Karpon ohjelman

Tekikö kunnon jäljen? Tuskin oli riittävää niissä olosuhteissa, missä se ohjelmassa esitettiin.
93096
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

pellolla.
mutta entäs kannokossa?

Äänestä
  • tv.ssä ohjelman jossa tekijä esitteli muitakin keksintöjään. Näyttivät minusta hyvinkin näppäriltä lasipurkinmurskain ja teollisuuskäyttöön peltiastianmurskain, samnmoinen oli sitten myös pienille peltipurkeille. Ainoa mikä vähän epäilytti oli polttopuunkatkontakone, jolla pystyi myös halkomaan, lähinnä se ajankäyttö katkaisussa.

    Niin siinä ohjelmassa ajokoneen perässä oli kaksinkappalein näitä "laikkureita" toimi samalla tapaa kuin metsitettävällä pellolla. Kone siis ajoi avohakkuualueella. Ne risupaakut ja muut keräytyivät ja laukaisuvaiheessa sitten nyssykkä jäi paikalleen. Jälki näytti ihan siistiltä. Juttu oli kuvattu kymmenienmetrien päästä joten tarkkaan ei saanut selkoa jäljestä.
    Metsitettävillä pelloilla ja kivettömillä ja ei hirveässä risukossa saattaapi tpimia vallan hyvin.
    Ainakaan metsitettävällä pellolla ei ole mitenkään kivaa kulkea kynnetyllä jäljellä, ja kunttaa kun siinä jäjessä on kääntyneenä enemmän. Näytti justiinsa että pelloilla jälki on sopivaa ja taimet ehtivät alkaa kasvamaan ennenkuin heinikkö kirii.
    Jotenkin tulee mieleen että laikutus ja tuo systeemi suunnilleen samoja tämä nopeampi laikutus jälki parempi.
    Oli noin yleensä ottaen mielenkiintoinen juttu kyseisestä yrittäjästä, onneksi noita pellepelottomia on.

    Äänestä

  • sattumalta näin kirjoitti:

    tv.ssä ohjelman jossa tekijä esitteli muitakin keksintöjään. Näyttivät minusta hyvinkin näppäriltä lasipurkinmurskain ja teollisuuskäyttöön peltiastianmurskain, samnmoinen oli sitten myös pienille peltipurkeille. Ainoa mikä vähän epäilytti oli polttopuunkatkontakone, jolla pystyi myös halkomaan, lähinnä se ajankäyttö katkaisussa.

    Niin siinä ohjelmassa ajokoneen perässä oli kaksinkappalein näitä "laikkureita" toimi samalla tapaa kuin metsitettävällä pellolla. Kone siis ajoi avohakkuualueella. Ne risupaakut ja muut keräytyivät ja laukaisuvaiheessa sitten nyssykkä jäi paikalleen. Jälki näytti ihan siistiltä. Juttu oli kuvattu kymmenienmetrien päästä joten tarkkaan ei saanut selkoa jäljestä.
    Metsitettävillä pelloilla ja kivettömillä ja ei hirveässä risukossa saattaapi tpimia vallan hyvin.
    Ainakaan metsitettävällä pellolla ei ole mitenkään kivaa kulkea kynnetyllä jäljellä, ja kunttaa kun siinä jäjessä on kääntyneenä enemmän. Näytti justiinsa että pelloilla jälki on sopivaa ja taimet ehtivät alkaa kasvamaan ennenkuin heinikkö kirii.
    Jotenkin tulee mieleen että laikutus ja tuo systeemi suunnilleen samoja tämä nopeampi laikutus jälki parempi.
    Oli noin yleensä ottaen mielenkiintoinen juttu kyseisestä yrittäjästä, onneksi noita pellepelottomia on.

    Voihan tuollainen laikkuri karuilla mailla toimiakin mutta en minä sitä pellolle kyllä päästäisi. Tuollainen tonkaisu vapauttaisi ravinteita heinän ja muun ryöneikön käyttöön mutta taimi ei pysty hyödyntämään alkuvaiheessa. Ilman suurta jälkihoitoa ei monikaan taimi selviytyisi alkua pisemmälle.
    Kyllä metsän muokkauksessa kaivuri on ylivoimainen, etenkin kuusen viljelyssä. Kosteilla mailla ojitusmätästys ja kuivemmilla alueilla kääntö- tai laikkumätästys. Mättäässä lämpötila nousee ja on pinnaltaan karu estäen heinittymistä, samoin lähtökohta on jo korkeammalla. Onhan se ihmisen silmään muutaman vuoden ruma mutta siitä puun taimi tykkää. Kustannussäästöä tulee halvempana taimikon raivuuna ja täysipuustoisena uutena metsänä.

    Äänestä

  • Optimaali kirjoitti:

    Voihan tuollainen laikkuri karuilla mailla toimiakin mutta en minä sitä pellolle kyllä päästäisi. Tuollainen tonkaisu vapauttaisi ravinteita heinän ja muun ryöneikön käyttöön mutta taimi ei pysty hyödyntämään alkuvaiheessa. Ilman suurta jälkihoitoa ei monikaan taimi selviytyisi alkua pisemmälle.
    Kyllä metsän muokkauksessa kaivuri on ylivoimainen, etenkin kuusen viljelyssä. Kosteilla mailla ojitusmätästys ja kuivemmilla alueilla kääntö- tai laikkumätästys. Mättäässä lämpötila nousee ja on pinnaltaan karu estäen heinittymistä, samoin lähtökohta on jo korkeammalla. Onhan se ihmisen silmään muutaman vuoden ruma mutta siitä puun taimi tykkää. Kustannussäästöä tulee halvempana taimikon raivuuna ja täysipuustoisena uutena metsänä.

    mietinkin. Kaivurimätästysa on ylivoimaisesti paras ja kalleinkin ellei sitten ole omasta takaa ja laske työlle ja koneelle oikeaa hintaa.

