Eli kiinnostaisi valmistaa itse omat maalit ennenkaikkea kustannuksien vähentämiseksi. Onko tämä ylipäätään järkevää?
Kyse on sisämaalauksesta. Ennenkaikkea perusmaali (valkoinen? musta?) pitäisi olla halpa ja itsetehtävä, pigmenttivärit ja sävyt voisi ehkä ostaakin jos niiden valmistaminen on hankalaa.
Kannattaako edes lähteä projektiin kustannusten puolesta, entä onko lopputulos riittävän kestävä?
Tarvetta maalille on arviolta 50-70 litraa.
Toinen olisi huonekalumaalit joita kiinnostaisi tehdä myös itse.
Myös linkkejä nettiartikkeleihin tai kirjasuosituksia olisi mukava saada.
Kyse on sisämaalauksesta. Ennenkaikkea perusmaali (valkoinen? musta?) pitäisi olla halpa ja itsetehtävä, pigmenttivärit ja sävyt voisi ehkä ostaakin jos niiden valmistaminen on hankalaa.
Kannattaako edes lähteä projektiin kustannusten puolesta, entä onko lopputulos riittävän kestävä?
Tarvetta maalille on arviolta 50-70 litraa.
Toinen olisi huonekalumaalit joita kiinnostaisi tehdä myös itse.
Myös linkkejä nettiartikkeleihin tai kirjasuosituksia olisi mukava saada.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tehdä maalia...
Tietysti jos harrastuksena, niin miksi ei. Mutta, mutta...
Eli, jos kustannuksia vain ajattelet, niin unohda koko homma. Halvimmillaan tuollainen 50-70 litraa maalia maksaa 30-35€/9L (pohja/katto maalit alle 20€/9L) eli suuruusluokkaa 200-250€. Ja jos mitään kemian taitoja/tuntemusta ei ole, niin turha on alkaa ensin opiskella, ja sitten kokoilla ja taas kokeilla... Tulee opiskelu ja kokeileminen hintoihinsa.
Ja mistä edes ostaisit raaka-aineet? Ei nekään ilmaisia ole.
Eli mene vaan ostamaan maalit kaupasta ja unohda puuhastelu.
Santtu taitaakin olla pullamössösukupolven stereotyyppi jonka maailmankuvaan ei kertakaikkiaan mahdu että asioita voi myös tehdä itse...
olen syntynyt, mutta pullamössöstä en osaa sanoa (tosin kylla vastaleivottu pulla hyvää on...)
No joo. vakavasti puhuen. Remontoin ammatikseni vanhoja asuntoja (koulutus rakennuspuolen am.koulu ja rak. teku) ja ei tulisi pieneen mieleenkään alkaa maaleja itse tekemään. Lopputulos tuskin olisi mielenen ja en usko että hinnassakaan juuri mitään säästäisi.
Mutta niin kuin sanoin, harrastus on toinen asia, mutta säästöjen takia en alkaisi yrittämään.
mestari Järvisen ohjeet ja opastukset voi ehkä löytää netistä.Kyseinen henkilö on perehtynyt nimenomaan kyseisiin maalien valmistamiseen ja hirsirakentamiseen.Tv:stä tuli kesällä myös ohjelma.Joten pitäisi löytyä joltain sektorilta.
löytyy ohjeet lähinnä puurakennusten ulkomaalien tekemiseen. Näiden perinteisten ulkomaalaustuotteiden tekeminen onkin ihan perusteltua (muistaakseni käytiin tekussa joskus jollain arkkitehtuuriin liittyvällä tunnilla niiden tekemistä ja käyttöä lävitse parin tunnin ajan, oliskohan vanhat muistiinpanot vielä jossain tallella...), ja suosittua.
Mutta alkuperäinen kysyjä halusi mielipidettä sisämaalien valmistamiseen, siihen olen yhä sitämieltä että kaupasta ostamaan...
Pellavaoljymaali käy sisälle. jos pelkäät liuottimia, sen voi ohentaa pellavaöljyllä. Sitähän saa myös valmiina. jos teet itse, säästöistä en osaa sanoa...
