Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista. Illan tullen sanoi hän: Nyt minä lähden tästä talosta (pelistä)pois!
Tämä oli aikanaan lasten kuurupiilossa etsijän valintaan käytetty hokema mutta lapsilla oli myös kaksi muuta hokemaa, ensimmäisen maailmansodan enttententten-politiikasta perintönä tullut hokema: entten tentten hissun kissun vaapula vissun...
tai Kiinan keisarivallan päättymisesen kunniaksi:
Kiinan keisari ratsastaa, Kiinan keisari putoaa,
kuka nyt hevosella (hummalla) ratsastaa...
Muistaako joku, kuinka nämä hokemat jatkuvat?
Tämä oli aikanaan lasten kuurupiilossa etsijän valintaan käytetty hokema mutta lapsilla oli myös kaksi muuta hokemaa, ensimmäisen maailmansodan enttententten-politiikasta perintönä tullut hokema: entten tentten hissun kissun vaapula vissun...
tai Kiinan keisarivallan päättymisesen kunniaksi:
Kiinan keisari ratsastaa, Kiinan keisari putoaa,
kuka nyt hevosella (hummalla) ratsastaa...
Muistaako joku, kuinka nämä hokemat jatkuvat?
Vastaukset 45
Vanhimmat
Sehän on pikkulasten sormileikkilaulu.
Kiinan keisari ratsastaa,
pystyyn ratsunsa kavahtaa.
Maahan keisari kupsahtaa,
mistäs Kiina nyt toisen saa?
Entten tentten on erilainen eri puolilla Suomea.
Omassa lapsuudessani oli:
Entten tentten, teelika mentten
hissun kissun, vaapulavissun.
Eelin kleenin klott,
viipula vaapula VOT!
Uudessakaupungissa:
Entten tentten teteli,
kuka sitä velliä veteli.
Viis ämmää, kaheksan kauhaa,
neet sitä velliä veteLI.
Muistan vielä erään:
Ulle dulle doff,
kinkkelaade koff.
Koffelaade, kinkkelaade,
ulle dulle DOFF
Vieläkö vastaavia hokemia on lapsilla käytössä?
Miten tätä leikitään?
Kiinan keisari ratsastaa,
pystyyn ratsunsa kavahtaa.
Maahan keisari kupsahtaa,
mistäs Kiina nyt toisen saa?
Eikö kellään löydy leikkiohjetta
Kiinan keisari ratsastaa loruun?
"Kiinan keisari ratsastaa,
pystyyn ratsunsa kavahtaa.
Maahan keisari kupsahtaa,
mistäs Kiina nyt toisen saa"?
Stadissa braijattiin vinkkiä. Kun se, joka oli jäänyt etsimään, löysi jonkun ja löydetty asettui "maaliin" venttaamaan vinkkiä. Jos hän huomasi jonkun piiloutuneen vaivihkaa salaa etsijältä antaman vinkin, oli hänellä oikeus piiloutua uudelleen etsijältä salaa.
Toinen versio oli "purkkis". Tyhjä peltipurkki oli apuvälineenä. Jos etsijä löysi piiloutuneen, nosti hän jalan purkin päälle ja kailotti "Eki purkissa!". Kun etsijä sitten etsi Jussia, Villeä j.n.e. muita piiloutuneita ja etääntyi purkista, sai joku piiloutuneista tilaisuuden käydä potkaisemassa purkin pitkälle. Kaikki purkissa olijat saivat piiloutua uudelleen, kunnes etsijä oli hakenut purkin taas paikalleen.
Muistatko sen?
Piilouduttiin, ja kun etsijä löysi, juostiin kilpaa määrätylle seinälle tai vajan ovelle. Etsijä yritti lyödä seinään kämmenensä ensin ja huutaa löydetyn nimen: "Villen nimi kirjoissa!" Löydetty puolestaan yritti ehtiä ensin ja huutaa "Oman nimet kirjoihin. Kirjan kannet kiinni!"
Toiseksi jäänyt joutui etsijäksi.
Muistan, että käytimme puuvajan ovea maalina, ja kämmeneissäni oli illalla kymmeniä pieniä tikkuja.
Olikos tuo omat nimet kirjoihin KIRKONROTTA?
