19 §
Huostaanotetun lapsen huolto
Kun lapsi on otettu sosiaalilautakunnan huostaan, sosiaalilautakunnalla on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilautakunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa.
Sosiaalilautakunta tai laitoksen johtaja päättää huostaanotetun lapsen ja tämän vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden välisestä yhteydenpidosta siten kuin 24 ja 25 §:ssä tarkemmin säädetään.
23 §
Sijaishuoltajien kuuleminen
Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, on hänen huoltoonsa liittyvissä kysymyksissä kuultava niitä, joiden kanssa sosiaalilautakunta on tehnyt perhehoitoa koskevan sopimuksen, taikka lastensuojelulaitoksen johtajaa, jollei kuuleminen asian ratkaisemisen kannalta ole tarpeetonta.
23 a § (29.6.2006/583)
Säännösten soveltamisalasta
Tämän luvun säännöksiä, jotka koskevat lastensuojelulaitoksen johtajalle tai muulle henkilöstölle annettua rajoitustoimivaltaa sovelletaan kaikissa 29 §:ssä tarkoitetuissa lastensuojelulaitoksissa riippumatta siitä, kuuluuko mainittu henkilöstö virkasuhteiseen tai muuhun henkilökuntaan, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Muun kuin virkasuhteisen henkilön rikosoikeudellisesta virkavastuusta rajoitustoimivallan käytössä säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvun 12 §:ssä.
L:lla 583/2006 lisätty 23 a § tulee voimaan 1.11.2006.
Lapsen asema sijaishuollossa
24 §
Ihmissuhteet ja yhteydenpito
Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä. (29.6.2006/583)
Sosiaalilautakunnan on tuettava ja autettava lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.
25 § (29.6.2006/583)
Yhteydenpidon rajoittaminen
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 25 a §:ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 11 §:ssä tarkoitetussa huoltosuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos:
1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai
2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:
1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;
2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai välineitä käyttäen;
3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä
4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.
Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille.
Edellä 1―3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa.
L:lla 583/2006 muutettu 25 § tulee voimaan 1.11.2006.
25 a § (29.6.2006/583)
Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös
Edellä 25 §:n 1―3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan.
Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta toimielin. Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole 25 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen.
L:lla 583/2006 lisätty 25 a § tulee voimaan 1.11.2006.
26 §
Tietojen antaminen lapselle. Mahdollisuus keskusteluun (29.6.2006/583)
L:lla 583/2006 muutettu otsikko tulee voimaan 1.11.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu: Tietojen antaminen lapselle
Sosiaalilautakunnan on omasta aloitteestaan selvitettävä sijaishuollossa olevalle lapselle hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan asiakirjojen ja muun aineiston perusteella, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä.
Lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.
Lapselle on järjestettävä riittävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa huoltosuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla. (29.6.2006/583)
L:lla 583/2006 lisätty 3 mom. tulee voimaan 1.11.2006.
Sosiaalihuoltolaki (siis laki, jossa määritellään toimielin, joka päättää yhteydenpidon rajoituksista)
6 § (3.8.1992/736)
Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin (toimielin), jonka sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa säädetään sosiaalilautakunnan tehtäväksi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta voi päättää, että jokin muu kunnan monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) kunnalle säädetyistä tehtävistä. Saman toimielimen tulee tällöin huolehtia myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) kunnalle säädetyistä tehtävistä. (21.2.2003/155)
L:lla 155/2003 lisätty 2 momentti on väliaikaisesti voimassa 1.8.2003–31.7.2008.
Toimielimen tehtävänä on myös edustaa kuntaa, valvoa sen oikeutta ja käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet.
Toimielimen jaostolle voidaan antaa ratkaistavaksi muitakin kuin [kunnallislain 71 a §:n 1 momentissa] tarkoitettuja asioita.
Huostaanotetun lapsen huolto
Kun lapsi on otettu sosiaalilautakunnan huostaan, sosiaalilautakunnalla on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilautakunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa.
Sosiaalilautakunta tai laitoksen johtaja päättää huostaanotetun lapsen ja tämän vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden välisestä yhteydenpidosta siten kuin 24 ja 25 §:ssä tarkemmin säädetään.
23 §
Sijaishuoltajien kuuleminen
Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, on hänen huoltoonsa liittyvissä kysymyksissä kuultava niitä, joiden kanssa sosiaalilautakunta on tehnyt perhehoitoa koskevan sopimuksen, taikka lastensuojelulaitoksen johtajaa, jollei kuuleminen asian ratkaisemisen kannalta ole tarpeetonta.