Jostain noita pellavaöljymaalien ohjeita löysinkin mutta pellavaöljy tuntuu suomessa olevan lähinnä terveystuote ... tai luultavasti sitä jostain saa hehtolitarmitalla huokeasti kunhan vaan keksii mistä :)
Tulipa mieleen että kenties samasta firmasta josta duunipaikalleni tilataan parafiiniöljykin... Josta tuli mieleen että vesi-pigmentoidulla parafiiniöljyllä voisi ehkä pystyä petsaamaan puuta näppärästi; ainakin se puhdas öljy imeytyy nätisti puun pintaan...
itse ostin Norrex nimisen yhtiön vernissaa h. 50e/10l.
Perinteiset sisämaalit ovat kaikki itse tehtävissä ja halpoja.
Liimamaali tehdään nykyään yleensä tapettiliisteristä. Sen lisäksi tarvitsee vain liitua. Resespti ja aineet esim. Kirjovärit Oy:stä. Erittäin helppoa ja tosi halpaa. Seitsemän vuotta sitten ainekset 80 m2 maalaamiseen maksoivat noin 10 markkaa. Mutta, mutta, liimamaali ei kestä pyyhkimistä, joten se sopii parhaiten kattoihin ja ei-kulutukselle alttiisiin seiniin. Kestävyyttä voi parantaa lisäämällä luonnonhartsia (samasta paikasta).
Temperamaalissa sideaineena on kananmunan ja öljyn seos. Kestää vähän pyyhkimistä
Kaseiinitemperamaalissa on jauheena ostettavaa kaseiinia (mm. Sateenkaarivärit). Täysmatta tosi kaunis, kestää pyyhkimistä.
Ja pellavaöljymaaliakin voi tehdä itse: Pellavaöljyvernissaa ja sinkki- tai titaanioksidia.
Kaikkia noita voi sävyttää itse pigmenteillä. Vähän vain vaihtelee, mihin pigmentti sekoitetaan (vesi, sprii, öljy).
Mukavaa kokkailua, ei oo ruuanlaittoa vaikeampaa, kun saa reseptit. Ovat taatusti myrkyttömiä.
Suurkiitos, tämän pohjalta osaa ainakin alkaa etsiä itselleen sopivaa. Toi kattomaali on hyvä alku, siinä ainakin maalattavasta pinta-alasta on heti melkoinen osuus.
Myrkyttömyys on tosiaan suuri bonus, kun on kohta tupa täynnä pellavapäitä muksuja. Vaimokulta kun sattuu olemaan perhepäivähoitaja kunhan saadaan isompi asunto kuntoon...
Voisi jopa ajatella niin että paneelikorkeuteen vetäisi tuota kaseiinia ja siitä ylöspäin liimamaalia tai noita jotka kestää vähemmän pyyhkimistä, suunnitelmissa kun on ollut juuri kaksiosaiset maalit.
Jos harkitset ulkomaaliksi keittomaalia tai se soveltuu kohteeseen, se on taatusti edullisempi vaihtoehto kuin mikään kaupasta ostettu valmis maali. Etenkin jos huomioidaan työ- ja ylläpitokustannukset.
Öljymaalia en ulos kyllä alkaisi itse tekemään. Niin kovan rasituksen alaisena ulkomaali on.
Sisämaalit tarkoitus on meilläkin sekoittaa itse. Sateenkaarivärien pigmentit (nestemäisiä) sekä heidän muut tuotteet ovat todella tutustumisen arvoinen kokonaisuus.
Kirjastosta kannatta lainata Panu Kailan Kevät toi maalarin sekä rakennusapteekin käsikirja. Niissä on molemmissa valtavasti valmiita reseptejä Rakennusapteekin käsikirjasta löytyy lisäksi tuoteluottelo ja hinnat, joten sekoittelu ei ole materiaalien saatavuudesta kiinni.
Itse olen yllättynyt siitä, että yllättävän monet tuotteet löytyvät suoraan rautakaupan hyllyltä. Maalien raaka-aiheethan ovat loppujenlopuksi aika yksinkertaisia.
Lopuksi yksi varoituksen sana. Pellavaöljy on kohtuullisen altis homehtumaan. Siksi sen on oltava laadukasta. Öljyn valinnassa ei kannata hirveästi säästellä.