Saitkin vastauksen tuohon Kiinan keisari-hokuun. Minulle tuli mieleen Ateneumissa oleva Albert Edelfeltin ihana taulu Kuningatar Blanka. Siinä Ruotsin kuningatar Blanka laulaa pojalleen Haakonille tämän tulevasta puolisosta. Pienet tyttärentyttäreni ovat aivan ihastuneita tauluun ja lauluun.
Aja, aja , aja, Blankan ratsastaja.
Minne pojan vienen?
Sinne missä tiedän morsiamen pienen.
Mikä nimi armaan? Margareeta varmaan.
Suomalainen körö körö kirkkoon, pappilan muorin penkkiin on tällainen polvella lapsia hyppyyttäessä esitetty hokema - ruskealla ruunalla, valkealla varsalla, kirjavalla kissalla,hopsia hopsis hei.
Olisiko tuo körö körö ruotsin verbistä köra?
Jalalla vauvaa heiluteltavan loru:
Tanssi mun vauvani, tanssi ja kiiku
eihän ne töppöset vanhana liiku.
Tanssi mun vauvani, tanssi ja kiiku
sillä vanhana töppöset painaa.
Minä ole laulanut kolmessa polvessa:
"Tanssi mun vauvani,
tanssi ja kiiku.
Eihän ne töppöset
vanhana liiku.
Tanssi mun vauvani,
tanssi nyt aina,
vanhana töppöset PAA-II-NAA.
Vauvaa hypitetään käsistä tai kainaloista riiputtamalla, ja lopuksi oikein pontevasti PAA-II-NAA.
Meillä päin keinuttiin käsistä pitäen eestaas polven päällä ja loruiltiin:
"Veetään nuottaa,
saahaan kaloja.
Suuret kalat konttiin,
pienet kalat kissalle.
Mitä rohkeammaksi vauva tuli, sitä syvemmälle häntä keinutettiin jalan päälle.
Varmaan on 60 v. siitä, kun viimeksi olen tarvinnut hokemia, mutta nyt niitä putkahtaa muistiini.
Muistatteko kuulleenne:
Ellen, sellen, sipuli saa, sipuli, sapuli, SOT.
...vallesmanni, vallesmannista matikka , matikasta maitopyörä, maitopyörästä... miten alkaa ja jatkuu tämä päättymätön loru
Sehän on tietenkin Onnimanni-loru (ei vallesmanni!), kokonaisuudessaan löydät sen tästä:
http://koti.mbnet.fi/eda/onnimanni.html
Se on osoitteessa jopa pitemmässä muodossa kuin lorua yleensä ruukattiin lorutella.
Kun luin tarkemmin, niin tuossa versiossa on se vallesmannikin. Itse olen oppinut vähän toisin.
muistin vain tuon osan tuosta lorusta. Kuten varmaan huomasit, tuo loru kiertää kehää. Usein lapset kilpailivat( äitien yllytyksestä ?)siitä, kuka jaksoi hokea pisimpään tuota lorua tekemättä virhettä.
Omia lapsiani ja lapsenlapsiani , kuten jo minua itseäni aikoinaan, on ihastuttanut äidin hellästi sormenpäillä hivelemä runo.Lapsen kämmentä vasten pyöritetään sormenpäitä:"Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää, käyttää suurta kämmentään." Sitten lapsen joka sormea vuorollaan kosketetaan:" Antaa tuolle pojalle, tuolle pojalle...mutta tuollepa ei riittänytkään.Täytyypä lähteä vettä hakemaan." Sitten sormet alkavat liikkua lapsen kämmenestä käsivartta ylöspäin : "Hups, tuossa on kivi, hups, tuossa on kanto,hups, tuossa on oja" ja lopuksi kainaloon:"Tuollapa kaivo kainalossa!" Sitten kutitetaan ja kiherretään yhdessä.
Kunka paljon enemmän oman lapsuuteni aikaiset joulu- ym. lahjat antoivat lapsille kuin nyt kaupasta ostettava rihkama. Tytön rakas Mollamaija tai pojan puusta veistetty lentokone, ne olivat itse elämä.
Mollamaija nukkui vieressä, sitä paijattiin, viimein haudattiin kirkollisin menoin ja joskus jopa herätettiin kuolleista. Ja nuo yksinkertaiset hokemat,eivät pelkästään sitä vaan puheharjoittelua parhaimmillaan, antoivat myös esiintymisvarmuutta.