23 a § (29.6.2006/583)
Säännösten soveltamisalasta
Tämän luvun säännöksiä, jotka koskevat lastensuojelulaitoksen johtajalle tai muulle henkilöstölle annettua rajoitustoimivaltaa sovelletaan kaikissa 29 §:ssä tarkoitetuissa lastensuojelulaitoksissa riippumatta siitä, kuuluuko mainittu henkilöstö virkasuhteiseen tai muuhun henkilökuntaan, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Muun kuin virkasuhteisen henkilön rikosoikeudellisesta virkavastuusta rajoitustoimivallan käytössä säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvun 12 §:ssä.
L:lla 583/2006 lisätty 23 a § tulee voimaan 1.11.2006.
Lapsen asema sijaishuollossa
24 §
Ihmissuhteet ja yhteydenpito
Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä. (29.6.2006/583)
Sosiaalilautakunnan on tuettava ja autettava lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.
25 § (29.6.2006/583)
Yhteydenpidon rajoittaminen
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 25 a §:ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 11 §:ssä tarkoitetussa huoltosuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos:
1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai
2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:
1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;
2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai välineitä käyttäen;
3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä
4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.
Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille.
Edellä 1―3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa.
L:lla 583/2006 muutettu 25 § tulee voimaan 1.11.2006.
25 a § (29.6.2006/583)
Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös
Edellä 25 §:n 1―3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan.
Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta toimielin. Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole 25 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen.
L:lla 583/2006 lisätty 25 a § tulee voimaan 1.11.2006.
26 §
Tietojen antaminen lapselle. Mahdollisuus keskusteluun (29.6.2006/583)
L:lla 583/2006 muutettu otsikko tulee voimaan 1.11.2006. Aiempi sanamuoto kuuluu: Tietojen antaminen lapselle
Sosiaalilautakunnan on omasta aloitteestaan selvitettävä sijaishuollossa olevalle lapselle hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan asiakirjojen ja muun aineiston perusteella, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä.
Lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.
Lapselle on järjestettävä riittävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa huoltosuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla. (29.6.2006/583)
L:lla 583/2006 lisätty 3 mom. tulee voimaan 1.11.2006.
Sosiaalihuoltolaki (siis laki, jossa määritellään toimielin, joka päättää yhteydenpidon rajoituksista)
6 § (3.8.1992/736)
Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin (toimielin), jonka sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on huolehdittava niistä tehtävistä, jotka muissa laeissa säädetään sosiaalilautakunnan tehtäväksi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta voi päättää, että jokin muu kunnan monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) kunnalle säädetyistä tehtävistä. Saman toimielimen tulee tällöin huolehtia myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) kunnalle säädetyistä tehtävistä. (21.2.2003/155)
L:lla 155/2003 lisätty 2 momentti on väliaikaisesti voimassa 1.8.2003–31.7.2008.
Toimielimen tehtävänä on myös edustaa kuntaa, valvoa sen oikeutta ja käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa ja tehdä sen puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet.
Toimielimen jaostolle voidaan antaa ratkaistavaksi muitakin kuin [kunnallislain 71 a §:n 1 momentissa] tarkoitettuja asioita.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuvitellaan tilanne, josta paljon kuulee, että perhehoitajaa on kuultava. On pystyttävä välttämään tilanne, että sijaishoitaja ilmoittaa paikkansa pitämätöntä tietoa tapaamisista, niiden sujumisesta jne, sosiaalitoimelle. Onko vanhemmilla oltava tapaamisissa mukana todistaja? Esim. todistamassa, että sovitut tapaamisajat ovat pitäneet paikkansa.
Jos vanhemmat pitävät yhteyttä sossuun, ovat kertoneet tapaamisten sujuneen hyvin ja sijaishoitaja silti hakee tapaamiseen rajoitusta, seuraa vastakkain asettelu siitä, kumpaa osapuolta sossun on uskottava. Miten osapuolet todistavat oman kantansa oikeaksi.
Jos sijaisvanhemmille tulee päänvaivaa todistamisesta, saavat he jotain esimakua siitä, miten vaikea bio-vanhempien on usein todistaa sossun väitteitä vääriksi. Vanhemmat voisivat mielestäni tuollaisessa ristiriitatilanteessa vaatia tapaamisrajoitusvaatimuksen huomiotta jättämistä ja vaatia tapaamispaikan sopimista sijaisperheen ulkopuoliseen paikkaan.
