kummituksia vai eikö

olen herkkä, sosiaalinen, pirteä tyttö. rakastan elämää. hakuna matata, ei huolia :)

periaatteessa pystyn katsomaan kuinka väkivaltaisia/jännittäviä elokuvia tahansa, mutta jos elokuvassa on jotakin yliluonnollista, minun aivoni ei tajua sitä. pelkään niin ettei kukaan osaa kuvitellakaan sitä :D siis vaikka ihmiset sanovat ettei elokuva ole pelottava. äsken katsoin gothikan, ja olo on semmonen ettei yliluonnollisia elokuvia enää ikinä. vaikka gothika ei ole kunnon kauhuelokuva.

minulla on siis erittäin kirjava mielikuvitus ja sitäkin suurempi pelko. haluan hallita tilanteen. en hallitse sitä jos tunnen jotakin yliluonnollisuutta.

tavallaan tiedän että maailmassa on oikeasti yliluonnollisuutta, minä vain haluan pysyä erossa siit. ihminen on vain rajallinen olento, ei tiedä kaikkea, ja maailmassa on muutakin kuin mitä ihminen tietää.

pimeää pelkään, ja yksinolemista. jos olen yksin niin valot päälle, tv auki ja virikettä pääni sisään.

en uskalla edes lukea teidän kirjoittamianne kummitusjuttuja tai sitten pelkään että joka oven takana on joku aave.

ehkä tämä kaikki johtuu siitä että olen yksinkertaisesti niin herkkä. pollani ei kestä. olen sidoksissa liikaa "maalliseen". mutta eihän se ole huono juttu?

tämä kaikki on oikeastaan perusteltavissa järjellisesti. minua pelottaa kun olen yksin. minulta puuttu lapsuudessani kokema turva. pimeässä en havaitse ympäristöäni riittävän tarkasti ja pelkään tuntematonta mahdollista vaaraa. jos havaitsen jotain yllättävää (esim. tuoli on eri paikassa mihin muistin sen laittavan ja olen yksin talossa), mieleeni tulee kaiken maailman tusinakauhuleffat mitä olen pääni sisään tunkenut. jos saan vaikka sylikoiran viereeni, se helpottaa kummasti pelkoa, vaikka käytännössä syliturri ei voisi tehdä uhkatekijälle mitään. mutta ihminen kaipaa siis turvaa pelätessään.

tämä vuodatus ei sovi tänne, mutta en tiedä mihin muuallekaan olisin sen tunkenut.

eli siis en tiedä uskonko kummituksiin. sen tiedän etten halua uskoa.

kommentoikaa, jos haluatte :)
81095
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

ihminen on heikko olento koska hän tietää kuolevansa. muut eläimet eivät tiedosta omaa kuolevaisuuttaan joten heillä ei ole syytä pelätä asiaa.

tämän takia ihminen haluaa uskoa pelastuvansa. eihän kukaan halua tietää oman tuhonsa olevan edessä?? ei luonnonlain mukaan. kaikesta tästä on syntynyt uskonnot. ihminen uskoo Jumalaan joka pelastaa hänet.

itse en usko Jumalaan mutta en Häntä kielläkään. ehkä toivon löytävän joskus Hänet itsekin, ettei tarvitse pelätä. toisaalta uskon myös että uskovaiset ovat kuin unissakävelijöitä. mutta ovatko he oikeassa?

Äänestä
  • "ihminen on heikko olento koska hän tietää kuolevansa. muut eläimet eivät tiedosta omaa kuolevaisuuttaan joten heillä ei ole syytä pelätä asiaa.2

    Emme me kuole. Fyysisesti kylla, mutta henkisesti emme.

    "tämän takia ihminen haluaa uskoa pelastuvansa. eihän kukaan halua tietää oman tuhonsa olevan edessä?? ei luonnonlain mukaan. kaikesta tästä on syntynyt uskonnot. ihminen uskoo Jumalaan joka pelastaa hänet."

