

    Äänestä

  • on kuppanen metallimies kirjoitti:

    Toiselle kovera on toiselle kupera ja sitä sinä onneton et ymmärrä.

    Et ymmärrä. Tuskin ymmärrät mitään muutakaan.

    Onhan se tietysti kiva sinunkin kirjoitella, kun yhteiskunta maksaa sinulle tietokoneen, lääkkeet ja muunkin ylläpidon.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    Et ymmärrä. Tuskin ymmärrät mitään muutakaan.

    Onhan se tietysti kiva sinunkin kirjoitella, kun yhteiskunta maksaa sinulle tietokoneen, lääkkeet ja muunkin ylläpidon.

    En käytä lääkkeitä, kuten sinä ja tietokoneenikin olen hankkinut omalla työlläni toisin kuin sinä. 168 ÄO:lla ymmärrän yllättävän paljon. Mitä keksit seuraavaksi sinä lihava impotentti?

    Äänestä

  • heitto jatkuu kirjoitti:

    En käytä lääkkeitä, kuten sinä ja tietokoneenikin olen hankkinut omalla työlläni toisin kuin sinä. 168 ÄO:lla ymmärrän yllättävän paljon. Mitä keksit seuraavaksi sinä lihava impotentti?

    tuo 168 on sinun painosi. Se ei ole sama kuin älykkyysosamäärä.

    Lääkkeitä olen viimeksi käyttänyt vuonna 1992, silloinkin vain yskänlääkettä.

    Mitä keksit seuraavaksi sinä viraton lapiomies?

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    tuo 168 on sinun painosi. Se ei ole sama kuin älykkyysosamäärä.

    Lääkkeitä olen viimeksi käyttänyt vuonna 1992, silloinkin vain yskänlääkettä.

    Mitä keksit seuraavaksi sinä viraton lapiomies?

    Sinun kannattaisi mennä makaamaan ratakiskoille ja jäädä odottomaan seuraavaa junaa. Se olisi helpotus sinulle ja äidillesi sekä suuri ilon aihe meille riihimäkeläisille.

    Äänestä

  • kannattaa miettiä kirjoitti:

    Sinun kannattaisi mennä makaamaan ratakiskoille ja jäädä odottomaan seuraavaa junaa. Se olisi helpotus sinulle ja äidillesi sekä suuri ilon aihe meille riihimäkeläisille.

    Minulla menee hyvin. Perheeni ja minä olemme terveitä. Meillä on hyvä asunto, autokin tämän vuoden mallia, töitä riittää ja rahaa tulee.

    Sinun kannattaisi mennä johonkin psykiatriseen hoitolaitokseen, jospa sieltä saisit apua ja elämäsi raiteilleen. Voihan se tietysti olla toiveajattelua, mutta olisit ainakin pois aiheuttamasta vaaraa itsellesi ja muille.

    Äänestä

Ihan mukava paikka tämä on, on niitä kuulkaa huonompiakin. Alueellisesti ei ehkä kannata Peltosaareen asettua, jos on valinnanvaraa. Palveluja löytyy, jos nuo kaupat ja pikaruokalat on käsityksesi tarvittavista palveluista niin et tule pettymään: kaupungista löytyy McDonalds, Hesburger, Lindex (uusi), KappAhl (uusi) ja baareja kourallinen. On täällä paljon muutakin kuin nuo, mutta tosiaan uusia kauppoja tässä juuri aukesi, mm. myös Aleksi13.

Äänestä

riihimäki on tavallaan mukava pieni kaupunki, mutta esim.shoppailemassa kävin hyvinkäällä. kouvola siinä mielessä on parempi, kun oot keskustassa, niin sieltä löytyy kaikki: pankista ravintolaan. riihimäellä sellaista ei valitettavasti ole. citymarketin kyllä on, mutta prisma on taas hyvinkäällä.

Äänestä
  • mutta täältä on tonne hyvinkäälle hyvät yhteydet junalla. pari junaa menee kumpaankin suuntaan tunnissa. hyvinkäällä on kiva käydä ostoksilla, kun siellä on isot kaupat kaikki keskustassa.

    taas tuli tänään käytyä kuskaamassa rahaa hyvinkääläisille kauppiaille. miksi riksussa kaupat pitää rakentaa keskelle metsää?
    no, tuleehan onneksi tuo prisma tuohon asemalle.