Niitä sanotaan usein valvotuiksi paikoiksi, mutta sen ei suinkaan tarvitsisi tarkoittaa sitä, että vanhempi ei voisi olla tapaamistilanteessa lapsen kanssa kahdestaan.
Jos huoltosopimuksessa on määrätty tapaamiset sijaisperheeseen, ei senkään suinkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että sijarit roikkuvat korva pitkällä koko ajan seuraamassa, mitä tapahtuu.
Koska tapaamisista kuulee niin paljon kaikenlaisia valituksia molemmilta osapuolilta, mielestäni sijariperheen ulkopuolisia tapaamispaikkoja pitäisi perustaa lisää, vaikka niiden paikkojen yhteyteen, joissa lapset voivat eron jälkeen tavata etävanhempaa. Joissain paikoissa voi jopa yöpyä, eikä henkilökunta tosiaankaan kyttää vieressä tapaamisen onnistumista, ainoastaan tarjotaan ns. valvotut puitteet, että vanhempi noudattaa sovittuja tapaamisaikoja, on selvinpäin jne.
Vasta silloin, jos tapaamisia on lainmukaisesti rajoitettu määräajaksi, on paikalla ulkopuolinen henkilö koko tapaamisen ajan.
ANTAKAA KOMMENTTEJA, MITÄ TARKENNUKSIA LAKI TARVITSISI NÄILTÄ OSIN!
näissä asioissa, on yksi taho, joka on omasta mielestään yli sossujenkin: Se on yksityinen latensuojelulaitos. Siellä on akkaylijumala, joka vaatii jopa sossut pokkuroimaan itseään ja kaikki tapahtuu laitoksen vuosikymmeniä vanhoihin käytäntöihin vedoten. 'Näin meillä on aina ollut jne'.
Lakiin olisi saatava niin selkeät kohdat, jotka estävät myös laitosten mielivallan tapaamisrajoitusten käytön suhteen. Aivan liikaa on tapauksia, joissa esim. hoidollisella osastolla vanhemmat ovat eri mieltä jostain asiasta lapsen hoitoon liittyen ja pelkästään sen takia LAITOS määrää tapaamisrajoituksia.
OIKEUTTA näihin asioihin on saatava, mutta miten se laissa määritellään, siihen tarvittaisiin vinkkejä!
vaihtoehto. Oma lapseni ei ole ollut sijaisperheessä, mutta jotenkin tympeälle luulisin tuntuvan menon vieraaseen perheeseen. Laitokseen mennessä ei tunkeudu kenenkään yksityiselle reviirille, vierailu on siinä mielessä vapaampi.
Sijaripalstalta saa kaiken biojen haukkumisen lomasta joskus lukea myös paasausta, että 'minä en lapsen koko sukua ja tuttavapiiriä kotiini ota, onhan meilläkin oikeus perhe-elämään'.
Vai niin. Onkohan sijariksi ryhtymisessä jäänyt ymmärtämättä jokin keskeinen seikka ja se on lainkohta juuri tuosta LAPSEN OIKEUDESTA pitää yhteyttä lähi-ihmisiinsä. Onhan se vähän outoa, jos lapsen luona ei sallita vierailla, vaikka hän sitten sijaiskodin ulkopuolella saisi tuttujaan tavatakin. Kun ryhtyy sijariksi, valitsee tavallaan elämisen kahden suvun ja perheen ehdoilla, eikä pelkästään omillaan. Jos tämä ajatus ei miellytä, on paras jättää haaveet sijariksi ryhtymisestä.
Kaiken tuon sekasotkun välttämiseksi olisi ulkopuolinen tapaamispaikka hyvä, mutta niitä nyt ei tietysti ole riittävästi millään paikkakunnalla. Vai onko siinäkin kyse vain tahdosta järjestää tilaa jostakin?
Nythän on vallalla aika yleisesti tapaaminen kerran kuussa. Miksi näin?
Minkä ihmeen takia se ei ole vähintään 2 x /kk?
Ja KAIKEN KUKKURAKSI purkuun vaikuttaa se, millainen suhde lapsella ja vanhemmilla on!!!!!
Ei se nyt kovin kummoinen VOI olla jos vuosien ajan on tavattu kerran kuussa pari tuntia kerrallaan.
