Olisi kiva kuulla onko kellään tyytväistä ja rauhallista vauvaa? Joka on sellainen ollut alusta asti? Sellaista joka ei juurikaan huutele ja valvottele öitä? Ja jos tälläisiä löytyy,onko missään vaiheessa tahti muuttunut? Kun täällä on niin paljon kiukkusia ja vatsavaivoista kärsiviä lapsia ja heidän vanhempiaan niin olisi uskoa ja toivoa valavaa lukea myös muunlaisia juttuja näin vauvakuumeisena..?
Kellään tyytyväistä
vauvaa?
151194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
on tyytyväinen poikavauva 5,5kk. Poitsu on syntymästään saakka ollut luonteeltaan rauhallinen ja hyväntuulinen. Alusta saakka on ollut selkeä päivä-yörytmi ja 2kk iästä on yöt nukuttu yli 10h syömättä. Ihan pikkuisenakin söi vain pari, kolme kertaa yössä.
Vauvallamme ei ole ollut vatsavaivoja tai muutakaan vaivaa missään vaiheessa. Päiväunet nukkuu vaunuissa ulkona, ja yöt omassa sängyssään meidän kanssa samassa huoneessa. Kova poika nauramaan ja juttelemaan. Vauvaa pidetään paljon lähellä ja hänen kanssaan seurustellaan ja katsellaan kodin eri paikkoja. Joka päivä muistan olla kiitollinen ja NIIIIN onnellinen maailman ihanimmasta pojusta! :-D
sanoin voin kuvailla meidän vauvasta, paitsi että hän on tyttö!
lukisi omaa tekstiä! Meillä menty täysin samalla tahdilla!!
Vaikka olen rutissut tällä palstalla hitaasti nukahtavasta vauvastani, niin mielestäni vauvani on silti tyytyväinen ja helppo. Siitä olen erityisen kiitollinen, että vauvani on terve ja virkeä. Ja yksi terveen vauvan merkki on se, ettei hän nuku jatkuvasti. Ajattelen asian siten, että äitiyslomalla pääasiallinen tehtäväni on vastata vauvan tarpeisiin ja omat jutut tehdään sen jälkeen, jos jää aikaa. Tottakai joskus väsyttää.
Kun aloin suunnitella lasta mieheni kanssa, niin minulle oli kuitenkin selvää, että otamme vastaan sellaisen lapsen, joka meille annetaan. Vauvan ei tarvitse sopeutua meidän rutiineihimme, vaan me mukaudumme vauvan rytmeihin. Lapsi ei ole mikään soma Baby Born -nukke, vaan oma itsenäinen yksilö, joka ei toimi napista painamalla. On erilaisia päiviä, viikkoja ja ikäkausia. Yllätyksiä varmasti on luvassa jokaiselle vanhemmalle, mutta sitähän oikeastaan kutsutaan elämäksi.
Hyvää vauvakuumeilua!
pakko sanoa tähän että ei se että vauva ensimmäisinä kuukausina nukkuu paljon, tarkoita että ei olisi terve vauva. Vauvat ovat niin yksilöitä, toiset nukkuvat enemmän kuin toiset, mutta se ei yksinomaan ole sairauden merkki jos pieni vauva ei vielä jaksa montaa tuntia päivässä olla hereillä. ja vauvan kannattaa antaa nukkua niin paljon kuin haluaa ensimmäisinä kuukausina, ja vauvahan kasvaa nukkuessaan, näin olen ainakin lukenut :)vastasyntynyt nukkuu n. 17-20tuntia vuorokaudessa.(luettu tieto, ei siis oma keksimäni :) ja en siis mitenkään pahalla tätä kirjoita, kohan vaan huvikseni sotkeennuin tähän :)
Meidän tyttökin alusta asti ollut mielestämme tyytyväinen ja rauhallinen, siitä huolimatta että on valvottanut ja huutanut. Jos masuun sattuu, niin on ihan normaalia että huudatuttaa. Voin helppiä vauvakuumettasi sillä, että ei se karjuminen niin kamalalta kuulosta kun kyseessä on oma vauva. Oman vauvan itku ja huuto ei ole korviini käynyt, mutta nykyäänkin tuntuu vähän epämiellyttävältä jos jonkun toisen lapsi karjuu tuolla. Tai kävihän se aikansa korviin, kun nyt parin viikon ajan tyttö ei ole enää huutanut siihen malliin kun ajassa, tämän hiljaisuuden eron huomaa. Mutta senkin nyt vasta jälkeenpäin, ei sitä alussa ajatellut sillä tavalla kun mietti, että vauvat yleensäkin huutavat :)
Jännä juttu kun sanoit, että oman vauvan itku ei niin käy korviin kuin muiden. Mulla on ihan päin vastoin, ja olenkin ajatellut että se just on joku äidin vaisto tms. meihin rakennettu juttu, että oman vauvan itku on suurempi ärsyke kuin muiden. No, äiditkin on näköjään yksilöitä ja reagoi eri tavalla :) Mulla käy tosiaan korviin ja tuntuu, että poika huutaa todella kovaa. Sitten joku ulkopuolinen saattaa kommentoida, että no onneks teidän pojalla ei ole niin kovin paha ääni.. siis häh? Ja kun mun mielestä niiden vauvalla oli se hiljainen ääni...