    Äänestä

Tämäkin hyvä keskustelu ajautui taas tuuliajolle. Alkää hyvät ihmiset vastailko tuon av5kymppisen selvästi mielisairaan ihmisen kirjoituksiin, vaan keskustelkaa keskenänne.

Nykyisin säästetään mielenterveyspotilaiden hoitamisessa, joten ne ovat sitten täällä.

Äänestä
  • Takerruit jälleen kerran nimimerkkiini, kun sinulla ei ollut mitään asiallista asiaa.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    Takerruit jälleen kerran nimimerkkiini, kun sinulla ei ollut mitään asiallista asiaa.

    Olet sairas ihminen ja yökötät minua.

    Äänestä

  • Minna- Leena kirjoitti:

    Olet sairas ihminen ja yökötät minua.

    Olet pelkkä haiseva läski ja pikkutyttöjen kiusaaja.

    Äänestä

  • Minna- Leena kirjoitti:

    Olet sairas ihminen ja yökötät minua.

    Sinulla tuntuu olevan paljon ongelmia itsesi kanssa.

    Jos olisit hiljaa, ei kukaan huomaisi mitään.

    Äänestä

  • Minna-Leena kirjoitti:

    Olet pelkkä haiseva läski ja pikkutyttöjen kiusaaja.

    taas kerran miehesi vai miksi olet noin surkea?

    Äänestä

  • Minna-Leena kirjoitti:

    Olet pelkkä haiseva läski ja pikkutyttöjen kiusaaja.

    Onko av5kymppinen pikkutyttöjä kiusaava ahdistelija? Oksettavaa!

    Äänestä

  • viattomia lapsia kirjoitti:

    Onko av5kymppinen pikkutyttöjä kiusaava ahdistelija? Oksettavaa!

    Etkö tiedä että se on rumaa?

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    Sinulla tuntuu olevan paljon ongelmia itsesi kanssa.

    Jos olisit hiljaa, ei kukaan huomaisi mitään.

    Olet ilmeinen luuseri. Olet pelkkä mitätön metallimies, jolle töissä ei anneta mitään arvoa. Konttorin tytöt halveksivat sinua, koska olet lihava, tyhmä ja haiset pahalle. Monasti olet miettinyt itsemurhaa, mutta ihmisten kiusaaminen netissä antaa sinulle niin paljon tyydytystä, että jaksat jatkaa. Tösin vanha äitisi on väsynyt ainaiseen onanointiisi talon vintillä ja lakanoiden pesemineen, että hän toivoo, että jäisit auton alle työmatkalla.

    Äänestä

  • täytyy olla kirjoitti:

    Olet ilmeinen luuseri. Olet pelkkä mitätön metallimies, jolle töissä ei anneta mitään arvoa. Konttorin tytöt halveksivat sinua, koska olet lihava, tyhmä ja haiset pahalle. Monasti olet miettinyt itsemurhaa, mutta ihmisten kiusaaminen netissä antaa sinulle niin paljon tyydytystä, että jaksat jatkaa. Tösin vanha äitisi on väsynyt ainaiseen onanointiisi talon vintillä ja lakanoiden pesemineen, että hän toivoo, että jäisit auton alle työmatkalla.

    Tässä pari viikkoa sitten oli firman synttärit, ja useimmat konttorin tytöistä hakivat minua tanssimaan. Kukaan ei ole koskaan minua työpaikallani halveksinut, ei juuri muuallakaan.

    Oletko todella noin onneton ihminen, että mietit itsesi tuhoamista? Kyllä sinun kannattaa nyt heti lähteä hakemaan apua itsellesi.

