Maatilan poika

maistuisko poika kouvolasta saman tien ennen kuin muijaa löytyy ps olen kova veistämäään jos kiinostaa heheheheh paljon rahaaa voitko lainata tuntuu olevan ns hillooo jos kiinostaa soita 0700 123123 ps ODOTAN SINUA KULTA

Kyllä töitä on. Puulämmitys. Iso talo. Metsätyöt. Tuulenkaadot. Viljelykset. Ruohonleikkuut.
Myös rakkautta ja illallispaistia oikeassa uunissa, kalastusta. Töitä, mutta myös romantiikkaa.

aloittaja kirjoitti:

Kyllä töitä on. Puulämmitys. Iso talo. Metsätyöt. Tuulenkaadot. Viljelykset. Ruohonleikkuut.
Myös rakkautta ja illallispaistia oikeassa uunissa, kalastusta. Töitä, mutta myös romantiikkaa.

Lue lisää

lypsykarjanpitoon verrattuna tuo kuulostaa lomapaikalle!

aloittaja kirjoitti:

Kyllä töitä on. Puulämmitys. Iso talo. Metsätyöt. Tuulenkaadot. Viljelykset. Ruohonleikkuut.
Myös rakkautta ja illallispaistia oikeassa uunissa, kalastusta. Töitä, mutta myös romantiikkaa.

Lue lisää

vielä, minkä ikäinen olet?
En minä itse ole tyrkyllä, minulla on jo kiinnitys, vaan jos sattuisi tuttavapiirissä olemaan neitosta, jolle voisi vihjata helpoista päivistä.

karvankasvattaja kirjoitti:

lypsykarjanpitoon verrattuna tuo kuulostaa lomapaikalle!

lypsykarjanpitäjät aina valittaa työn raskaudesta! Ja sitten kituutetaan parilla kymmenellä lehmällä...kannattaako tuollainen? Ei parinkymmenen lypsävän karjat ole enää kilpailukykyisiä. Ja jos työ vielä niiiiin raskasta..?? Mitäs lie jää tuntipalkkaa käteen?

karvankasvattaja kirjoitti:

vielä, minkä ikäinen olet?
En minä itse ole tyrkyllä, minulla on jo kiinnitys, vaan jos sattuisi tuttavapiirissä olemaan neitosta, jolle voisi vihjata helpoista päivistä.

Lue lisää

joku siihen? Tiedät varsin hyvin niinkuin jokainen muukin että ite täällä on hommat valittu, mitä vittua se pitää ylensäkään kenenkään hommia tms. kadehtia?!

Kantturat lahtiin ja se on siinä. ei ole rankkaa enää sinullakaan. Mikä ihmeen peruste se edes on toisen/toisten hommista valittaa verraten omiin, epäilen vahvasti että sinua siihen pakotettu?

Haittaako sinua jos toisen hommat ehkä helpompia/niitä vähemmän?

Onko se sinulta pois jollain tavalla?

Ihme jurputtajia ja katkeroituneita valopäitä täälläkin suurin osa.

t:itsekkin pienen karjan pitäjä

sinut kirjoitti:

joku siihen? Tiedät varsin hyvin niinkuin jokainen muukin että ite täällä on hommat valittu, mitä vittua se pitää ylensäkään kenenkään hommia tms. kadehtia?!

Kantturat lahtiin ja se on siinä. ei ole rankkaa enää sinullakaan. Mikä ihmeen peruste se edes on toisen/toisten hommista valittaa verraten omiin, epäilen vahvasti että sinua siihen pakotettu?

Haittaako sinua jos toisen hommat ehkä helpompia/niitä vähemmän?

Onko se sinulta pois jollain tavalla?

Ihme jurputtajia ja katkeroituneita valopäitä täälläkin suurin osa.

t:itsekkin pienen karjan pitäjä

Lue lisää

suurin piirtein saa hommansa valita, mutta sitä en hyväksy, että joku esim. avioliiton kautta elättää toisen tuloilla itsensä. Alussa ollaan niin työintoisia että, mutta kun muutama vuosi yhdessä ollaan, kas kummaa, ollaankin jollekin allergisia navetassa tai muuta vastaavaa. Emäntä kieltäytyy joko navetalla käymästä tai sitten pannaan lehmät autoon. Ja isäntä lähtee etsimään töitä tilan ulkopuolelta. Ja emäntä istuu tyhjän panttina tuvassa.