Sitten äidin tuutulaulut, polvileikit ja muut kosketusleikit, toivottavasti nykyajan äidit antavat tuota laatuaikaa lapsilleen, omassa lapsuudessani noita kokemuksia ei ollut, valitettavasti. Vanhempien lasten tehtävänä oli nuorempien hoitaminen. Tuo maailma, jollain tavoin se tuntui turvallisemmalta kuin tämä nykyinen.
Isossa sakissa leikittiin "kuka pelkää mustaa miestä "ja "viimeinen pari uunista ulos."
"Kaksitoista tikkua laudalla" oli myös suosittu.
Pelasimme näitä pelejä toissa kesänä sisaruksien ja perheiden kanssa yhteisillä kesä juhlilla. Hauskaa oli kun aikuisetkin sai juosta ihan tosissaan nimiänsä kirjaan.
Hipaksi jääjäksihän sitä usein valittiin hokemilla.
Sitten isompana oli jo rumiakin hokemia..esim.
Ukko p----nti kalliolle .,tuuli puhalsi sen sieltä pois . jne...
En ole paljon ehtinyt viime aikoina muitakaan lukemaan.
Tuttuja ovat useimmat edellä olevista loruista.
Äidilläni oli vielä pienen lapsen käsien vastakkain taputtelu:
"Leivon, leivon leipäsiä,
makoisia, marjaisia,
pistelen, tökkään, (tässä sormilla tökkien)
pistelen, tökkään,
vien uuuuniiin... (vauvan käsiä sivuille)
Sieltä sitten vauvan suuhun,
sieltä sitten vauvan suuhun."
Leikinaloituslotuja, luvunlaskuloruja, vuorolukuloruja...
Tästä linkistä löytyvät alla luetellut leikinaloituslorut
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=22000000022043126
http://www.suomi24.fi/ > Keskustelu > Ikäryhmät > 60 > Pelin avaus loruja > Lista leikin aloitusloruja
Linkki ketjun ensimmäiseen viestiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=22000000019877365
http://www.suomi24.fi/ > Keskustelu > Ikäryhmät > 60 > Pelin avaus loruja
”AKKA ISTUI AIDALLA…”
”AUTO AJOI KILPARATAA…”
”ELLI KEITTI VELLII…”
”HIIRI MENNÄ TASSUTTELI…”
”ISÄ HAKKAS PUITA, LASTU LENSI POIS….”
”OLLE DOLLE DOF KINKELAADE…”
”TIKKA PUUTA KOPUTTAA JÄNIS JUOSTA LAPUTTAA…”
”OMENA POMENA POM”
”LEIKKILUKU Yksin kaksin, miksin maksin, touku loukut, onnen koulut….”
”YKS´ KAKS´ KOLME NELJÄ LIISA PESI KAISAN…”
”KÄVELIN KERRAN KAUPUGILLA KUULIN SIELLÄ KELLON…”
”MAALARI MAALASI TALOA…”
”ENTTEN TENTTEN TEELIKA MENTTEN…”
Alla olevasta linkistä löytyvät ulkoleikkien leikkiohjeet
http://vanhemmat.mll.fi/leikkipaikka/ulkoleikit.php
http://www.mll.fi/ > Vanhemmille > Leikkipaikka > Ulkoleikit
Rappuhippa
Halaushippa
Ketjuhippa
Kyykkyhippa
Kyykkyhippa
Kiinalainen hippa
Kanahippa
Hinduhippa
Puuhippa
Pohjatuuli ja etelätuuli
Sardiinipurkki
Käärme
Väri
Peili
Purkkis
Askelnaatta
Laiva-vene-hyökyaalto
Hillopurkit
Muorin torimatka
Noitaleikki
Paha kuningas
Tervapata
Viimeinen pari uunista ulos
Pallolitta
Polttopallo
Nurkkis
Liike jatkuu
Maan ryöstö
Metsänhaltija
Pallokoris
Heittopallo piirissä
Vinkki
Valokuvaaja
Kalat verkossa
Varo häntääsi
Puolalainen pusutanssi
Neljän tuulen leikki
Höyhenpeli
Parijalkapallo
Ratsastaja ja hevonen
Numeropallo
Säilytä perunasi
Jänisjahti
Omenan syönti vesivadista
Salapoliisit
Viuhtominen
Ilmapalloleikki
Kehän murtaminen
Naurukilpailu
Viestin vienti
Ken on nopein
Herneiden poiminta
Soutukilpailu
Vedenkuljetus
Poroerotus
Arviojuoksu
Jäätyneet hernepussit
Pitkänpitkä loikka
Tahmeat popcornit
Kapteeni komentaa
Solmu
Linnut, madot, kissat
Hännän sieppaaminen
Vettä kengässä
Salaliitto
Kukkulan kuningas
Aku-Ankka -hippa
Lumienkeli
Halaushippa
Lumilabyrintti
onko niitä noin kamalasti ja minultakin on lapsuus menny jo ajat sitten ohi enkä oo tommosia tienny.