    Äänestä

  • täytyy olla kirjoitti:

    Olet ilmeinen luuseri. Olet pelkkä mitätön metallimies, jolle töissä ei anneta mitään arvoa. Konttorin tytöt halveksivat sinua, koska olet lihava, tyhmä ja haiset pahalle. Monasti olet miettinyt itsemurhaa, mutta ihmisten kiusaaminen netissä antaa sinulle niin paljon tyydytystä, että jaksat jatkaa. Tösin vanha äitisi on väsynyt ainaiseen onanointiisi talon vintillä ja lakanoiden pesemineen, että hän toivoo, että jäisit auton alle työmatkalla.

    Tuota teidän sanailua on käynyt kohta lukemassa ja nauramassa 2000 rixulaista. Kiinnostaa kuka on tuo av5kymppisen riitakumppani. Sillä on nimittäin väillä ihan sairaan hyvät jutut. Luulen, että sama henkilö on ollut parin viime kuun aikana monessa mukana, koska avausten määrä on kasvanut 100% ja lukijoiden määrä myös. Se tyyppi on varsinainen kameleontti ja virtuaali- sekä verbaaliakrobaatti.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    Tässä pari viikkoa sitten oli firman synttärit, ja useimmat konttorin tytöistä hakivat minua tanssimaan. Kukaan ei ole koskaan minua työpaikallani halveksinut, ei juuri muuallakaan.

    Oletko todella noin onneton ihminen, että mietit itsesi tuhoamista? Kyllä sinun kannattaa nyt heti lähteä hakemaan apua itsellesi.

    Itse joudun työni puolesta valvomaan öisin, mutta tuo sinun valvomisesi täällä on omituista. Jospa hankkisit naisen itsellesi ja viettäisit tämän kanssa aikaa. Tietokonetta voisit jatkossa käyttää verkonpainona. Eikö olekin hyvä ehdotus?

    Äänestä

  • alkaisit elämään kirjoitti:

    Itse joudun työni puolesta valvomaan öisin, mutta tuo sinun valvomisesi täällä on omituista. Jospa hankkisit naisen itsellesi ja viettäisit tämän kanssa aikaa. Tietokonetta voisit jatkossa käyttää verkonpainona. Eikö olekin hyvä ehdotus?

    tänne sivulle? En olisi uskonut, että käytät työaikaasi täällä. Toivottavasti työnantajasi on pitkämielinen.

    Äänestä

  • alkaisit elämään kirjoitti:

    Itse joudun työni puolesta valvomaan öisin, mutta tuo sinun valvomisesi täällä on omituista. Jospa hankkisit naisen itsellesi ja viettäisit tämän kanssa aikaa. Tietokonetta voisit jatkossa käyttää verkonpainona. Eikö olekin hyvä ehdotus?

    Miten olis jos aloittaisitte ihan uuden keskustelun keskenänne, niin ei tarttis tänne toisten juttuihin noita sotkea... Eihän tossa ole mitään järkee.

    Äänestä

  • Mikuliini kirjoitti:

    Tuota teidän sanailua on käynyt kohta lukemassa ja nauramassa 2000 rixulaista. Kiinnostaa kuka on tuo av5kymppisen riitakumppani. Sillä on nimittäin väillä ihan sairaan hyvät jutut. Luulen, että sama henkilö on ollut parin viime kuun aikana monessa mukana, koska avausten määrä on kasvanut 100% ja lukijoiden määrä myös. Se tyyppi on varsinainen kameleontti ja virtuaali- sekä verbaaliakrobaatti.

    Sairaat jutut kyllä,hyvistä en ole niinkään varma..

    Jos omaa hyvät verbaaliset kyvyt,vois ne käyttää vaikka kirjan kirjoittamiseen,eikä palstalla notkumiseen ja yhden nimimerkin ilmestymistä odottelemiseen..Vaikuttaa lähinnä pakkomielteeltä kuitenkin..

    Onkohan tämä "sankari" kertaakaan kirjoittanut yhtäkään viestiä,joka liittyisi aloitukseen edes lauseen verran?Tuskinpa.

    Ja ihan vaan tiedoksi,tuo 2000 lukijaa ei tarkoita 2000 eri ihmistä,vaan kertoja kun aihe on avattu,elikkä samat hemmot nostattaa tuota lukua joka kerta kun tän avaavat.

    Äänestä

  • adha kirjoitti:

    Sairaat jutut kyllä,hyvistä en ole niinkään varma..