En ole katkera, suututtaa vain tuollaiset hyväksikäyttäjät.
Itse olen ylpeä siitä, että työlläni ansainnut sen, mitä olen aikaan saanut. Ja paljon aion vielä aikaan saada, jos vain terveys kestää.

emännyys kirjoitti:

lypsykarjanpitäjät aina valittaa työn raskaudesta! Ja sitten kituutetaan parilla kymmenellä lehmällä...kannattaako tuollainen? Ei parinkymmenen lypsävän karjat ole enää kilpailukykyisiä. Ja jos työ vielä niiiiin raskasta..?? Mitäs lie jää tuntipalkkaa käteen?

Lue lisää

20 lehmän navetoista niin vain äkkiä eroon pääse. Ja sikäli, vaikka laajentaakin esim. robottinavetaksi, työnmäärä ei muutu, vain luonne.
Lopettaahan nuita pieniä maitotiloja nykyään 4 tilaa päivässä, miksiköhän? Kyllä lypsyllä kyykkiminen on raskaammasta päästä, siihen vielä kaikki muu.
Tuntipalkka ison laajennuksen jälkeen ei ole kummoinen.
Ja ajattelepa miten paljon esim. siemennykset&poikiminen työllistää? Sonnitiloilla sitä ei ole ollenkaan ja emolehmätiloilla vain keväällä poikimishuippu, sonni hoitaa siemennykset. Eikä kummallakaan tilalla sitä lypsyä.
Liekö sinulla kokemusta, emännyys, lypsykarjasta? Minulla on, kuten muistakin tilamuodoista, ja myös ns. palkkatyössä olemisesta, ei ne muut sido niin paljoa työpaikkaan.
Mutta silti en vaihda tätä suuntaa, jos ei esim. terveys sitä estä. Raskasta tämä on, mutta välillä palkitsevaa. Saa mieluisen sonnin tyttären, lehmät pysyvät terveenä, saa lehmän kantavaksi, hyvä keskituotos jne, tuollaiset onnistumiset työssä auttaa jaksamaan. Välillä tietysti tulee epäonnistumisia, mutta kun ollaan luontokappaleiden kanssa tekemisissä, niiltä ei voi välttyä. No, hajoavathan koneetkin.

aloittaja kirjoitti:

Kyllä töitä on. Puulämmitys. Iso talo. Metsätyöt. Tuulenkaadot. Viljelykset. Ruohonleikkuut.
Myös rakkautta ja illallispaistia oikeassa uunissa, kalastusta. Töitä, mutta myös romantiikkaa.

Lue lisää

noille äkämystyneille vastaajille, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa... ;))

emännyys kirjoitti:

lypsykarjanpitäjät aina valittaa työn raskaudesta! Ja sitten kituutetaan parilla kymmenellä lehmällä...kannattaako tuollainen? Ei parinkymmenen lypsävän karjat ole enää kilpailukykyisiä. Ja jos työ vielä niiiiin raskasta..?? Mitäs lie jää tuntipalkkaa käteen?

Lue lisää

Työ on toki raskasta, mutta eipä nyt mistään erikoisemmin voi valittaa. Ainakin jos vertaa ansiotyöhön. Sitä pitäisi jokaisen aloittavan viljelijän kokeilla muutama vuosi ennen tilanpidon aloittamista. Selviäisi elämän realiteetit.

Itsellä tällähetkellä 14 lehmää lypsyssä ja ihan hyvin kannattaa. Eli kilpailukykyistä hommaa on.

Karjamäärää ei ole tarkoitus lisätä, toistaiseksi. Lähinnä keskitymme tulevaisuudessa parantamaan työoloja, esim. ensi kesänä heti laidunkauden alettua on tarkoitus asentaa navattaan putkilypsäjä ja luopua kannukoneesta.

