Suomen maatalous ei saastuta vesistöjä siinä määrin mitä annetaan ymmärtää. Suomen osuus on 10% ja siittä maatalouden osuus on 3%
- suurin saastuttaja on teollisuus ja kaupunkejen jäte veden puhdistamot.
Helsingin kaupungi saastuttaa joka vuosi Salon kunnan paskantuotannon verran itä merta.
Vaikka suomessa lopetettaisiin koko maataloustuotanto itämerin saastuminen lisääntyy nykyisestä tilanteesta.Koska suuri Itäinen kaupunki(pietari) kasvaa ja laajenee koko aika .
- suurin saastuttaja on teollisuus ja kaupunkejen jäte veden puhdistamot.
Helsingin kaupungi saastuttaa joka vuosi Salon kunnan paskantuotannon verran itä merta.
Vaikka suomessa lopetettaisiin koko maataloustuotanto itämerin saastuminen lisääntyy nykyisestä tilanteesta.Koska suuri Itäinen kaupunki(pietari) kasvaa ja laajenee koko aika .
Vastaukset 15
Vanhimmat
kovinkaan häävinen kyläpahaanen joenrannalla, kun joesta otettu vesinäyte on moninverroin saastuneempaa kuin samasta joesta viljelysmaan kohdalta otettu näyte, niin että olis siinä tutkijoille tutkimisen aihe mistä se johtuu.
Eilisessä TV-ohjelmassa sanottiin tutkimuksiin perustuen maatalouden aiheuttavan vesistöjen saastumisesta yli 50%.
Kaupungit laskee sen suoraan putkessa mereen.Ajattele edes vähän mitä puhut.
kumpi on halvempi. sama juttu lannoitteissa, sen verta kalliita eittei niitä kannata muualle kylvää kuin peltoon.
Kaikkihan saadaan näyttämään miltä halutaan, jopa se että tuolla meren toisella puolella pelastetaan maailmaa pahalta ;).
ettei maatalouden piirissä edes myönnetä ympäristön saastumisen olemassaoloa. Päätä tungetaan miehissä pensaaseen.
Kun tilanne on maatalouden kannalta se, että kepu-johtoinen hallitus ja rkp-läisen vetämä ministeriö ovat todenneet tilanteen ja valmistelleet asiassa päätöksen, niin olisiko johtopäätösten aika ollut jo eilen?
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=210754&lan=fi
Tuohon linkkiin ja tälläisiä maatalouspäästöjä sieltä löytyi:" Tiedot haitallisten aineiden päästöistä, pitoisuuksista ympäristössä, muuntumises-
ta ja vaikutuksista ovat vielä puutteellisia. Eniten on tietoa ”klassisista ympäristömyr-
kyistä” kuten DDT, PCB ja raskasmetallit, joiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti.
Useimpien tällaisten aineiden pitoisuudet vesiympäristössä ovat alennuttuaan va-
kiintuneet tietylle tasolle, jota ylläpitävät ilmeisesti mm. ilmaperäinen laskeuma sekä
maaperästä ja sedimenteistä vapautuvat päästöt. Vaikeasti ratkaistavia ongelmia ovat
Itämeren lohikaloihin ja silakkaan kertyneet dioksiini- ja PCB-yhdisteet sekä Kymi-
joen sedimenteissä esiintyvät dioksiinityyppiset yhdisteet. Kymijoen sedimenteistä
on mitattu myös selvästi luonnontilan ylittäviä pitoisuuksia kloorattuja fenoleita
ja elohopeaa. Elohopeaa esiintyy edelleen korkeina pitoisuuksina etenkin humus-
pitoisten metsäjärvien ja tekojärvien kaloissa. Vesistöstä mitatut AOX-pitoisuudet
osoittavat metsäteollisuudesta joutuvan vielä nykyisinkin jonkin verran orgaanisia
halogeeniyhdisteitä vesiin.
Orgaaniset tinayhdisteet ovat erityisesti merialueilla saastuttaneet pohjasedimentit
useiden satamien, pienvenesatamien, telakoiden ja laivaväylien läheisyydessä. Näi-
den tinayhdisteiden pitoisuudet ylittävät usein tason, jolla on vaikutuksia vesieliöihin.