Ei silti en lapsenakaan paljon ehtinyt niissä mukana olemaan sillä koulun jälkeen oli navetta työt äidin apuna ison talon navetassa ja niin ne leikki ajat meni sinne.
Ei silti siinä muuta vahinkoa ole tullu kun se ettei nyt osaa semmosia opettaa pikkusille.
Mummeli-36 Teillä on paljon annetavaa pikkuisille.
Voitte kertoa työstänne navetassa.
Ja ylipäätänsä elämänmenosta kun olitte lapsi.
Kaikkea hyvää Teidän elämäänne ja hyvää joulua:
Muistatteko tämän laulun? Kaksi pitkää piti toisistaan käsistä ja muodosti portin. Muuta kulkivat portista jonaossa.
Laulettiin laulua:
Bruu bruu Bella,
klokkan ringer elva.
Keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa,
niin valkoinen kuin lunta.
Miksi ompi sotamies
parempi kuin herra?
Se kun tulee viimeseksi,
ompi KUOLEMA!
Kädet tässä alas, ja vangittiin yksi kulkijoista. Hän meni vuoron perään jomman kumman "portin" taakse.
Peliä jatkettiin, kunnes viimeinenkin oli vangittu.
Sitten jonot tarttuivat toisiinsa ja kiskoivat kumpikin voimainsa takaa. "Portit" pitivät kiinni toistensa käsistä. Voimakkaampi puoli voitti, ja veti heikommat perässään, nurin niskoin useinmiten!
Tätä leikittiin Helsingin seudulla. Sanat varmaan ovat erilaiset kauempana Suomessa.
Muistelen, että Uudessakaupungissa laulettiin:
Pruu, pruu,
kello löi jo ykstoist,
keisari seisoo palatsissaan. jne.
Mahtoivatko sanat muuten olla samat, en muista.
Pruu, pruu,
kello löi jo ykstoist.
Keisari seisoo paratiisissa.
Niin musta kuin multa,
niin valkoinen kuin lumi.
Minkätähden sotamies
on parempi kuin herra?
Se, kun tulee viimeiseksi
onpi kuolema.
Mutt eikös ollut myös:
Pruu-pruu-prella.
Klockan slår elva.
Kejsarn står på sitt
höga tron.
Ja sitten tulle kaksi säettä, joita ei ole suomenkielisessä. Niissä jotenkin selitetään sitä sotamies- ja herra-asiaa.
Loppu on sitten kutakuin sama.
Så vit som snö,
så svart som döden.
Den, som kommer sista,
han måste dö.
Tai jotakin sinne päin. En muista.
HURA, HURA HÄITÄ
Hura, hura häitä,
kello löi jo kakstoista,
keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa,
niin valkea kuin varsa,
se ken tulee viimeiseksi
ompi kuolemaks!
LEIKKIOHJEET:
(Valitaan kaksi porteiksi.
He sopivat keskenään kummallekin koodisanan (esim.
omena ja banaani) ja muodostavat sitten käsistään portin,
jonka läpi muut laulun säestyksellä kävelee
ja kun tulee tuo viimeinen sana,
lasketaan kädet alas ja se joka jää sinne väliin,
kuulee koodisanat ja hän valitsee niistä
toisen ja menee sen sanan valinneen taakse.
Kun leikkiä on leikitty tarpeeksi
monta kierrosta ja kaikki ovat
jommankumman portin takana,
tartutaan edessäolevaa vyötäröstä
ja aletaan vetää ihmisköyttä.
Katkeamiskohdasta tulee
uudet portit, keksitään uudet sanat jne.)