Jos sijaisperhe peruu tapaamisen, pitää seuraava tapaaminen olla jatkettu, että se korvaisi perutun tapaamisenkin.
pitää yhteyttä myös muihin läheisiin ihmisiin vanhempien lisäksi.
Mutta tarkennusta kaivattaisiin esim. puhelimenkäyttöoikeuteen!
Sijarit KIELTÄVÄT monesti lapsen oikeuden käyttää vanhemmiltaan saamaansa kännykkää.
Millä oikeudella he sen tekevät?
Lapseni pitää aina puhelinta mukanaan, se lisää hänelle turvallisuuden tunnetta. Yleensä hän soittaa kun lähtee luokasta ja puhuu kanssani siihen asti kun näkee kodin ikkunat. Luojan kiitos, lasta ei sijoitettu perheeseen, olisin saanut raivarin jos joku sijarin planttu olisi kieltänyt lapselta puhelimen käytön.
Samoin joissain lastensuojelulaitoksissa saatetaan rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä puhelimitse laitoksen ulkopuolelle. Näin tehdään siitä huolimatta, vaikka sossut vakuuttavat henkilökunnalle, että lapsen kotona ei ole perusteita h-otolle, siis ei mitään syytä rajoittaa yhteydenpitoa vanhempiin.
eli
jo Huoltosuunnitelmaan on sossun pitänyt
miettiä ja kirjata nämä yhteydenpitoasiat; yhteistoiminta ja yhteydenpito
lapsen ja hänelle läheisten kanssa.
Siinä kohdenhan sossu joutuu jo todella miettimään kuinka juuri tämän huostaanotetun lapsen kohdalla menetellään.
Ketä ovat lapselle läheiset, kuinka heidän yhteistoimintaansa ylläpidetään ja kuinka heidän yhteydenpitonsa toimii. Tämäkin asia pitäisi löytyä lapselta "ylöskirjattuna" Huoltosuunnitelmasta.
..................
4 §
«Huoltosuunnitelma» laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa.
Huoltosuunnitelmaan kirjataan
ne olosuhteet ja asiat,
joihin pyritään vaikuttamaan
sekä keinot ja arvioitu aika,
jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.
Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi,
kuinka usein suunnitelma on tarkistettava.
Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta
koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi
sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet,
erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen
ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille
sekä se, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien
ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan ja se, miten jälkihuolto toteutetaan. (15.6.1990/546)
Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla."
.........
kertoi minulle että siihen voi mennä parikin mvuotta ennenkuin sellainen huoltosuunnitelma saadaan aikaiseksi...eihän nyt sosiaalityöntekijältäkän voi mitä tahansa vaatia!
Eli siinäkin kohden tarvitaan lakiin täsmennys,
"että ennenkuin lapsi on siirretty sijoituspaikkaansa, hänelle on laadittu Huoltosuunnitelma."
(Lapsen edustahan lapsen oikeusturvineen
ei lapsen huostaanotossakaan sosiaalityöntekijöiden taholta tehtävässä työssä ole kysymys.
vaan kuinka sosiaalityöntekijä voi kaikin
keinoin ja tavoin olla lastensuojelulakeja noudattamatta!)
Aikakäsitettä on "jossain" hallintolaeissa määritelty sanoilla
asioiden käsittelyaika ei saa olla kohtuuton jne
että saisin tiheämpi tapaamisväli. ja sain.
jossain asiat menevät oikeinkin.
Kun saisi vielä joskus pois ne toimisto- ja kuntakohtaiset erot sosiaalitoimen osalta, niin olisipa suuri edistysaskel asioissa eteenpäin.
se johtui siitä että sosku puolsi mua, kun sossu vaihtui tuli samat rajoitukset kuin muillekin eli kaksi kertaa kuussa. ensin oli kaksi kertaa viikossa puolentoista vuoden ajan, sitten keksivät että olen ruvennut vaarantammaan jostain syystä lapseni kehitystä ja turvallisuutta ja tuli vartijat paikalle, kun kysyin syytä ei osattu sanoa...edelleen jatkuivat tiheät tapaamiset, sitten kun pyysin että pedosukulaisille määrättäisiin rajoituksia harvennettiin minulta itseltäni. Sossunkin älynlahjoilla on rajansa.
ketjua 'Joulun aika' lukiessa!!!