    Jos omaa hyvät verbaaliset kyvyt,vois ne käyttää vaikka kirjan kirjoittamiseen,eikä palstalla notkumiseen ja yhden nimimerkin ilmestymistä odottelemiseen..Vaikuttaa lähinnä pakkomielteeltä kuitenkin..

    Onkohan tämä "sankari" kertaakaan kirjoittanut yhtäkään viestiä,joka liittyisi aloitukseen edes lauseen verran?Tuskinpa.

    Ja ihan vaan tiedoksi,tuo 2000 lukijaa ei tarkoita 2000 eri ihmistä,vaan kertoja kun aihe on avattu,elikkä samat hemmot nostattaa tuota lukua joka kerta kun tän avaavat.

    En usko että kyseessä on yksi henkilö. Nimitttäin noita kirjoitusaikoja katsellessa näyttäisi, ettei se nukkuisi koskaan.

    Äänestä

  • Mikuliini kirjoitti:

    Tuota teidän sanailua on käynyt kohta lukemassa ja nauramassa 2000 rixulaista. Kiinnostaa kuka on tuo av5kymppisen riitakumppani. Sillä on nimittäin väillä ihan sairaan hyvät jutut. Luulen, että sama henkilö on ollut parin viime kuun aikana monessa mukana, koska avausten määrä on kasvanut 100% ja lukijoiden määrä myös. Se tyyppi on varsinainen kameleontti ja virtuaali- sekä verbaaliakrobaatti.

    En kyllä viitsi vaivautua lukemaan edes mitään tappeluketjua. Aloittaja on saanut kyllä havaita, että Riksussa on riitaisaa porukkaa.

    Äänestä

  • juttu.. kirjoitti:

    En kyllä viitsi vaivautua lukemaan edes mitään tappeluketjua. Aloittaja on saanut kyllä havaita, että Riksussa on riitaisaa porukkaa.

    näyttää että ne tuntee toisensa.

    Äänestä

  • että kirjoitajia on yksi kirjoitti:

    En usko että kyseessä on yksi henkilö. Nimitttäin noita kirjoitusaikoja katsellessa näyttäisi, ettei se nukkuisi koskaan.

    Ihan sama,mut kovin on viiskymppinen niiden päähänpinttymä,ymmärtäisin jos ihminen on verbaalisesti lahjakas,ilman älyttömiä väitteiä ja henkilökohtaisuuksiin (valheellisiinkin vielä) menemistä, nyt se vaikuttaa lähinnä typerältä ja säälittävältä..

    Äänestä

  • juttu.. kirjoitti:

    En kyllä viitsi vaivautua lukemaan edes mitään tappeluketjua. Aloittaja on saanut kyllä havaita, että Riksussa on riitaisaa porukkaa.

    Se on varmaan tullut muuton suhteen jo toisiin ajatuksiin...

    Äänestä

  • Mikuliini kirjoitti:

    Tuota teidän sanailua on käynyt kohta lukemassa ja nauramassa 2000 rixulaista. Kiinnostaa kuka on tuo av5kymppisen riitakumppani. Sillä on nimittäin väillä ihan sairaan hyvät jutut. Luulen, että sama henkilö on ollut parin viime kuun aikana monessa mukana, koska avausten määrä on kasvanut 100% ja lukijoiden määrä myös. Se tyyppi on varsinainen kameleontti ja virtuaali- sekä verbaaliakrobaatti.

    Vittuilemiseen ei verbaalista kykyä tarvita,oma teini-ikäiseni peittoaisi siinä hommassa komeasti tuon huutelijan = )

    Keskustelutaidoissakin varmasti yltää ylemmälle tasolle..

    Kuka tahansa osaa soittaa suutaan ja ärsyttää toista,keskusteluun ja itsensä kehittämiseen vaaditaankin jo enemmän taitoa..

    Äänestä

  • adha kirjoitti:

    Vittuilemiseen ei verbaalista kykyä tarvita,oma teini-ikäiseni peittoaisi siinä hommassa komeasti tuon huutelijan = )

    Keskustelutaidoissakin varmasti yltää ylemmälle tasolle..