”PRUM PRUM PRELLAA” (VERSIO 2)
Prum prum prellaa kello löi jo viisi,
keisari seisoo palatsissa,
niin musta kuin yö,
niin valkea, kuin lumi,
minkä tähden sotamies on parempi kuin herra,
joka tulee viimeseks´ on kuolema.
Tuossa lähituntumassa muistettiin kertoa se vielä tosiaan, että Bruu bruu Bellan "porteilla" oli tunnussanat. Vangittu valitsi niistä toisen, ja päätyi sen mukaan jonoon portin taakse. Joskus kävi niin onnettomasti, että toinen portti jäi miltei yksin. Selvä häviöhän siinä olikin heti tulossa.
Mutta miten leikittiin laulua "Ei ole leskeä ollenkaan"?
Sanat:
"Ei ole leskeä ollenkaan, ollenkaan, ollenkaan,
ei ole leskeä ollenkaan, ollenkaan.
Tuolta se tulla tallustaa ,tallustaa, tallustaa...
Mitäs sill´on jalassa, jalassa, jalassa...
Vanhat tuohivirsut vaan, virsut vaan, virsut vaan...."
En muista enempää säkeistöjä, enkä leikin kulkua.
Siis tuota 'Ei ole leskeä ollenkaan,
ollenkaan, ollenkaan...'
parimarssina, jossa pareja vaihdettiin.
Toinen parimarssilaulu oli
'Kaurapellon, pellon, pellon, pellon,
kaurapellon pientarella kasvaa kaunis kukka,
sinisilmä, silmä, silmä, silmä,
sinisilmä kaunokainen kullankeltatukka...'
Muistan, miten luokanvalvojamme Topi Vallipuro marssi mukana.
Ja koulun vahtimestari katseli huolestuneen näköisenä menoa.
Hänellä oli lievä Parkissonin tauti.
Tanssia saimme vasta lukioon päästyämme. Silloinkin hyvin rajatun ajan.
Olen 30-v ja minä en ole ikinä kuullutkaan "Ei ole leskeä ollenkaan" piirileikistä.
Kysyit miten sitä leikitään.
Netistä löysin yhden lauseen, siitä ei taida olla paljoa apua.
”Piirileikkilaulut, esimerkiksi Ei ole leskeä ollenkaan, laulettiin ilman säestystä, ja piiri kiersi ympyrää, josta jokainen sai läpätä olalle haluamaansa paria.”
http://www.kolumbus.fi/sinikka.hovi/ilmarinpirtti/historia.htm
"LESKISILLÄ"
1.Ei ole leskeä ollenkaan, ollenkaan, ollenkaan.
Ei ole leskeä ollenkaan, ollenkaan.
2.Tuolta se tulla sipsuttaa…
3.Tytön (pojan) oma kulta vaan…
4.Mitkäs sil on jalassa…
5.Vanhat tuohivirsut vaan…
6.Ja nekin pitäis paikata…
7.Vaan kun ei oo nauloja…
8.Puodistahan niitä saa…
9.Alimmalta hyllyltä…
10.Kymmenellä pennillä…
11.Vaan kun ei oo pennejä…
12.Pankistahan niitä saa…
13.Vaan kun ei oo luottoa…
14.Mikäs nyt sit pelastaa…
15.Täytyy mennä naimisiin…
16.Ota rikas leski vaan…
17.Sitten virsut paikataan…
18.Viepä tyttöni pappilaan…
19.Sitä kihlakirjaa hakemaan…
20.Nyt on lopussa satu tää…
TIKKA PUUTA KOPUTTAA (loru)
Tikka puuta koputtaa.
Jänis juosta loputtaa.
Orava käpyä nakertaa.
Myyrä kolosta kurkistaa.
Kuka se tuolta tulla tepsuttaa?
-En sano, en sano arvatkaa!
LEIKKIOHJEET
1. rivi "Koputetaan etusormella toisen käden kämmeneen"
2. rivi "juostaan kämmenillä reisiä pitkin
3. rivi "heilutellaan molempien käsien sormia suun edessä"
4. "tehdään etusormesta ja peukalosta ”reiät”, joista kurkistellaan"
5.-6. rivi "yksi lapsi kerrallaan liikkuu matkien jotain eläintä ja vastaa:"
ETANA
Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta.
LEIKKIOHJEET
Käsi on nyrkissä polvella etanana,
jolle runoa lausutaan.
Etana ennustaa poutaa, kun etu- ja keskisormi nousevat pystyyn.
Sateella käsi jää nyrkkiin.
KEISARI KIERTÄÄ KARTANOA
Keisari kiertää kartanoa,
keisari kiertää kartanoa
kuulostelee, kuulostelee
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta
kävelee portaita
soittaa ovikelloa
pyyhkii jalat
ja astuu sisälle suihkuun
LEIKKIOHJEET
1.-2. rivi (piirretään lapsen kasvojen ympäri ympyrä sormella)
3. rivi (viedään käsi vuorotellen kummankin korvan taakse kuulostelemaan)
4. rivi (käytetään etusormea vuorotellen kummankin silmän alla),
5. rivi (vedetään etusormella nenää pitkin alas, HUOM. joissain versioissa tätä kohtaa ei ole),
6. rivi (painetaan nenänpäätä),
7. rivi (pyyhkäistään etusormella joko nenän alla tai alaleualla)
8. rivi (laitetaan etusormi suuhun)!
KIERRÄN, KIERRÄN KAUPUNKIA
Kierrän, kierrän kaupunkia,
kuuntelen ja kuulostelen,
katson ikkunasta, katson akkunasta,
astun alas portaita,
pirisytän kelloa,
pyyhin jalat,
astun sisään, istun tuoliin.
LEIKKIOHJEET
(Aikuisen sormi kiertää lapsen kasvoja ympäri.
Kuuntelee ja kuulostelee korvien takaa.
Katsoo silmien alta.
Astuu alas nenänvartta
Pirisyttää kelloa painamalla nenänpäästä.
Pyyhkii jalat nenän alla.
Astuu sisään suuhun ja istuu hampaalle).
Kierrän, kierrän kaupunkia (VERSIO 2)
Hoetaan runoa ja tehdään liikkeet:
"Kierrän, kierrän kaupunkia" - Kierretään sormella lapsen kasvoja.
"Katson ikkunasta" - Viedään sormi toisen silmän alle.
"Katson akkunasta" - Siirretään sormi toisen silmän alle.
"Astun alas portaita" - Sormi siirtyy nenänvartta pitkin nenänpäähän.
"Pirisytän kelloa" - Painetaan nenänpäästä.
"Pyyhin jalat" - Pyyhitään sormella leukaa.
"Astun sisään" - Lapsen suu aukeaa ja sormi "astuu" suuhun.
"Istun tuoliin" - Sormi asettuu alahampaan päälle "istumaan".
ONKO KOIRA KOTONA
Onko koira kotona?
Taitaa olla karkuteillä.
Onko koira kotona?
Äidin kanssa lenkillä.
Onko koira kotona?
Lasten kanssa leikkimässä.
Onko koira kotona?
On, Varo! Hau hau !
LEIKKIOHJEET
(Aikuinen laittaa kätensä vastakkain, sormenpäät yhdessä, sormet
harallaan.
Näin muodostuu neljä koloa, josta lapsi voi kysyä "onko
koira kotona" työntämällä yhden sormen ensin pikkurillin ja nimettömän
väliseen rakoon, sitten seuraavaan jne. Viimeisessä raossa "koira
puree").
ONKO KOIRA KOTONA? (VERSIO 2)
Kaksi leikkijää laittaa kätensä vastakkain, sormenpäät yhdessä, sormet harallaan, jolloin muodostuu neljä koloa. Toinen työntää yhden sormensa ensin pikkurillin ja nimettömän väliseen rakoon ja kysyy "Onko koira kotona?"
Toinen vastaa "Miesten kanssa mettällä."
Seuraavasta kolosta kysytään "Onko koira kotona?"
toinen vastaa "Naisten kanssa navetass."
Seuraavasta kolosta kysytään "Onko koira kotona?"
Toinen vastaa "Pöydän alla luita kalvamass".
Peukalon ja etusormen välistä kysytään "Saaks tästä kaivost hevoist juottaa?"
Toinen vastaa "Saa, jos ei koira pure".
Kysyjän on reagoitava nopeasti vetämällä sormensa pois ennen kuin "koira puree" eli toisen leikkijän peukalot ja etusormet tarttuvat hänen sormeensa.
SAHHAAN SAHHAAN POIKKI PUUN
Sahhaan sahhaan poikki puun
suuriks haloiks, pieniks paloiks.
Nitte nitte nuu
nitte nitte nuu
puu kaatuu.
1.-2. rivi (istutaan vastakkain lattialla ja tehdään käsikkäin sahausliikettä)
3.-5. rivi (kohotetaan kädet ylös ja kellahdetaan kumoon)
AURINKO, AURINKO LETTUJA PAISTAA
Aurinko, aurinko lettuja paistaa,
hauska on auringon lettuja maistaa.
Kiipeän puuhun,
pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun.
Sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen vatsani pullollaan.
LEIKKIOHJEET
(Käsillä tehdään ilmaan iso aurinko, taputetaan kämmeniä vastakkain
lettujen paistamiseksi.
"Kiipeän puuhun" - kädet nyrkissä asetellen
toistensa päälle,
"Pistelen suuhun" laitetaan leikisti suuhun.
Heitetään leikisti letut kuulle.
Käydään nukkumaan kädet tyynynä ja
näytetään kuinka iso vatsa on).
TÄSSÄ 5 ERI VERSIOTA "HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ" -LORUSTA.
HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ
Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää
nokallansa maistaa:
onko suolaa, on suurusta?
Antaa tälle pienelle pojalle
Antaa tälle pienelle pojalle
Antaa tälle pienelle pojalle
Antaa tälle pienelle pojalle
mutta tämä pieni poika jää ilman
Lähtee kaivolle vettä noutamaan
Tässä on kivi
Tässä on oja
Täällä on kaivo!
LEIKKIOHJEET
1. rivi (Hämmennellään sormella)
2. rivi (lapsen kämmenellä)
3.-4. rivi (Maistellaan nokalla – sormella)
5.-8. rivi (Ruokitaan jokainen sormi vuoronperään)
9. rivi (Pikkurilli jää ilman)
10. rivi (Sormet juoksutetaan lapsen käsivartta pitkin)
11. rivi (Ranteessa on kivi, hypätään sormilla kiven yli)
12. rivi (Kyynärtaipeessa oja hypätään sormilla ojan yli)
13. rivi (Kainalo on kaivo – kutitetaan lapsen kainaloa)
HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ (VERSIO 2)
Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulka kämmentään
ja suolat joukkoon heittää.
Hyppää kivelle, hyppää kannolle,
lentää suuriin puihin.
Hups, vaan kupperiskaa.
ja puurot toisten suihin!
LEIKKIOHJEET
(laulu: keitä vauvan kämmenelle,
heitä suola läpsyttäen kämmentä,
hyppäytä vauvaa kainaloista,
kutita suulla masua)
HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ (VERSIO 3)
Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee,
panee suolaa,
panee sokeria,
antaa tälle,
antaa tälle
antaa tälle
antaa tälle,
-tälle ei annakaan!
LEIKKIOHJEET
(loru, keitetään puuro lapsen kädelle
ja syötetään sormille)
HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ (VERSIO 4)
Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee,
panee suolaa, panee sokeria.
Antaa tälle pojalle (sormille),
antaa tälle pojalle ,
antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
- tälle ei annakaan! (kutitus)
HARAKKA HUTTUA KEITTÄÄ (VERSIO 5)
Hoetaan runoa ja tehdään liikkeet:
"Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää" - Hämmennetään sormella lapsen kämmentä.
"Noukallansa koitteloo, vieraitansa vuotteloo" - Koputetaan sormenpäällä kämmeneen.
"Antaa tuolle, antaa tuolle, antaa tuolle, antaa tuolle" - Annetaan puuroa neljälle sormelle.
"Eipäs tuolle riittänytkään" - Osoitetaan viidettä sormea.
"Lähtee vettä hakemaan, missä kaivo, missä kaivo?" - Aikuisen sormet lähtevät kohti lapsen kainaloa.
"Tuolla kaivo!" - Lapsen kainaloa kutitetaan.
KIERTELEN KAARTELEN KAUPUNGILLA
Kiertelen kaartelen kaupungilla.
Kuuntelen, kuuntelen.
Katson sisään ikkunasta.
Katson sisään akkunasta.
Painan nappia: pzzz.
Pyyhin jalat.
Astun sisään.
LEIKKIOHJE
1. rivi (Kierrellään sormella lapsen kasvoilla).