Pohjaeliöstö, erityisesti simpukka ja kotilopopulaatiot, ovat oletettavasti likaisimmilla
alueilla taantuneet ja osin tuhoutuneet. Kalastossa havaitaan selvästi kohonneita
pitoisuuksia samoilla alueilla kuin sedimentissä. Länsi-Suomen rannikkoalueilla ai-
heuttavat happamat sulfaattimaat maankuivatuksen yhteydessä erittäin haitallisia
happamia ja runsaasti metalleja sisältäviä hajapäästöjä.
Monien viime vuosikymmeninä laajaan käyttöön otettujen uusien kemikaalien
esiintyminen, ympäristöriskit ja mahdolliset yhteisvaikutukset tunnetaan huonosti.
Esimerkiksi yhdyskuntajätevedet tuovat vesiympäristöön yhdisteitä, joilla saattaa
olla vaikutuksia kalojen elintoimintoihin. Pintakäsittelyssä käytettyjä perfluorattuja
yhdisteitä havaittiin Pohjoismaisessa tutkimuksessa lähes kaikissa tutkituissa ympä-
ristönäytteissä mm. jätevesissä ja Suomen rannikkovesien kaloissa. Useimpia teolli-
suus- ja kuluttajakemikaaleja on voitu todeta sekä jätevesissä että purkuvesistöissä,
vaikkakin pieninä pitoisuuksina.
Rehevöityminen pahin ongelma
Periaatepäätös painottaa erityisesti pyrkimyksiä vähentää rehevöitymistä, joka on sekä sisävesien että Itämeren pahin ongelma. Vesien ravinnekuormitusta vähennetään kaikista toiminnoista. Eniten on vähennettävä hajakuormitusta, erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta. Maatalouden päästöt ovat yli puolet vesistöjen kokonaispäästöistä siitäkin huolimatta, että lannoitteiden määriä on vähennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet.
Rehevöityminen on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta liiallisesta ravinnekuormituksesta. Jotta luonto palautuisi tasapainoon, on kuormitusta vähennettävä huomattavasti nykyisestä. Ravinteita on kertynyt paljon myös maaperään ja pohjalietteeseen. Vesiensuojelu vaatii siksi hyvin pitkäjänteistä, vuosikymmeniä kestävää työtä.
Maatalouden päästöt on saatava kuriin
Periaatepäätöksen keskeinen tavoite on, että maatalouden kuormitus vähenisi kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuosien 2001-2005 kuormitukseen. Pitemmän aikavälin tavoite on puolittaa maatalouden kuormitus vesiin.
"Maatalouden päästöt ovat yli puolet vesistöjen kokonaispäästöistä siitäkin huolimatta, että lannoitteiden määriä on vähennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet."
Tämä väite herättää paljon kysymyksiä, mutta ei anna mitään vastauksia.
Ovatko tähän mennesstä tehdyt päästöjen vähentämistoimet olleet täysin turhia?
Lannoitteiden määrän vähentäminen ei oleellisesti ole vähentänyt päästöjä?
Suojakaistoista ei ole ollut hyötyä?
Mitä yleensä tiedetään ravinnepäästöjen muodostumismekanismeista?
Kun asioista olisi oikeaa tietoa, olisi helpompi tehdä oikeita toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi.
Kaverini aikoi joskus muutama vuosi sitten tutkia (yliopistolla) mistä päästöt oikeastitulevat, mutta siihen ei kuitenkaan ollut kuulemma tarvetta, koska jo valmiiksi tiedettiin että ne tulevat tasaisesti kaikilta pelloilta lannoituksen mukaan.
Valmiiksi päätettyjä tuloksia on hankala tutkia muiksi (varsinkin kun hänelle ei luvattu rahoitusta asiaan).
Muutamalla omalla kokeella väitti kuitenkin että asiaa on yksinkertaistettu huomattavasti, eikä päästön lähde ole niin selvä kuin mitä väitetään.
Miksei kukaan vieläkään ole kulkenut yhdenkään joen laskuojia läpi ja katsonut mistä ojasta tulee mitäkin ja mitä sen varrella on?
Pitänee paikkansa väite, että maatalous on suurin vesien saastuttaja Sisä-Suomen järvialueilla kun verrokkina käytetään teollisuutta.
Kas kummaa kun tuota teollisuutta on vain harvojen järvien tuntumassa, niin jopa saadaan oivat luvut osoittamaan giganttisia eroja.
Uutisissa vahingossa lipsahti lukijalta maininta järvialueiden luonnontilan kohentuneen huomattavasti nykyisten ympäristöohjelmien seurauksena, suunta on oikea vaikka tulokset näkyy hitaasti.
Ympäristöhallinto tiedetään hyvin kyvykkääksi pipetin käyttäjäksi ja samalla vielä pätevämmäksi valikoivan uutisoinnin levittäjäksi.
Jotenkin särähti korvaan johtavan ympäristöhallinnon virkanaisen vastaus, kun kysyttiin toimenpiteitä 30% fosfori- sekä typpipäästöjen alentamiseksi, vastaus oli ettei hän tiedä!!
No siinäpä ohjetta maatiloille, luulisi ministeritasoisen järjestelmän miettivän ratkaisumallit valmiiksi lainsäädäntöä varten, jotta käytännön tasolla pystyttäisiin toimenpiteisiin ryhtymään tai edes miettimään onko keinot toteuttamiskelpoisia.
Heillä tuntuu olevan tutkimustietoa vaikka muille jakaa, yleensä hyvä tutkimus antaa vastauksen ongelmien korjaamiseen ja selvittää niiden taloudelliset vaikutukset mutta ympäristöhallinto tekee tässä asiassa muuhun hallintoon nähden poikkeuksen ja siksi saattaa itsensä kyseenalaiseksi objektiivisena toimijana.
Merialueet on luku sinänsä, siinäkin on merkille pantavaa ettei samaiset lähteet koskaan mainitse edes vahingossa Suomenlahden tai Itämeren muiden valtioiden osuutta merten saastuttamisessa.
Valikoivaa uutisointia, eikä totta?
Luodaan vain mielikuva suomalaisen maatalouden sen tehneen ja näin vaalien alla tehdyksi propakanda jutuksi ajoitettu melko hyvin kohdalleen.
Mutta ennenkuin uusi laki puree ja pistää viljelijät kuriin, niin varmasti siihen ohjeetkin löytyy ja aikaa miettiä toimenpiteitä sen varalle.
Tanskassa muuten maan ympäristöviranomaiset asettivat tiukat rajan lannoitemäärille viljelyksillä ja käyttöä alettiin seuraamaan muun muassa ostojen kautta.
Viljelijät huomasivat satotasojen huomattavan laskun ja laatuongelmat vajavaisen lannoituksen seurauksena.
Tottakai se vaikutti ja vaikuttaa talouden puolella siinä määrin, että monet tilat alkoivat tuoda väkevämpipitoisia lannoitteita Saksasta ohi virallisen kirjanpidon tulostensa parantamiseksi.
Eli jossain kulkee se raja jonka alapuolelle ei voida mennä kohtuullisen satotason saavuttamiseksi.
Vastaus siihen kulkemiseen jokien ja ojien laskuaukoijen kohdilla on se sama totuus ELI totuuden paljastuttua ei ole mitään tutkittavaa mistä se ravinne tulee vesistöön. Samalla loppuu "suojatyöpaikkan" tarkoitus.
Kovin on hämärä vastaus. Ei hän ole missään suojatyöpaikassa, vaan apurahatutkijana ja niiden virka ei tosiaan ole mitenkään turvassa.
Auttaisiko jos ensin ajattelisit asian selväksi ja kirjoittaisit vasta sitten?
ajateltu on ja todettu todeksi.
Suurinkaan totuus ei auta ketään, jollei sitä kykene esittämään ymmärrettävässä muodossa.
suojatyö paikka se on vaikka miten vääntäisit asiaa!!!