Sijareissa löytyy tyyppejä, jotka yrittävät korottaa itsensä viranomaistenkin yläpuolelle! Lasten ja vanhempien tapaamisten estämisestä yksi tyyppi kirjoitti näin:
'Niin ei muuten ole koskaan valittanut ja peräänkuuluttanut viranomaispäätöstä. Tietäää että menettäisi kokonaan tapaamisoikeutensa jos peräänkysyy. Ovat senverran älykästä porukkaa että osaavat vaijeta oikeassa paikassa.
Voin olla esim. Pelituomari.'
Ja tuo tarkoitti tilannetta, jossa SIJARI on perunut tapaamisen. Hän leuhkii olevansa pelituomari, jonka päätöksiä bio ei uskalla peräänkuuluttaa!
Ai sijaritko valitaan riittävin perustein?!
kanssa lapsen tapaamisista, VAATIKAA lasten luovuttamista valvotussa paikassa!!
Siis senhän ymmärtää, että jos sijarit ovat viemässä lasta tapaamiseen ja bion koti on muutettu vaikka paikalliseksi lähiökuppilaksi, jokainen järkevä aikuinen peruu tapaamisen siinä tapauksessa. Mutta noiden kirjoittajien asenteessa paistaa pelkkä pätemisen halu ja ilkeys. Sellaiseen ei pidä kenenkään alistua!
Sekö on muka lapsen edun mukaista, että sijari saa säveltää mitä tahansa selityksiä, kun lain vastaisesti estää tapaamisen?
Kyllä sijarit ovat menettäneet kaiken kunnioitukseni sinä aikana kun tuolla palstalla olen silloin tällöin käynyt, mutta kyllä tämä ilta on monelta osalta varsinainen pohjanoteeraus.
asenteellisuutta:
Eräs kirjoittaja, joka siellä jaksaa puhua lapsen oikeuksista, laista ja oikeudenmukaisuudesta, hänen mielipiteensä haukutaan maan rakoon, kuten myös hänet ihmisenä!
Todistaa jotain kirjoittajista kun laillisuusaktivisti yritetään leimata rikolliseksi ja ihmiseksi, joka ei lapsista välitä ollenkaan!
Ja tuollaista porukkaa värvätään lasten kasvattajiksi!
kyllä noissa mainituissa ketjuissa ei ole siitä tietoakaan.
Miten kukaan voi rakentaa lapsen parhaaksi yhteistyötä ihmisten kanssa, jotka vääntelevät toisen sanat toiseksi, eivätkä välttämättä edes näytä lukevan, mitä toinen on kirjoittanut?
Ei sijarin pidä edes yrittää olla mikään kaikkivaltias jumalan puolikas, se on itsekäs asenne, mikä polkee lapsen edun jalkoihinsa, silloin puhutaan vain sijarin edusta. Kyllä sijarilla on oltava kykyä neuvotella ja kuunnella toistenkin käsityksiä asioista.
mielivaltaisesta menettelystä, millä hiivatin oikeudella sijari irvistelee, että 'minä tiedän paremmin'?
Lain mukaan heidän ja sossun välisessä sopimuksessa on kopio huoltosuunnitelmasta, jossa ei eritellä sossun käsitystä huostaanoton syistä. Luuleeko sijari olleensa kärpäsenä katossa kyttäämässä tapahtumia bio-perheessä?
Ihmettelin kerran omalle sossulleni yhden tv-ohjelmassa kuvattua isää, joka oli raitistunut jo vuosia sitten, mutta ei silti saanut tavata huostaanotettua tytärtään. Sossu sanoi hyvin kaikki tietävästi, miten tuollaisissa tapauksissa on monesti takana insesti.
Nyt on kuitenkin paljon puhuttu huoltajuusriitojen yhteydessä tehdyistä huostista puhuttaessa vanhempien kiusallaan toisistaan tekemistä insesti-syytteistä ja uuteen lakiin ollaan valmistamassa kohtia asioiden saattamiseksi noiden käsittelyn suhteen paremmalle tolalle. Eli jos sijaritkin kuulevat sossuilta jotain ilmaan heitettyjä väitteitä, ne voivat olla ihan mitä tahansa.
On suurin piirtein sairasta kenenkään taholta väittää kaikkia huostia päihdeperheistä tehdyiksi tai vanhempien mielenterveysongelmista johtuviksi.
Tuo naapuripalsta on kyllä vaikuttanut siten, että en pysty kannattamaan sijaisperhesysteemiä nykyisellään. Hyviä fiksuja sijareita on olemassa, mutta nuo ääritapaukset olisi pystyttävä karsimaan pois kuvioista.