    Olemme vain valiaikaisesti taalla maan paalla. Oikea kotimme on "henkimaailmassa".

    "itse en usko Jumalaan mutta en Häntä kielläkään. ehkä toivon löytävän joskus Hänet itsekin, ettei tarvitse pelätä. toisaalta uskon myös että uskovaiset ovat kuin unissakävelijöitä. mutta ovatko he oikeassa?"

    Uskovaiset OVAT oikeassa sen suhteen, etta Jumala, henkimaailma ja enkelit ovat olemassa. Itsellani on aitoja enkelikokemuksia.

    Sen sijaan en pida yhtaan siita (helvetilla) pelottelusta, jota esim. luterilainen (tai mika tahansa) kirkko harrastaa.

    Äänestä

Ajattele että maailma on kaunis, ihmeellinen paikka jossa saa olla sellainen kuin haluaa. Jos pelkäät henkiä, ala mielummin ymmärtämään heitä kuin pitämään heitä outoina olentoina tuolta jostakin. Sinäkin kun kuolet tulet samanlaiseksi henkiolennoksi, koska sinun kehosi on vain kotelo hengellesi. Ei kuolemaakaan tarvitse pelätä, koska kehosi vain tuhoutuu, et sinä itse. Elämässä kannattaa muistaa hyviä asioita, pahoja asioita ei kannata kerrata uudelleen ja uudelleen, sillä ei päästä eteenpäin.

Yritä unohtaa pelottavat asiat ajatellen kaunista maailmaa. Jos sinua pelottaa, älä anna pelolle valtaa vaan yritä tuntea itsesi vahvaksi, päästä sisäinen voimasi ulos. Minä kun kerran pelkäsin tässä maailmassa pienempänä kaikkea, aloin ymmärtämään maailmaa paremmin kun sieluni tiedosti tätä kehoa vähän nopeammin. Ymmärsin mikä on henki ja minkälainen se on. Ymmärsin että kaikessa on kysymys tiedosta ja halusta. Eli jokainen päättää miten elää elämää, mitä tekee siinä ja semmoista.

Jos elokuvat alkavat pelottamaan, älä silloin katso niitä. Ei tarvitse katsoa jokaista mitä näkyy tv:stä. Päätät jokaisesta asiasta ja kävelet sen mukaan tietä pitkin kauemmas ja kaueammas. Kaikille aikanaan selviää mitä täällä maailmassa on. On henkimaailma minkä näkee sillä toisella silmällä, mutta yleensä ihmiset eivät näe sitä koska heillä ei ole sen ulottuvuuden näkökenttää. Useat ihmiset kuitenkin voivat kuulla henkimaailman. Jos pelottaa asiat niin tutki niitä asioita, mutta kaikkia asioita ei ole pakko tutkia jos ei halua. Tutkimuksissakin voi tulla virheitä joten älä odota onnistuvasi heti ensimmäisellä kerralla.

Eikä maailmassa ole yliluonnollisia asioita ollenkaan, ne ovat täysin luonnollisia, mutta ihmiset luokittelevat ne yliluonnollisiksi koska eivät ymmärrä asian päälle mitään. Kauhuelokuvista saat muuten väärän kuvan maailmasta, joten niiden perusteella ei kannata ottaa maailmaa. Maailma on erilaisempi kuin mitä kauhuelokuvissa näytetään. Ei ole demoneita, ei pahaa eikä hyvää koska kaikki perustuu omaan tietouteen, sen mukaan me eletäänkin. Tämä ainakin auttoi sinua vähän asioissa, mutta en tiedä auttoiko paljon mutta ainakin jonkin verran.