Ja sit se huuto käy mulla myös vatsaan. Eli kun on pari tuntia huutanut, niin vatsani on jo todella kipeä ja tulee myös ripulia yms.
miulla ihan sama juttu että kyllä se oman vauvan itku käy kyllä miullakin eniten korviin ja siitä tuntee kauheat pettymyksen tunteet jos ei pysty mitenkään toista auttamaan. Ei tunnu oikeastaan miltään kun esim. meidän kummityttö itkeskelee, pikemminkin vaan hymyilyttää, mutta oma vauva kun huutaa niin kyllä siitä tulee välillä kamala olo, pakko myöntää :( mutta sellasiahan ne vauvat vaan ovat että välillä huutelevat kun ei osaa puhua :) sitä kun vielä jaksaisi siinä huuto tilanteessa muistaa senkin.. varmaan se on juuri ne äidin vaistot mikä pistää sen oman vauvan itkun käymään korviin ja tuntumaan pahimmalta, näin olen itsekkin sen ajatellut. ja sitten kysynyt vauvan isältä että käykö hällä korviin, niin ei kuulemma, ja tätä olen ihmetellyt monesti kun itse välillä tuntuu että päässä katkeaa varmaan joku suoni kun kovin huutaa..
Hassua :D
Minä ajattelen aina vauvan huutamisen aikana, että hänellä sattuu jonnekin ja mulle tulee itsellenikin surkku olo ja joskus on tullut tippakin linssiin sen takia kun toinen niin huutaa ja tietää että tekee kipeää hänelle, mutta tosiaan sillä tavalla ei ole tuntunut siltä että pää hajoaisi tms :) Toki olen välillä luovan tauon ottanut sen huutamisen kuuntelusta, joka on onnistunut sillon kun mies on ollut kotona. Ja sillon kun ei ole ollut kotona, on tiennyt ettei sitä taukoa saa ja sitten sitä on vaan pitänyt kestää.
Pettymyksen tunteitakaan en ole kokenut, kun vauva on selvästi piereskellyt niin sitä tietää, ettei se ole omasta itsestä kiinni huutaako hän vai ei. Ja toki ne vauvan hymyt ei-ilmavaiva hetkinä ovat tuoneet sen tunteen, että on varmasti hoitanut toista hyvin. Ja etenkin nykyään, kun tyttö ei enää mahavaivoja huuda vaan on yhtä aurinkoa, niin tietää että on onnistunut hänen hoitamisessaan x)
poitsu 8kk, joka on ollut koko pienen ikänsä tyytyväinen vauva. Ei ole valvottanut öitä. Jo yhden kuukauden ikäisenä nukkui läpi yön. Korvatulehduksia on ollut useita, mutta sekään ei juuri ole vauvaamme itkettänyt.
Meillä vauvat ovat aina huutaneet melko vähän. Esikoinen aikoinaan huusi jonkin aikaa pitkiäkin aikoja. Kävimme vyöhyketerapeutilla, joka neuvoi minua myös imetysasioissa. Eli, kun vauva söi välillä tunninkin rintaa ilman taukoa, kertyi vatsaan ilmaa, joka ei enää röyhtäisynä poistu. Syötinkin aluksi 5-10 minuuttia, röyhtäytin ja jatkoin sitten esim. 10-15 minuuttia ja röyhtäytin taas. Alussa tuo röyhtäyttäminen on tärkeämpää, koska vauva silloin syö yleensä hanakasti ja imee samaa vauhtia ilmaa mahaansa. Muutenkin röyhtäyttämiseen kannattaa käyttää aikaa ja etsiä se vuvalle sopiva asento, jos tuntuu, että kovasti ilmaa vatsassa. Muita syitä jatkuvaan piereskelyyn ja huutoon on esim. maitoallergia.
Nyt 3kk ikään mennessä huutopierut ovat loppuneet. Vyöhyketerapiasta olisi voinut olla apua, aika meni niin nopeasti ettei sitä tultu lähteneeksi kokeilemaan. Tuttavalla oli auttanut hierontamenetelmien opettelu. Harmittaa kyllä, jos sieltä olisi saanut avun sille ajalle kun vaiva oli. Röyhtyjä on aina tullut ja tulee hyvin, eikä vauva tietenkään ikinä ole joka ikinen sekunti piereskellyt :)
Meillä oli erittäin rauhallinen ja tyytyväinen vauva vähän yli 3kk:n ikään asti. Sen jälkeen alkoi nukkua huonosti, mutta päivisin on edelleenkin rauhallinen ja helppohoitoinen kaveri. Nyt siis 5kk.
Öisinkään vauva ei kyllä huuda, mutta ähisee ja vängertää ja menee sängyssä outoihin asentoihin, joista ei pääse itse pois, eli äiti ei saa nukkua.
Kokonaisuudessaan olen kyllä tyytyväinen ja sitä mieltä, että pääsen aika helpolla vauvani kanssa.Mulla kun oli etukäteen sellainen käsitys, että vauvat huutavat paljon.
sanoisin, että erittäin helppo vauva! Nyt jo 11kk ja alusta asti ollut todella vaivaton. Ei korvatulehduksia eikä muutenkaan sairastellut. Silloin itki kaksi yötä, kun ensimmäiset hampaat oli aluilla. Nukkunut yöt kokonaan, eli yösyötöt jäi, 8kk lähtien. Reipas ja iloinen poika :)
alusta asti tosi "kiltti" ja helppohoitoinen vauveli :)Itkee vain kun todella on syytä. Maha ei ole ikinä vaivannut niin, että sen takia olisi joutunut valvomaan tai huutoa kuuntelemaan..yöt nukkunut aina hyvin, nykyään klo 23-10 ja ikää ei vielä edes 3kk. Tietysti vielä voi ääni kellossa muuttua. Sitä tässä pelkäänkin kun on niin "helppoa" ollut..