Ja kyllä tästä tuntipalkan saa jäämään, ihan hyvän. Eikä tarvitse olla kenenkään töissä.

karvankasvattaja kirjoitti:

vielä, minkä ikäinen olet?
En minä itse ole tyrkyllä, minulla on jo kiinnitys, vaan jos sattuisi tuttavapiirissä olemaan neitosta, jolle voisi vihjata helpoista päivistä.

Lue lisää

ajatella .Joudun olemaan työmatkoilla n 2 pv/viikko.
On talon lämmitys tehtävä.
On myös sähkölämmitys, mutta en halua sitä käyttää, kun on puitakin.
Olisi ihana tulla pullantuoksuiseen lämpimään kotiin.
Helppoja ei päivät ole. Jatkuvasti hoitaa isoa tilaa.

karvankasvattaja kirjoitti:

20 lehmän navetoista niin vain äkkiä eroon pääse. Ja sikäli, vaikka laajentaakin esim. robottinavetaksi, työnmäärä ei muutu, vain luonne.
Lopettaahan nuita pieniä maitotiloja nykyään 4 tilaa päivässä, miksiköhän? Kyllä lypsyllä kyykkiminen on raskaammasta päästä, siihen vielä kaikki muu.
Tuntipalkka ison laajennuksen jälkeen ei ole kummoinen.
Ja ajattelepa miten paljon esim. siemennykset&poikiminen työllistää? Sonnitiloilla sitä ei ole ollenkaan ja emolehmätiloilla vain keväällä poikimishuippu, sonni hoitaa siemennykset. Eikä kummallakaan tilalla sitä lypsyä.
Liekö sinulla kokemusta, emännyys, lypsykarjasta? Minulla on, kuten muistakin tilamuodoista, ja myös ns. palkkatyössä olemisesta, ei ne muut sido niin paljoa työpaikkaan.
Mutta silti en vaihda tätä suuntaa, jos ei esim. terveys sitä estä. Raskasta tämä on, mutta välillä palkitsevaa. Saa mieluisen sonnin tyttären, lehmät pysyvät terveenä, saa lehmän kantavaksi, hyvä keskituotos jne, tuollaiset onnistumiset työssä auttaa jaksamaan. Välillä tietysti tulee epäonnistumisia, mutta kun ollaan luontokappaleiden kanssa tekemisissä, niiltä ei voi välttyä. No, hajoavathan koneetkin.

Lue lisää

ei ole kokemusta lypsypuolesta eikä myöskään mitään haluja niitä hankkia. Haluan tehdä elämässä muutakin kuin asua navetassa. Kevään, kesän ja syksyn kiirehuiput sopii hyvin, silloin on aktviisin aika muutenkin, talvella on pakko saada tehdä muutakin työtä. Mutta meitähän on moneksi. Mikä sopii kenellekin parhaiten.

Tisko kirjoitti:

Työ on toki raskasta, mutta eipä nyt mistään erikoisemmin voi valittaa. Ainakin jos vertaa ansiotyöhön. Sitä pitäisi jokaisen aloittavan viljelijän kokeilla muutama vuosi ennen tilanpidon aloittamista. Selviäisi elämän realiteetit.

Itsellä tällähetkellä 14 lehmää lypsyssä ja ihan hyvin kannattaa. Eli kilpailukykyistä hommaa on.

Karjamäärää ei ole tarkoitus lisätä, toistaiseksi. Lähinnä keskitymme tulevaisuudessa parantamaan työoloja, esim. ensi kesänä heti laidunkauden alettua on tarkoitus asentaa navattaan putkilypsäjä ja luopua kannukoneesta.

Ja kyllä tästä tuntipalkan saa jäämään, ihan hyvän. Eikä tarvitse olla kenenkään töissä.

Lue lisää

14 lypsävää riittää?

Tisko kirjoitti:

Työ on toki raskasta, mutta eipä nyt mistään erikoisemmin voi valittaa. Ainakin jos vertaa ansiotyöhön. Sitä pitäisi jokaisen aloittavan viljelijän kokeilla muutama vuosi ennen tilanpidon aloittamista. Selviäisi elämän realiteetit.