    Kuka tahansa osaa soittaa suutaan ja ärsyttää toista,keskusteluun ja itsensä kehittämiseen vaaditaankin jo enemmän taitoa..

    Kuse housuus.

    Äänestä

  • varmaan kirjoitti:

    Kuse housuus.

    Olen oppinut kuivaksi jo kaksivuotiaana..Osaan köyttää vessaa,ja pidätyskykynikin on aika hyvä..

    Mut,hyvät päivän jatkot sulle.

    Äänestä

  • adha kirjoitti:

    Vittuilemiseen ei verbaalista kykyä tarvita,oma teini-ikäiseni peittoaisi siinä hommassa komeasti tuon huutelijan = )

    Keskustelutaidoissakin varmasti yltää ylemmälle tasolle..

    Kuka tahansa osaa soittaa suutaan ja ärsyttää toista,keskusteluun ja itsensä kehittämiseen vaaditaankin jo enemmän taitoa..

    kun yhden kirjottajan kirjotuksiin puututaan v..tuilemalla kirjottajalle eikä hänen esitämään asiaan.

    Äänestä

Kyllähän meiltä palveluja löytää sinun luettelemasi kaupat löytyy paitsi H&M, mutta sekin on kuulemma tulossa.Baareja löytyy kahvinjuojille kuin myös oluenystäville.

Äänestä
  • Lähdimme tuossa klo 11.00 aikoihin kävellen katsomaan Merkoksen alueen uusia tiloja. Onhan paljon uusi kauppoja ja paljon tilaa.

    Ja kun vielä katsoimme Prisman työmaata aseman lähellä, ei voi muuta sanoa, kun että kaupunki kasvaa ja kehittyy koko ajan. Palveluita löytyy lähes kaikille.

    Äänestä

  • av5kymppinen kirjoitti:

    Lähdimme tuossa klo 11.00 aikoihin kävellen katsomaan Merkoksen alueen uusia tiloja. Onhan paljon uusi kauppoja ja paljon tilaa.

    Ja kun vielä katsoimme Prisman työmaata aseman lähellä, ei voi muuta sanoa, kun että kaupunki kasvaa ja kehittyy koko ajan. Palveluita löytyy lähes kaikille.

    tuo merkos on huonossa paikassa, jos ei omista autoa. ja kaupassa käynnin takia autoa ei kannata ostaakaan.
    nykyään jos haluaa isompiin kauppoihin mennä, niin junalla kätevästi hyvinkäälle ja siellähän on kaupat keskustan tuntumassa.

    tuo prisma varmaan muuttaa ostoskäyttäytymistä hieman, enää sen valmistuttua ei jaksa aina hyvinkäälle asti mennä.

    Äänestä

  • autoa pääse kirjoitti:

    tuo merkos on huonossa paikassa, jos ei omista autoa. ja kaupassa käynnin takia autoa ei kannata ostaakaan.
    nykyään jos haluaa isompiin kauppoihin mennä, niin junalla kätevästi hyvinkäälle ja siellähän on kaupat keskustan tuntumassa.

    tuo prisma varmaan muuttaa ostoskäyttäytymistä hieman, enää sen valmistuttua ei jaksa aina hyvinkäälle asti mennä.

    Merkoksessa. On hyvä että tehdään iso kauppakeskus lähes keskustaan. Keskustan alueella ei tällä hetkellä ole kunnollista ruokakauppaa, tietenkin isompi S-market Paloheimonkadulla, mutta ei muuta.

    Pienempi S-market ja supermarket keskustassa ovat kumpikin hyvällä paikalla, mutta elintarvikeliikkeinä aika heikkoja.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


onko mitään palveluja? kirjoitti:

Olen muuttamassa ensi vuoden puolella riihimäelle ja mietin että onko siellä mitään palveluja?
löytyykö esim: H&m,Lindex,kapphall,mäkkäri ja baareja?
nykyään asun kouvolassa ja täällä on nuo kaikki =)
en oikein tiedä riihimäestä mitään ja en löytänyt kotisivuiltakaan mitään.
eli kannattaako sinne muuttaa vai onko se ihan tylsä paikka?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu