kotiin? miten meni alussa? sujuiko kaikki heti hyvin, kerro miltä tuntuu nyt?
joko sait
lapsesi
9516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta toivottavasti hyvinkin pian.
Toivossa on hyvä elää....
omasta puolestani.
Lapsi kotiutui jo viime keväänä, eikä ole vieläkään toipunut sijoituskokemuksestaan, vaikka se nyt ei kovin pitkä ollutkaan. Sijoituspaikkaan liittyvät painajaiset seurasivat säännöllisesti toistuvina pitkälle kesään, oli aivan tavallista, että öisin piti rauhoitella pitkäänkin itkevää lasta.
Alkuun hän ei meinannut rohjeta liikkua yksin ulkona, ettei 'häntä vain tulla hakemaan takaisin vankilaansa', jolla nimellä hän paikkaa kutsui. Huostan suunnitelleet lääkärit eivät antaneet vahingossakaan yhtään vastaanottoaikaa, ettei vain heidän arviointivirheensä sairaalapaikan 'korvikkeen' suhteen paljastuisi ja lapsella olisi todettu selkeät posttraumaattisen stressireaktion oireet.
Niin lapsi jäi kauhukokemustensa jälkeen pelkästään äidin avun, tuen ja terapioinnin varaan, kuten aina ennenkin. Huomenna saamme yksityisenpuolen tutkimustulokset, joten toivottavasti saamme myönteisiä uutisia kerrottavaksi.
tuli ja vahvoin piirtein, ei pienintäkään epäilyä oikeasta diagnoosista!
Niin että ei muuta kuin haistakaa huilu kaikki päättäjät ja psykiatrit hoidollisine huostaanottoinenne!
joista oli jo pienestä pitäen annettu ymmärtää ulkopuolisten taholta,
päivähoitoa myöten
että "epäilyttävää".
Lapset kotiutuivat nelisen kuukautta sitten mukavasta sijaisperheestä. Huostaanotto on edelleen voimassa, eli kyseessä on ns. koekotiutus.
Kaikki on mennyt hyvin, tosin painajaisia uudelleen erottamisesta ja yksin jäämisestä on ollut välillä. Näistä on yhdessä puhumalla selvitty. Lapset pitävät yhteyttä sijaisperheeseen harvakseltaan puhelimitse ja se on toiminut hyvin.
Kaikki omituinen oireilu, jota sijoituksen aikana oli esim. koulussa on kummasti kadonnut :)
Eli vaikka sijoituspaikka oli hyvä ja kaikki sujui kokoajan hyvässä yhteistyössä, on lasten paras paikka oma koti!
fiksuista ja työnsä oikein hoitavista sijaisperheistäkin välillä. Tuppaa unohtumaan, että heitäkin on varsinkin, jos joskus harvoin eksyy tuon naapuripalstan kirjoituksia lueskelemaan vahingossa.
vaan käsittääkseni lastenkotisijoituksessa ollut lapsi? sijaireilla annetaan vai toivottomat tapaukset kuten alkoholistien lapet. lastenkotiin nen joita toivoa palauttaa
Mistähän tälläinen päätelmä???
kuin missä omanikin on! siellä hoidollinen huostaanottto, niinsanotusti yhdisytvät psykiatriset ja lastensuojelulliset motiivit, eli hoito= eristys. tuon paikan lapsipsykiatri kertoi!