Itsellä tällähetkellä 14 lehmää lypsyssä ja ihan hyvin kannattaa. Eli kilpailukykyistä hommaa on.

Karjamäärää ei ole tarkoitus lisätä, toistaiseksi. Lähinnä keskitymme tulevaisuudessa parantamaan työoloja, esim. ensi kesänä heti laidunkauden alettua on tarkoitus asentaa navattaan putkilypsäjä ja luopua kannukoneesta.

Ja kyllä tästä tuntipalkan saa jäämään, ihan hyvän. Eikä tarvitse olla kenenkään töissä.

Lue lisää

just kummaa, tuommoisella tilalla pystyy pötkimään eteenpäin. Ruuassa ja vaatteissa pysyy. Isompiin remppoihin kun ei lähde.

Mutta kun menet tekemään sukupolvenvaihdosta, tee-keskus katsoo tilan elinkelvottomaksi. Lisämaaksi vain toiselle.

Suuruuden ihannointi on huipussaan. Mutta kukas niillä suurilla tiloilla joutuu työt tekemään ja laskut maksamaan? Tiukoille vedetään jatkajat.

Meilläkin laajentaminen edessä. Kustannukset ovat pöyristyttävät, ja tuottajahinnoissa ei ole parannusta. Välillä tuntuu, että helpommalla pääsisi kun vuokraisi naapurille ja lähtisi varmemman leivän perään. Mutta tämä paha, maausko. Tai mitä kylähulluutta lienee?

karvankasvattaja kirjoitti:

just kummaa, tuommoisella tilalla pystyy pötkimään eteenpäin. Ruuassa ja vaatteissa pysyy. Isompiin remppoihin kun ei lähde.

Mutta kun menet tekemään sukupolvenvaihdosta, tee-keskus katsoo tilan elinkelvottomaksi. Lisämaaksi vain toiselle.

Suuruuden ihannointi on huipussaan. Mutta kukas niillä suurilla tiloilla joutuu työt tekemään ja laskut maksamaan? Tiukoille vedetään jatkajat.

Meilläkin laajentaminen edessä. Kustannukset ovat pöyristyttävät, ja tuottajahinnoissa ei ole parannusta. Välillä tuntuu, että helpommalla pääsisi kun vuokraisi naapurille ja lähtisi varmemman leivän perään. Mutta tämä paha, maausko. Tai mitä kylähulluutta lienee?

Lue lisää

Meillä laajennetaan koko ajan. Kerropas mikä on mielestäsi "suuri tila"?

emännyys kirjoitti:

Meillä laajennetaan koko ajan. Kerropas mikä on mielestäsi "suuri tila"?

Tilan koko ei ratkaise kannattavuutta, vaan pikemminkin se, kuinka tilaa hoidetaan ja esimerkiksi karjamäärän ja pinta-alan suhde. Lisäksi tuloihin vaikuttaa paljon se, onko tila kasvamassa ja kehittymässä, vaiko jäähdyttelemässä.Tietysti karjatilojen suhteen tilan sijainti vaikuttaa eniten! C-alueella pärjää paljon pienemmällä osaamisella mitä etelässä!
Minusta "suuri tila" on yli 300 hehtaaria ja yli 300 nautaa tai emakkoa tai yli 2000 lihasikaa noin esimerkiksi.

emännyys kirjoitti:

Meillä laajennetaan koko ajan. Kerropas mikä on mielestäsi "suuri tila"?

lypsylehmä puolella suureksi tilaksi (=paljon työtä) sanoisin lypsyrobotti/yrittäjä. Yksi robo suurinpiirtein 60-70 lehmää. Jos molemmat tilalla töissä, silloin siis 2 roboa. Jne.

emännyys kirjoitti:

14 lypsävää riittää?

Kyllä 14 lehmää leivän taloon tuo. On tuonut ennenkin, tuo nyt ja tulevaisuudessa. Töihin ei ole aietta lähteä.

Nuo 14 ovat suht. hyvälypsyisiä, ~9500 kg.

Ja on tuota peltoalaa sitten reilummin, lähes 28 hehtaaria ja kaikki omaa.