2. rivi (Viedään sormi korville).
3.-4. rivi (Sitten vuorollaan kummankin silmän alle).
5. rivi (Painetaan nappia – nenää).
6. rivi (Pyyhitään jalat – sormi leualla).
7. rivi (Astutaan sisään – sormi lapsen suuhun).
HUIS HUMMA KIRKKOON
Huis humma kirkkoon, poikkes sitten tätilään.
Täti leipoo suuren kaakun, panee paljon voita päälle.
Pikkuisesta pyttysestä, pikkuisella kauhasella.
Sianlihalla silitteli, kananmunalla kaunisteli.
LEIKKIOHJE
Hoetaan runoa ja tehdään liikkeet:
1. rivi Lapsi istuu sylissä selkä aikuiseen päin. Lasta körötellään polvien päällä.
2. rivi Taputetaan lapsen käsiä ja sivellään "voita" kämmenelle.
3. rivi Tehdään lapsen kädestä kuppi, josta pistellään "voita" lapsen ja aikuisen suuhun.
4. rivi Silitellään lapsen oikealla kädellä vasenta kämmentä ja päinvastoin.
VEDETÄÄN NUOTTAA, SAADAAN KALOJA
Vedetään nuottaa, saadaan kaloja,
kissalle kiisket, koiralle kuoreet.
isot kalat syyään, pienet kalat myyään - kups kalat konttiin!
LEIKKIOHJE
(Lorun ajan vedetään lasta käsistä edestakaisin istumaan ja lasketaan alas.
Lopuksi "Kups"- kohdassa kutitetaan lasta kainalosta).
VEDETÄÄN NUOTTAA
Vedetään nuottaa,
saadaan kaloja,
kissalle kiisket,
koiralle kuoreet,
ite syödään parhaat päältä.
VEDETÄÄN NUOTTAA
Vedetään nuottaa, saadaan paljon kaloja,
Kissalle kiisket, koiralle kuoreet
Muorille muikut..
Isot kalat myydään ja
pienet kalat syödään
- kups kalat konttiin
LEIKKIOHJE
(keinutellaan lasta kuin veneessä,
kups-kohdassa hyppäytetään ilmaan)
Tästä aiheesta löytyy myös murre versiona seuraavanlainen.
Veetään nuottaa vempeleestä, soahaan kalloi soarenpeästä, kissalle kiisket, koeralle kuoreet, isot kalat myyvän, pienet kalat syyvään.
Leikkitapa sama kuin edellisissä
TÄSSÄ 3 ERI VERSIOTA "KÖRÖ KÖRÖ KIRKKOON" -LORUSTA
KÖRÖ KÖRÖ KIRKKOON
Körö körö kirkkoon papin muorin penkkiin,
ruskealla ruunalla,
valkealla varsalla kirjavalla kissalla,
kolipäällä koiralla pikipäällä
pässillä, laukkipäällä lampaalla,
peltojen ylitse,
aitojen alitse,
kilikello kaulassa,
punaisessa nauhassa,
pom pom, pom pom, POM !
LEIKKIOHJE
(Aikuinen pitää lasta sylissä reisiensä päällä,
köröttää jalkojaan nostellen ja laskien reisiään,
lorun tahdissa.
TAI Aikuinen asettaa jalkansa toisen päälle,
lapsi istuu aikuisen jalkaterän päälle
vatsa jalkaa vasten pitäen kiinni aikuisen käsistä.
Aikuinen heiluttelee jalkaa lorun tahdissa)
KÖRÖ KÖRÖ KIRKKOON (VERSIO 2)
Körö körö kirkkoon,
papin muorin penkkiin,
parhaaseen paikkaan!
Ruskealla ruunalla,
valkealla varsalla,
kultasella kulkusella.
Sieltä mennään pappilaan.
Kukko puuron keittää,
mirri maidon lämmittää,
linnut lusikat pesee,
harakka halot hakkaa,
pulmu puut pilkkoo,
västäräkki suolat heittää,
varis ottaa vastaan.
KÖRÖ KÖRÖ KIRKKOON (VERSIO 3)
Körö körö kirkoon
papin muorin penkiin
ruskealla ruunalla
valkealla varsalla
kolipäällä koiralla
kirjavalla kissalla.
Ups! Oli iso iso kivi tiellä!