Kaikkialla tyrkytetään pokkaria, mikäli kertoo haaveilevansa digitaalisesta järjestelmäkamerasta. Onko pokkari aivan normaali filmi- tai/vai digikamera?
Määrittele pokkari! Kiitos!
Määrittele pokkari! Kiitos!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... pokkari on mikä tahansa kamera joka mahtuu taskuun tai on sinne tarkoitettu (siinä ei ole kantohihnalle kahta kiinnikettä kameran molemmin puolin vaan pelkkä rannelenkki tai paikka sellaiselle) se voi käyttää filmiä tai olla digidaalinen ei sen väliä. Järkkärit on kameroita, joissa objektiivin voi vaihtaa ja nekin voivat käyttöö filmiä tai olla digitaalisia ei sen väliä. Järjestelmäkameroiden ryhmä vaan pitää sisällään erittäin paljon erilaisia laitteita aina isoihin laakafilmiä käyttäviin palkkikameroihin saakka. Järjestelmiä voikin luokitella karkeasti ainakin kolmeen pääluokkaan kino, keskikoko ja isokoko. Kaikista on olemassa digiversionsa, mutta pienimmissä digijärkkäreissä on kolmea tai neljää kennokokoa, mutta niissä on mahdollista käyttä kinokoolle tarkoitettuja optiikoita (olympuksen 4/3 systeemissä sovitteen avulla).
Järkkäreiden ja pokkareiden väliin jää kameraryhmä joissa on sekä järkkäreiden että pokkareiden ominaisuuksia. Tälle viimeksi mainitulle kameraryhmälle ei ole oikein vakiintunut nimeä ja niitä kutsutaan monella nimellä kutsujasta riippuen. Monet vasta ensimmäisen eos 350/400D:sä ostaneet teinixit kutsuvat vähätellen niitä pokkareiksi, mutta mielestäni hiukan harhaanjohtavasti. Toisaalta olen kuullut jonkun mustapörssin pesukonemyyjän kuullut kutsuvan niitä puolijärjestelmiksi, mutta mielestäni sekin hiukan harhaanjohtavasti. Paras ehdotus tähän mennessä on John Hedgecoen nimitys hybridikamera. Itse olen käyttänyt usein myös kompaktikamera nimitystä erotukseksi pokkarista, mutta se ei ole mielestäni myöskään hyvä. Jotkut ovat kutsuneet niitä siltakameroiksi (silta järkkärin ja pokkarin välillä).
- pokkari on esim. Canon ixus
- hybridi/kompakti on esim Sony dsc f828/H5/R1 tai canon s3is tms. (parhaat maksaa järkkärin verran ja huonoimmat saa pokkarin hinnalla)
- järkkäreitä on esim. Canon eos 400D/300X, Hasselblad H2D/C500, (ei tule äkkiä yhtään isonkoon kameraa mieleen kun en ole niitä käyttänyt).
Noiden mainittujen lisäksi on vielä koko joukko erikoiskameroita jotka ovat erikoistuneet johonkin aivan tiettyyn kuvaustapaan esim maisemakuvaukseen.
Hintahaarukka on karkeasti muutamasta satasesta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin. Esim tuo hasselin D2H on reilut parikytä toljanteria ja siihen vielä objektiivit päälle ja ne maksaa helposti tuhansia tai kymmeniä tuhansia kappale. Joku fortumin johtaja voisi käyttää harrastuskapineena tuollaista.
Sepä oli perusteellinen selvitys asiasta, Mika.
Eipä ole minulla paljoa muuta lisättävää, kuin oma ehdotukseni näille järkkärien ja pokkarien väliin jääville kameroille: kompaktikamera. Tällainen kamera tarjoaa järjestelmäkameramaisia ominaisuuksia (ei välttämättä kaikkia näistä): lisäsalaman käyttömahdollisuuden, kattavan zoomin, mahdollisuuden käyttää suotimia, TTL-etsimen (minikokoisella LCD-näytöllä toteutettuna) jne. mutta kompaktikamerassa runko ja objektiivi muodostavat kiinteän ja (vastaavalla zoomilla varustettua) järkkäriä pienemmän = kompaktimman paketin.
Tekniikkansa puolesta (kennon koko yms.) kompaktit eivät juuri poikkea pokkareista, mutta "paketointi" ja sitä myöten käyttö voi olla hyvinkin järkkärimäistä.
Hieman vastaavanlainen kameraluokka oli olemassa myös ennen digiaikaa. Silloin oli muutamalla valmistajalla kiinteällä zoom-objektiivilla ja TTL-etsimellä varustettuja filmikameroita, joille yritettiin tyrkyttää nimeksi "siltakamera", koska nekin olivat tavallaan järkkärien ja (filmi)pokkarien välimaastossa.
Älä anna puhua itseäsi pussiin, vaan osta mielummin se järjestelmäkamera ja opettele kuvaamaan sillä!
Pokkarilla voi toki päästä kiinni antoisaan harrastukseen, mutta rajoituksetkin tulevat nopeasti vastaan.
Järjestelmäkameroistakin löytyy automaattitoimintoja roppakaupalla, joten ei kannata arastella sen näennäistä monimutkaisuutta.
Luulen että pokkari-suositteluissa on etupäässä kyse siitä, että myyjät haluavat saada kauppaa aikaa mahdollisimman paljon; Innostunut asiakas ostaa ensin muutaman sadan euron hintaisen pokkarin ja jonkin ajan päästä sitten jo järkkärin.
Parempi vaihtoehto ostaa suoraan järjestelmäkamera. Sen voi aina myydä jos harrastus ei kiinnostakaan. Jos ei ole rahkeita uuteen järkkäriin, niin sitten mielummin hyväkuntoinen käytetty kuin uusi pokkari. Järkkärillä kuvaaminen on mielekkäämpi vaihtoehto harrastuksen kehittyessä; pokkarilla huomaat jo kohta törmääväsi kameran rajoittuneisiin ominaisuuksiin. Lisäksi kuvanlaatu ihan normi-järkkärissä on yleensä paaaljon parempi kuin pienilinssissä pokkareissa.