Ei vuosiansio toki ihan sitä ole mitä työläisenä hankkisi, mutta on tässä sitten niitä "benefitsejäkin", ei työmatkakuluja, ruokakulut olemattomat ym.

karvankasvattaja kirjoitti:

just kummaa, tuommoisella tilalla pystyy pötkimään eteenpäin. Ruuassa ja vaatteissa pysyy. Isompiin remppoihin kun ei lähde.

Mutta kun menet tekemään sukupolvenvaihdosta, tee-keskus katsoo tilan elinkelvottomaksi. Lisämaaksi vain toiselle.

Suuruuden ihannointi on huipussaan. Mutta kukas niillä suurilla tiloilla joutuu työt tekemään ja laskut maksamaan? Tiukoille vedetään jatkajat.

Meilläkin laajentaminen edessä. Kustannukset ovat pöyristyttävät, ja tuottajahinnoissa ei ole parannusta. Välillä tuntuu, että helpommalla pääsisi kun vuokraisi naapurille ja lähtisi varmemman leivän perään. Mutta tämä paha, maausko. Tai mitä kylähulluutta lienee?

Lue lisää

Mitäpä kummaa siinä on? Kaikki lähtee managementistä ja järkevästä taloudenpidosta.

Ruuassa, vaatteissa ja perustarpeissa pysyy hyvin, konekantaa on nuorennettu kokoajan ja kaikki tarvittavat koneet itseltä löytyvät. Emme ole urakkamiehen armoilla kuin kaivinkonetöissä.

Remonttiakin tuotantolaitokselle on jatkuvasti tehty. Kuten sanottu, ensi keväänä on tarkoitus asentaa putkilypsäjä. Tässäkin tapauksessa ns. kolmannen aallon investoija tekee järkevän investoinnin. Kaksi Lavalin putkilypsäjää (lopettaneilta tiloilta), maksoivat itse irroitettuina yhteensä 530 euroa. Laitteet ovat käytetyiksi loistokuntoisia, toinen tuli hankittua varaosiksi. Koetahan näistä lähtötiedoista laatia vaikkapa takaisinmaksuajan menetelmällä investointilaskelma, niin saatat löytää talouspolitiikan punaisen langan.

Samoin hyväkuntoista käytettyä rehuntekokalustoa on tällähetkellä reilusti tarjolla. Käytettyä, asiallista traktorikantaa on niinikään tarjolla. Talon ykköskoneena oleva V865 vm. -97 hankittiin käytettynä kaksi vuotta sitten, ja hinta oli 52 prosenttia vastaavan uuden hinnasta.

Eipä meidän tilaa elinkelvottomaksi katsottu, kun 2002 spv:n teimme. Näistä lähtökohdista on tarkoitus jatkossa elanto ottaa. Eikä tämän talon maita tulla vuokraamaan tai myymään naapureille, ei missään tapauksessa. Maan omistaminen on pyhä, tarvittaessa aseella puolustettava asia.

Palkkatöihin tai lisäansioihin ei ole aikomus lähteä. Kuten jo ennemmin totesin, muutama vuosi duunarina laittaa elämänarvot järjestykseen.

Pehmeys tukee toista pehmeyttä. Tiede ja taide luo uutta hyvinvointia. Halusin jo olla pienenä luova. Oppia uutta. siksi koulutin itseni. Halusin sivistystä-siis tietoa, kehitystä, koulutusta, taitoa tehdä asiat paremmin.
Ja olenhan siinä onnistunutkin. Töissä urakehitys, maatilalla tasaiset salaojitetut pellot kasvuvauhtineen on silmän ilo, metsä marjoineen humisee, ym. Ja uutta sijoitusta luvassa.

avataan.
Ja vastaan.

Yst. terv. Hyvää joulua!
DI

Viljen maata-se on sivutoimista. Ja ulkopuolella töissä.
Kyllä maatila työllistää keväällä kylvötyöt ja puintiajan syksyllä.
Annan arvoa teille, jotka jatkuvasti teette lypsytöitäa ammulla ja illalla. Jouluna juhannuksena, nuoremapana tuttua, nyt ei.