Meijän tarina on tämmönen,
et ollaan uusioperhe.. Miehen puolelta eksä on ollut vähän vainoharhainen minua kohtaan ja tehnyt kaikenlaista pilaa minusta seläntakana, juorunnut ja muuttanut asioita oman mielenmukaisiksi ja puhunut taas omia juttujaan eteenpäin. Me tapasimme miehen kanssa jo kun he olivat eronneet, vuosi takaperin.
Tilanne vaan oli se jo valmiiks, et mies osasi kertoa minulle että eksä on vieläkin mustasukkainen, että älä ota itseesi jos tulee jotain. (oli aikasemminkin ollut vääntöä miehen naisjutuista)
Nainen ei osaa oikein hillitä itseään ja on aika päällekäyvää sorttia, jos esim näkee eksänsä kävelemässä jonkun naisen kanssa, tulee ihan häpeilemättä haastamaan riitaa.
Ongelma on se että nainen ei huomaa olevansa ripustautunut miehen noin sairaalloisesti. Naisella itselläänkin on siis ollut muita miehiä eron jälkeen mut ei oo näköjään toiminut, luulen että ajattelee miestäni liikaa. Mies on koittanu puhua että hakisi apua ongelmiinsa, mut ei halua kun ei ole kuulemma tarvetta.
Nyt sitten kävi niin että sattumoisin mieheni eks-vaimo tuntee erään minun eksmieheni, joka oli myös aika ripustautuvaa sorttia. He ovat uskokaa tai älkää liittoutuneet kumpikin katkeroituneina pilaamaan elämäämme. Eivät he siinä ole onnistuneet ja eivät tule ikinä onnistumaankaan, mutta tottakai sitä on kokoajan varpaillaan. Ei ikinä tiedä mitä asiaa eksvaimolla on seuraavaksi kun soittaa. Ja yhteisten lastentakia puheluihin vastataankin, mutta soitoista on välillä häiriötä.
Emme mitään poliisijuttua ole alkanut tekemään, tämä on kuitenkin niin "pientä" kiusaa, ei viitsi tehdä siis suurempaa numeroa... mutta kieltämättä välillä hermot riekaleina kun postiluukusta tulee haukkumakirjeitä, ovikelloja soitellaan, kännykkään soitellaan ja ihan turhasta. Sitten laitetaan ihan mielipuolisia omakeksimiä asioita kaupungille kiertämään että välillä saa hävetä silmät ja korvat päästä kun näkee jonkun eksän tutun.
Nyt meille tulee vuoden alusta vauva, ja olemme saaneet jo kuulla mikä ongelma lapsi siitä tulee ja miten huono äiti tulen olemaan. Semmosesta asiastakin se nainen jaksaa ruikuttaa kun olen niin hoikka, ja että lapsi on varmasti sairas kun syntyy näin itserakkaalle ihmiselle kun minä, kun ei saa edes lihoa. Mutta en vain ole lihonut. Kyllä tällaiset asiat satuttaa
et ollaan uusioperhe.. Miehen puolelta eksä on ollut vähän vainoharhainen minua kohtaan ja tehnyt kaikenlaista pilaa minusta seläntakana, juorunnut ja muuttanut asioita oman mielenmukaisiksi ja puhunut taas omia juttujaan eteenpäin. Me tapasimme miehen kanssa jo kun he olivat eronneet, vuosi takaperin.
Tilanne vaan oli se jo valmiiks, et mies osasi kertoa minulle että eksä on vieläkin mustasukkainen, että älä ota itseesi jos tulee jotain. (oli aikasemminkin ollut vääntöä miehen naisjutuista)
Nainen ei osaa oikein hillitä itseään ja on aika päällekäyvää sorttia, jos esim näkee eksänsä kävelemässä jonkun naisen kanssa, tulee ihan häpeilemättä haastamaan riitaa.
Ongelma on se että nainen ei huomaa olevansa ripustautunut miehen noin sairaalloisesti. Naisella itselläänkin on siis ollut muita miehiä eron jälkeen mut ei oo näköjään toiminut, luulen että ajattelee miestäni liikaa. Mies on koittanu puhua että hakisi apua ongelmiinsa, mut ei halua kun ei ole kuulemma tarvetta.
Nyt sitten kävi niin että sattumoisin mieheni eks-vaimo tuntee erään minun eksmieheni, joka oli myös aika ripustautuvaa sorttia. He ovat uskokaa tai älkää liittoutuneet kumpikin katkeroituneina pilaamaan elämäämme. Eivät he siinä ole onnistuneet ja eivät tule ikinä onnistumaankaan, mutta tottakai sitä on kokoajan varpaillaan. Ei ikinä tiedä mitä asiaa eksvaimolla on seuraavaksi kun soittaa. Ja yhteisten lastentakia puheluihin vastataankin, mutta soitoista on välillä häiriötä.
Emme mitään poliisijuttua ole alkanut tekemään, tämä on kuitenkin niin "pientä" kiusaa, ei viitsi tehdä siis suurempaa numeroa... mutta kieltämättä välillä hermot riekaleina kun postiluukusta tulee haukkumakirjeitä, ovikelloja soitellaan, kännykkään soitellaan ja ihan turhasta. Sitten laitetaan ihan mielipuolisia omakeksimiä asioita kaupungille kiertämään että välillä saa hävetä silmät ja korvat päästä kun näkee jonkun eksän tutun.
Nyt meille tulee vuoden alusta vauva, ja olemme saaneet jo kuulla mikä ongelma lapsi siitä tulee ja miten huono äiti tulen olemaan. Semmosesta asiastakin se nainen jaksaa ruikuttaa kun olen niin hoikka, ja että lapsi on varmasti sairas kun syntyy näin itserakkaalle ihmiselle kun minä, kun ei saa edes lihoa. Mutta en vain ole lihonut. Kyllä tällaiset asiat satuttaa
Vastaukset 1
Vanhimmat
toivotus voimia täältä päin!!!! suoraan sanottuna tilanteennehan on todella paha, ja en voi ymmärtää miksi exillä,niin naisilla kun miehilläkin, on eron jälkeen joku tarve pilata ja sotkea toisten elämää!!
varmasti tuommositen kannattaisi ihan vakavasti harkita etteivät solmisi suhteita kehenkään enään missään muodossa, siis vastakkaiseen sukupuoleen, jos oikeesti kokee että on edelleen niin mustasukkainen ja raivoissaan ex puolisolle tämän löydettyä onnen!!ja kyllähän siinä oma onni menee sivu suun kun kaiken voimavaran keskittää ex puolison perheen terrorisointii, eikä tajua että itselläki olisi ihan sama mahdollisuus!!!
ja eikö jo terve järki sano ettei tuolla toiminalla ainakaan sympatiaa heru!!!! ei voi kun sanattomana ihmetellä, itse eronneena minua ei todellakaan häiritse ex mieheni elämä, ja mitä ikinä siinä tekeekin, samoin ei hän ole kokenut vielä tarvetta kyseenalaistaa minun elämääni tai ketä siihen kuuluu!!
samoin mieheni on eronnut, eikä onneksi hänenkään ex emäntä näe vaivaa puuttua meidän tai ex miehensä asioihin, ero on ero ja sen pohjalta ovat jatkaneet elämäänsä, ja kaikki tahoillamme olemme onnellisia!!
en vaan ymmärrä miten jotkut exät kokevat jotenkin vielä kuuluvansa ja vaikuttavansa ex puolisoidensa elämään, ja haluavat tuhota toisen elämän!! eikö olisi itsellekin helpompaa jatkaa omaa elämää onnellisena, ja unohtaa menneet, tai muitella niitä hyviä hetkiä hiljaa itsekseen!!itselläni ainakin on aika kullannut muistot ex miehestäkin, joten miksi turhia alkaisin kaivella niitä ikäviä aisoita ja sabotoida toisen elämää, varsinkin kun joskus ollut minulle tärkeä ja rakas ihiminen!!