Ikäero

kyllä on meillä naapurisa onnellinenpari ja ikäeroa 25v.
kukaan ei voi teille sanoa sovitteko yhteen vain sydämmenne sen kertoo.

Sinuna miettisin kahdesti. Tai älä ainakaan rakastu! Itse olin 32v. kun seurustelin 19v. tytön kanssa. Itse asiassa asuimmekin yhdessä. Aikansa kuunneltuaan kavereiden yöllisiä soittoja "radalta", niin perhe-elämä ei enää ollutkaan niin siistii, ja piti päästä bilettämään tämän tästä. Ja sitten vahingossa päätyi työkaverinsa lakanoille... "ku me oltiin vaan niin kännissä". Kyllä se nyt vaan on niin, että 19-vuotiaalla on vielä juoksut juoksematta.

Parikymppiseen tähtisilmään on helppo ihastua.

Jos se toimii, saat kouluttamalla kunnollisen puolison itsellesi.

Sitten taas, se voi mennä pahastikin pieleen jos olette erilaisia. Ikäero vielä korostaa tätä.

Ja naisen muuttuessa kolmekymppiseksi on odotettavissa muutos parisuhteessa.

Lycka Till kuitenkin.

Ei mitään väliä. Anna palaa.
Itsellä vastaava kokemus.
Ei ikä ole este, ellei sukulaiset.

Serkkuni oli 48 ja vaiko 23. Hyvin menee.
Ite 32 ja vaimo 20, kun alotettiin. Nyt on oltu 11-vuotta yhdessä.

voisitko itse olla 51-vuotiaan naisen kanssa. siinä sinulle vastaus.

Ei kai sillä loppujen lopuksi ole merkitystä minkä ikäinen ihminen on jos muuten suhde tuntuu toimivan ja ajatusmaailma synkkaa. Kaverilla (49v mies) on 13 v nuorempi vaimo ja heillä on toimiva, onnellinen liitto. Toisella ystävällä (45 v nainen) on 36 v mies ja ikäero ei tuossakaan tunnu haittaavaa, mies on pikemminkin onnellinen siitä, että puolisolla on omat ajatuksensa, mietteensä, kokemuksensa, harrastuksensa ja sitten yhdessä tekevät monia asioita eli ovat itsenäisyytensä säilyttäneitä onnellisessa liitossa.