Äänestä
  • kerroit asian tosi luottavaisesti ja vahvasti:) heti tuli itellekki semmonen mieli, ettei nyt olekaan mitään pelättävää. Ü

    mutta en vain tajua jotakin. oletatko että ihminen syntyessään oikeasti syntyy? siis onko ihmisen syntymä vain ruumiillinen syntymä, vai syntyykö siinä sekä ruumis että henki? jos syntymä olisi vain ruumiillinen syntymä, ihmisen henki olisi täytynyt olla olemassa iankaikkisen ajan. missä näitä henkiä "säilytetään" ennen syntymää? mistä nämä henget tietää kenen peffaan pitää mennä?

    jos syntymä on sekä ruumiin että mielen tapahtumaa, ennen hedelmöittymistä koko ihmistä ei ole ollut olemassakaan. näen siinä kaksi epäloogisuutta:
    a) jos aikaisemmin tätä ihmistä ei ole ollut olemassakaan, miten kummassa hän yhtä-äkkiä saavuttaa iankaikkisuuden? ihmisenhän on oltava rajallinen olento, kerta kun hän ei ollut ennen syntymäänsä (tai siis hedelmöittymistä) olemassakaan.
    b) oletetaan että Alussa ei ollut yhtään ihmiselämää. ihmiset ovat elänneet tällä planeetalla vuosituhansia.. ihmisiä syntyyh joka minuutti tälläkin hetkellä.. ihmisiä kuolee joka minuutti.. kuinkahan täynnä tämä planeetta oikeastaan on? jokaisen omakotitalon alueella tämän mukaan asustaisi ainakin muutamankymmen henkiolentoa.

    siis tarkotus ei oo alkaa väitellä, ehkä vain agnostikkona epäilen kaikkea. mutta kyllä, tekstisi jollain tavoin auttoi minua ajattelemaan, ettei henget ole sellaisia kauhuzombeja kuten kauhuleffoissa on. :)

    Äänestä

  • hakuna matata kirjoitti:

    kerroit asian tosi luottavaisesti ja vahvasti:) heti tuli itellekki semmonen mieli, ettei nyt olekaan mitään pelättävää. Ü

    mutta en vain tajua jotakin. oletatko että ihminen syntyessään oikeasti syntyy? siis onko ihmisen syntymä vain ruumiillinen syntymä, vai syntyykö siinä sekä ruumis että henki? jos syntymä olisi vain ruumiillinen syntymä, ihmisen henki olisi täytynyt olla olemassa iankaikkisen ajan. missä näitä henkiä "säilytetään" ennen syntymää? mistä nämä henget tietää kenen peffaan pitää mennä?

    jos syntymä on sekä ruumiin että mielen tapahtumaa, ennen hedelmöittymistä koko ihmistä ei ole ollut olemassakaan. näen siinä kaksi epäloogisuutta:
    a) jos aikaisemmin tätä ihmistä ei ole ollut olemassakaan, miten kummassa hän yhtä-äkkiä saavuttaa iankaikkisuuden? ihmisenhän on oltava rajallinen olento, kerta kun hän ei ollut ennen syntymäänsä (tai siis hedelmöittymistä) olemassakaan.
    b) oletetaan että Alussa ei ollut yhtään ihmiselämää. ihmiset ovat elänneet tällä planeetalla vuosituhansia.. ihmisiä syntyyh joka minuutti tälläkin hetkellä.. ihmisiä kuolee joka minuutti.. kuinkahan täynnä tämä planeetta oikeastaan on? jokaisen omakotitalon alueella tämän mukaan asustaisi ainakin muutamankymmen henkiolentoa.

    siis tarkotus ei oo alkaa väitellä, ehkä vain agnostikkona epäilen kaikkea. mutta kyllä, tekstisi jollain tavoin auttoi minua ajattelemaan, ettei henget ole sellaisia kauhuzombeja kuten kauhuleffoissa on. :)

    hyvään aikaan lähetit viestis! :D

    00:00

    Äänestä

  • hakuna matata kirjoitti:

    kerroit asian tosi luottavaisesti ja vahvasti:) heti tuli itellekki semmonen mieli, ettei nyt olekaan mitään pelättävää. Ü

    mutta en vain tajua jotakin. oletatko että ihminen syntyessään oikeasti syntyy? siis onko ihmisen syntymä vain ruumiillinen syntymä, vai syntyykö siinä sekä ruumis että henki? jos syntymä olisi vain ruumiillinen syntymä, ihmisen henki olisi täytynyt olla olemassa iankaikkisen ajan. missä näitä henkiä "säilytetään" ennen syntymää? mistä nämä henget tietää kenen peffaan pitää mennä?

    jos syntymä on sekä ruumiin että mielen tapahtumaa, ennen hedelmöittymistä koko ihmistä ei ole ollut olemassakaan. näen siinä kaksi epäloogisuutta:
    a) jos aikaisemmin tätä ihmistä ei ole ollut olemassakaan, miten kummassa hän yhtä-äkkiä saavuttaa iankaikkisuuden? ihmisenhän on oltava rajallinen olento, kerta kun hän ei ollut ennen syntymäänsä (tai siis hedelmöittymistä) olemassakaan.
    b) oletetaan että Alussa ei ollut yhtään ihmiselämää. ihmiset ovat elänneet tällä planeetalla vuosituhansia.. ihmisiä syntyyh joka minuutti tälläkin hetkellä.. ihmisiä kuolee joka minuutti.. kuinkahan täynnä tämä planeetta oikeastaan on? jokaisen omakotitalon alueella tämän mukaan asustaisi ainakin muutamankymmen henkiolentoa.

    siis tarkotus ei oo alkaa väitellä, ehkä vain agnostikkona epäilen kaikkea. mutta kyllä, tekstisi jollain tavoin auttoi minua ajattelemaan, ettei henget ole sellaisia kauhuzombeja kuten kauhuleffoissa on. :)

    "mutta en vain tajua jotakin. oletatko että ihminen syntyessään oikeasti syntyy? siis onko ihmisen syntymä vain ruumiillinen syntymä, vai syntyykö siinä sekä ruumis että henki?"

    Se on mielestani nimenomaan "ruumillinen syntyma". Todellinen "minamme" on henki ja henkimuodossa.

    Valitsemme aina tietyn fyysisen olomuodon tiettya fyysista elamaa varten.

    Äänestä

  • hakuna matata kirjoitti:

    kerroit asian tosi luottavaisesti ja vahvasti:) heti tuli itellekki semmonen mieli, ettei nyt olekaan mitään pelättävää. Ü

    mutta en vain tajua jotakin. oletatko että ihminen syntyessään oikeasti syntyy? siis onko ihmisen syntymä vain ruumiillinen syntymä, vai syntyykö siinä sekä ruumis että henki? jos syntymä olisi vain ruumiillinen syntymä, ihmisen henki olisi täytynyt olla olemassa iankaikkisen ajan. missä näitä henkiä "säilytetään" ennen syntymää? mistä nämä henget tietää kenen peffaan pitää mennä?

    jos syntymä on sekä ruumiin että mielen tapahtumaa, ennen hedelmöittymistä koko ihmistä ei ole ollut olemassakaan. näen siinä kaksi epäloogisuutta:
    a) jos aikaisemmin tätä ihmistä ei ole ollut olemassakaan, miten kummassa hän yhtä-äkkiä saavuttaa iankaikkisuuden? ihmisenhän on oltava rajallinen olento, kerta kun hän ei ollut ennen syntymäänsä (tai siis hedelmöittymistä) olemassakaan.
    b) oletetaan että Alussa ei ollut yhtään ihmiselämää. ihmiset ovat elänneet tällä planeetalla vuosituhansia.. ihmisiä syntyyh joka minuutti tälläkin hetkellä.. ihmisiä kuolee joka minuutti.. kuinkahan täynnä tämä planeetta oikeastaan on? jokaisen omakotitalon alueella tämän mukaan asustaisi ainakin muutamankymmen henkiolentoa.

    siis tarkotus ei oo alkaa väitellä, ehkä vain agnostikkona epäilen kaikkea. mutta kyllä, tekstisi jollain tavoin auttoi minua ajattelemaan, ettei henget ole sellaisia kauhuzombeja kuten kauhuleffoissa on. :)

    Itse uskon jälleensyntymiseen. Eli henkemme syntyy aina uudelleen eri hahmossa. Välissä voi olla pitkiäkin aikoja jolloin olemme "kotonamme" taivaassa, tai miksi paikaksi sitä halutaan kutsuakaan. Palaamme omasta tahdostamme takaisin maan päälle oppimaan lisää asioita ihmisenä olemisesta. Emme vain nykyhahmossamme muista aiempia elämiämme emmekä väliaikoja taivaassa. Vaikka onhan näitä lapsia, jotka muistavat aiemmat elämänsä selkeästi, jopa miten he aikanaan kuolivat.

    Toisella palstalla "Mitä kuoleman jälkeen?" nimimerkki "..." on kirjoittanut erityisen hyviä ja ajatuksia herättäviä kommentteja aiheesta. Hän on kokenut ateistina kuoleman (ollut siis hetken kliinisesti kuolleena), ja herättyään henkiin uskoo tietävänsä nyt paremmin miten tämä systeemi toimii. Suosittelen etsimään hänen kommenttejana esim. tästä henkijutusta.

    Äänestä

..sivuvaikutuksia. Vähennä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hakuna matata kirjoitti:

olen herkkä, sosiaalinen, pirteä tyttö. rakastan elämää. hakuna matata, ei huolia :)

periaatteessa pystyn katsomaan kuinka väkivaltaisia/jännittäviä elokuvia tahansa, mutta jos elokuvassa on jotakin yliluonnollista, minun aivoni ei tajua sitä. pelkään niin ettei kukaan osaa kuvitellakaan sitä :D siis vaikka ihmiset sanovat ettei elokuva ole pelottava. äsken katsoin gothikan, ja olo on semmonen ettei yliluonnollisia elokuvia enää ikinä. vaikka gothika ei ole kunnon kauhuelokuva.

minulla on siis erittäin kirjava mielikuvitus ja sitäkin suurempi pelko. haluan hallita tilanteen. en hallitse sitä jos tunnen jotakin yliluonnollisuutta.

tavallaan tiedän että maailmassa on oikeasti yliluonnollisuutta, minä vain haluan pysyä erossa siit. ihminen on vain rajallinen olento, ei tiedä kaikkea, ja maailmassa on muutakin kuin mitä ihminen tietää.

pimeää pelkään, ja yksinolemista. jos olen yksin niin valot päälle, tv auki ja virikettä pääni sisään.

en uskalla edes lukea teidän kirjoittamianne kummitusjuttuja tai sitten pelkään että joka oven takana on joku aave.

ehkä tämä kaikki johtuu siitä että olen yksinkertaisesti niin herkkä. pollani ei kestä. olen sidoksissa liikaa "maalliseen". mutta eihän se ole huono juttu?

tämä kaikki on oikeastaan perusteltavissa järjellisesti. minua pelottaa kun olen yksin. minulta puuttu lapsuudessani kokema turva. pimeässä en havaitse ympäristöäni riittävän tarkasti ja pelkään tuntematonta mahdollista vaaraa. jos havaitsen jotain yllättävää (esim. tuoli on eri paikassa mihin muistin sen laittavan ja olen yksin talossa), mieleeni tulee kaiken maailman tusinakauhuleffat mitä olen pääni sisään tunkenut. jos saan vaikka sylikoiran viereeni, se helpottaa kummasti pelkoa, vaikka käytännössä syliturri ei voisi tehdä uhkatekijälle mitään. mutta ihminen kaipaa siis turvaa pelätessään.

tämä vuodatus ei sovi tänne, mutta en tiedä mihin muuallekaan olisin sen tunkenut.

eli siis en tiedä uskonko kummituksiin. sen tiedän etten halua uskoa.

kommentoikaa, jos haluatte :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu