Tiedän että tähän ei ole yhtä oikeeta vastausta, vain suuntaa antavia, mutta olisi kiva kuulla niitäkin. Eli että jos on esim visus 0.5 tai 0.8 niin mikä saattaa silloin olla lasien voimakkuus? joku sanoi joskus että jos näkee vaan e-taulun suurimmat kirjaimet (visus 0.3?) niin sillon on usein n. -2 lasit?
entä pitääkö yhtään paikkaansa. auttakaa minuu.
entä pitääkö yhtään paikkaansa. auttakaa minuu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Entäpä se, kuinka tarkasti ne numerot näkyy. Esim toisella silmällä näen tarkasti tietyn rivin numerot ja toisella epätarkasti (mutta kuitenkin saan niistä selvää), tässä tapauksessa en näe kummallakaan silmällä sitä seuraavaa riviä selvästi. Eli onko tällainen merkityksellistä näöntarkkuuden määrittelyä varten? Luultavasti tässä tilanteessa silmien välinen näköero ei ole merkittävää (?)
ja lasit 1.75
Toki vapaa visus eli visus ilman lasikorjausta antaa osviittaa taittovirheestä. Miinuspuolella puolikkaan (-0.50) dioptrian taittovirhe pudottaa näöntarkkuuden noin puoleen. Jos pidetään lähtökohtana keskimääräistä normaalia näöntarkkuutta eli 1.0:aa, puolikas miinusta pudottaa näöntarkkuuden 0.50:een. Käytännössä nuoret saavuttavat yleensä ykköstä paremman maksimivisuksen, joten puolikkaalla päästään usein, sanoisin, jonnekin 0.63:n tietämille tai ylikin. Suurin testitaulun numero tai kirjain vastaa yleensä visusta 0.05, millä taittovirhettä on yleensä yli -2.0. Kaukotaitteisella henkilöllä taittovirheen arvioiminen visuksesta on hankalampaa, koska kaukotaitteinen silmä pystyy taittovoimaansa mukauttamalla (akkommodoimalla) korjaamaan osan tai kaikki taittovirheestä.
Jos erottaa kirjaimet mutta ne näkyvät suttuisina, silmässä on luultavasti myös hajataittoa. Hajataitto ei huononna visusta yhtä paljon kuin vastaava dioptriamäärä nk. sfääristä taittovirhettä, vaan se huonontaa tietyn pääleikkaussuunnan kuvautumista. Jos hajataittoa on vaakasuunnassa (ax n. 0 tai n. 180), se heikentää vaakasuuntaisten viivojen erottumista; esim. H-kirjaimen pystyviivat näkyvät terävinä mutta keskiviiva suttuisena. Hajataittoa voi olla joko molemmissa tai vain toisessa silmässä, jolloin näkövaikutelma on siinä silmässä huonompi, vaikka pystyykin luettelemaan saman rivin. Aina näköä ei saa ihan _tismalleen_ samanlaiseksi molempiin silmiin, vaikka taittovirhe ja hajataitto korjattaisiin. Silmiä ei kannata hysteerisesti vertailla keskenään, sillä yhteisnäkö kuitenkin ratkaisee.
niin on helpompi vertailla.
Mielenkiintoinen aihe, mutta harva kai omaa visusarvoaan tietää. Eihän sitä tietoa normaalisti mihinkään tarvitse.
Visus on henkilökohtainen ja aina ei paras visus tule ilman laseja, vaan tarvitaan lasit. Toisilla on paras visus ilman laseja ja ei tarvita laseja ollenkaan.
Minulla on visus 0.8 paras, mihin pääsen. Aiemmin minulla oli lasin -2.0 ja -1.75, joilla pääsin visus 0.8:n tarkkuuteen. Kävin Lasik leikkauksessa kesällä ja nyt minulla on visus 0.8 ilman laseja ja sitä ei saa paremmaksi.