    Muuten tämä näytti minusta vallan hyvälle työteho hyvä verrattuna kaivuriin ja mättäältä tuo työjälki näyttää. vaikkei vedä vertoja kaivurityölle.

    Ajattelin että juuri kivettömillä vanhemmilla peltoalueilla toimisi parhaiten.

    Äänestä

  • kustannuspuolta kirjoitti:

    mietinkin. Kaivurimätästysa on ylivoimaisesti paras ja kalleinkin ellei sitten ole omasta takaa ja laske työlle ja koneelle oikeaa hintaa.

    Muuten tämä näytti minusta vallan hyvälle työteho hyvä verrattuna kaivuriin ja mättäältä tuo työjälki näyttää. vaikkei vedä vertoja kaivurityölle.

    Ajattelin että juuri kivettömillä vanhemmilla peltoalueilla toimisi parhaiten.

    Mättääseen se on taimi paras istuttaa ja ei ole niin väliä millä se on sitten tehty. Pellon metsityksessä hyvin tehty traktorilla kyntö palkkiin on ihan hyvä sekin.
    Olen istuttanut taimia metsätraktorilla vedetyn 2-rivisen mätästyskoneen jälkeen ja hyvillä maastoilla se toimi hyvin. Ohut multaisilla, kivikoilla ja kosteikolla se jälki romahti. Viisaat on tutkineet että parhaiten taimi kasvaa kun sen istuttaa mättääseen syvälle 5-8 cm kivennäismaata paakun päälle. Ja niin että paakun alareuna ulottuu kunttakerrokseen jossa taimi saa parhaat eväät kasvulle.
    Vaikka olis luonnonsuojeluhenkeä niin pellon metsityksessä kannattaa käyttää torjunta-aineita, joko ennen istutusta yleisesti tai istutuksen jälkeen taimikohtaisesti.

    Äänestä

  • Optimaali kirjoitti:

    Voihan tuollainen laikkuri karuilla mailla toimiakin mutta en minä sitä pellolle kyllä päästäisi. Tuollainen tonkaisu vapauttaisi ravinteita heinän ja muun ryöneikön käyttöön mutta taimi ei pysty hyödyntämään alkuvaiheessa. Ilman suurta jälkihoitoa ei monikaan taimi selviytyisi alkua pisemmälle.
    Kyllä metsän muokkauksessa kaivuri on ylivoimainen, etenkin kuusen viljelyssä. Kosteilla mailla ojitusmätästys ja kuivemmilla alueilla kääntö- tai laikkumätästys. Mättäässä lämpötila nousee ja on pinnaltaan karu estäen heinittymistä, samoin lähtökohta on jo korkeammalla. Onhan se ihmisen silmään muutaman vuoden ruma mutta siitä puun taimi tykkää. Kustannussäästöä tulee halvempana taimikon raivuuna ja täysipuustoisena uutena metsänä.

    Mitähän maksaa hyvällä paikalla 1,6ha hyvää metsänpohjaa laikuttaa kaivurilla?
    Mettän ostaja veikkasi 200-250€/ha
    Koivua kuusen jälkeen olen ajatellut ja kuusikko tulee koivun juurelle.

    Äänestä

  • Kaivinko laikutus kirjoitti:

    Mitähän maksaa hyvällä paikalla 1,6ha hyvää metsänpohjaa laikuttaa kaivurilla?
    Mettän ostaja veikkasi 200-250€/ha
    Koivua kuusen jälkeen olen ajatellut ja kuusikko tulee koivun juurelle.

    Kyllä kaivurimiehet 300 euroa ottavat tuollaisen alan muokkauksesta. Laikutus,pelkkä pinnan raapiminen vois tulla halvemmalla mutta ei ole hyvä systeemi. Kyllä kosteilla paikoilla ojitusmätästys ja kuivemmilla laikkumätästys on parempi ratkaisu. Kalliimpi kaivurimuokkaus antaa varmemmin täystaimikon ja tuo säästöjä raivauksessa.

    Äänestä

moi no mä oon ollu seuraamassa projektia missä tehty laikutusta ja vastaavanlaisella mättäänkääntö systeemillä misä on istutettu taimi siihen mättääseen niin tosiaan taimi kasvaa nopeemmin siinä käännetyssä mättäässä kuin istutettuna laikkuun pelkkään kivennäismaahan , taimi ei kuivukkaan ku metässä kuntta pitää kosteuden ja taimen juuret sopivasti siinä ja kun kuntta alkaa pian mätänemään niin ravinteita liukee suoraan taimen juuriin jotka ovat heti istutettaessa siinä kuntan kohassa . oli kaivurissa tuollainen mikä teki yhen paakun kerralla niin sillä sai näppärästi sitten risujakin pois tieltä ja tääläpäin ainakin upm siivoo ainakin kuusikoista noi oksat pois niin ei oo nekään tiellä. itellekkin teen vastaavan kokeilualureen jos nyt talvella kakkaavat ton parin hehtaarin aukon ensin tyhjäksi puista.

Äänestä

joka oli käännetty lähes menosuuntaan, ajelin turvemaalla kuin yksisiipisellä avo-oja-auralla.
Penkeistä tuli reilun korkeat.
Aika hyvin taimet lähti, vaikka heinäystä ei tehty ja olosuhteet olivat vaativat. Nyt kuuset ovat jo lähes kymmenmetrisiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


laikkuri. kirjoitti:

Tekikö kunnon jäljen? Tuskin oli riittävää niissä olosuhteissa, missä se ohjelmassa esitettiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu