Jo riparilla olleet?kertokaahan...

Mä menetin neitsyyteni riparilla.

Eli isonen vastaa... Kokemusta on jollain asteella vähän, jollain paljon... leirejä takana 4 isosena.

Yleensä iltaohjelmien leikit ja pelit noudattavat seuraavaa kaavaa:

1. ilta Tutustumisleikkejä, joissa opitaan tietämään ihmisistä pikkuasioita kuten lempiväriä, mistä tykkää, mitä teki kesällä, jne. Ja tietenkin nimi!

2. ilta Kerrataan vielä nimeä erilaisten leikkien avulla ja luodaan ryhmähenkeä. Leikit varovaisia.

3. ja 4. ilta. Leikit usein vähitellen sellaisia mihin tarvitaan vapaaehtoisia, paino edelleen kuitenkin kaikki mukaan leikeissä, missä kaikki toimivat yhtä aikaa.

5. - 7. ilta, viimeisten päivien leikit usein sisältävät hiukan enemmän kosketusta toiseen (halaus max) ja enemmän vapaaehtoisleikkejä ihmisistä riippuen.

Jokaisessa iltaohjelmassa on leikkejä periaatteella kaikki mukaan, koska ei haluta että siitä tulee parin henkilön show. Mene rohkeasti mukaan vaan, jos leirilläsi on kunnon isoset ja työntekijät, sinua ei mitenkään nolata eikä oteta pakolla mukaan mihinkään.

Kaikkeen ei ole pakko osallistua, mutta kehoitan kyllä. Se on hauskaa! Tiedän monta riparilaista jotka ovat todella ujoja, mutta saivat paljon enemmän riparista irti sen jälkeen kun uskalsivat vähitellen osallistua enemmän ja enemmän.

Toivottavasti Sinulle tulee hauska leiri,
terveisin Isonen vuosimallia 88

Oman silloisen bestikseni ujous karisi riparilla... Ei kai kukaan voi käskeä osallistumaan mihinkään, ja ihan riparista riippuu, mitä tehdään. Itse ainakin muistan leikit positiivisena juttuna, ei tehty mitään mitä mun mielestä olisi voinut ujostella. Kannattaa miettiä sitä, että jos et osallistu mihinkään, sinun voidaan luulla olevan jotenkin vastahakoinen ja kapinoiva... oppitunneilla opiskellaan asiaankuuluvat asiat. joskus siellä kysellään mielipiteitä jostain asiasta.

Neitsyyden menettäminen riparilla oli minulle ainakin positiivinen kokemus.

ei ketään voida pakottaa osallistumaan... oli siellä ihan kivaa...

No meillä kaikki osallistuivat, vaikka moni olikin silleen "eiiih hemmetti, ei pliis tätä leikkiä.."
Mutta se olisi kuitenkin loppujenlopuksi paljon "nolompaa" jättäytyä kokonaan pois, kuin että yrittää parhaansa. Jotkut leikit olivat sellaisia, että niihin pystyi osallistumaan vain pieni määrä vapaaehtoisia, - ja todellakin vaan vapaaehtoisia. Ei ketään pakotettu.

Itse myös pelkäsin ja pelkään vähän edelleenkin noita iltaohjelmajuttuja. En kai vaan osaa olla rento ja heittäytyä kunnolla mukaan.. Jotkut leikit joissa joutui vaikkapa halaamaan toista vaikuttivat tosi karmivilta, mutta sitten kun se oli ohi, niin sitä vaan ajatteli, että heh, tulipahan tehtyä ja oli hyvä mieli.

Suosittelen menemään mahdollisimman moneen mukaan mikä vaan tuntuu hyvältä. Itse en mennyt, ja jälkeenpäin kaduttaa. Minulla oli ikimuistoinen ripari, mutta ei yhtä ikimuisoinen kuin muilla. Ja jos "mokaat," niin ota se huumorilla. Sellaisista jutuista muut sitten muistaa sut positiivisesti ja onpahan jotain kivaa muisteltavaa jos sattuu näkemään vanhoja riparilaisia joskus. Minua ei muista kukaan yhtään mistään. =(
Jos sulla on kavereita tulossa samalle riparille, niin menkää yhdessä mukaan juttuihin! Jos taas sinulla ei ole kavereita tulossa, niin menemällä ainakin saat niitä.

sanot ihan suoraan ettet halua, mut ne on tosi hauskoja juttuja mitä siellä on :) kannattaa osallistua ees pariin :) se on todella hauskaa :) mut ketää ei saa ikinä pakottaa mihinkään!!

Riparilla on yleensä ottaen mukavaa. Oppitunnit ovat pitkälti samantyyppisiä kuin koulussa, aihe ja käsittelytapa on vain erilainen, aivan kuin tavoitekin on erilainen. Tavoitteena on kristinuskon opin opettaminen, siis.

Varsinaisesti pakkoa mihinkään _ei_ ole. Voit halutessasi kieltäytyä osallistumasta, mutta se ei anna sinulle mitään erikoisoikeuksia. Yleensä ottaen ohjaaja voi antaa vaihtoehdot a) huoneesi tai b) ohjelma. Suosittelen ohjelmiin osallistumista, kyllä ohjaajat yrittävät jonkin verran katsoa, että ketään ei ala ahdistamaan. Ja jonkin verran kyllä niitä/teitä ujojakin yritetään saada osallistumaan. Lähtökohtana riparilla on, että kun olet kerran sinne tullut, myös osallistut toimintaan.

Iltaohjelmissa on yleensä isosten tai ohjaajien sketsejä ja "yhteisleikkejä". Tämä tosin riippuu hyvin paljon seurakunnasta ja jopa leirikeskuksesta.

Pidä hauskaa rippikoulussa, sitä siellä voi tehdä.

terv, JSil
rippikoulutoiminnnassa vuodesta 1999
"Eivät päästäneet riparilta pois, jouduin käymään sen monta kerta!" ;)

Kiitos paljon kaikille vastanneille!!!! :):))):DD

Moikka!
Mä kävin oman riparini kaks vuotta sitten ja molempina kesinä sen jälkeen olin isosena monellakin leirillä. Arvaa, miksi? Koska siellä oli niin ihanaa!
Pakollisia ohjelmanumeroita ei kannata pelätä. Ketään ei pakoteta mihinkään ja jos sanot että et halua tehdä jotain, mielipidettäsi kunnioitetaan varmasti. Varaudu kuitenkin siihen, että ainakin ekan illan jännityksen jälkeen iltaohjelmassa yms. on niin hauskaa, että jännityksesi katoaa ja koet osallistumisen mukavaksi. Ripari oli yksi elämäni parhaita kokemuksia. Sain monia uusia ystäviä ja paljon uutta ajateltavaa. Lähde avoimin mielin ja nauti, sillä ripari voi olla aivan mahtava juttu. Muista myös että isoset ja vetäjät ovat siellä Sinua varten, eli kaikissa asioissa voit kääntyä heidän puoleensa ja puhua esim. jännityksestäsi.
Lopuksi haluun vielä sanoa että kaikkia jännittää rippileirille meno, myönsivätpä he sitä tai eivät. Jokainen jännittää ainakin pikkuisen. Rauhallista joulunaikaa, voimia talveen ja ennen kaikkea siunattua ja ihanaa rippileiriä Sulle! :)

Ei sinua sielä puremalla niele mutta älä usko kaikkia valeita joita siellä kerrotaan.
Kaikki eivät ole uskovaisia eivätkä edes Jumalan ja Jeesuksen asialla vaikka Heistä puhuvat ja opettavat.

Joh. 15:17 Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.
Ap.t 6:7 Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.

Joh. 14:15 Jos te rakastatte minua, niin pitäkäät minun käskyni.
Käskikö Jeesus kastaa lapsia???

ne ovat pakollisia ja on oikeesti tosi hauskoja! rohkeesti vaan mukaan!

Hei! Kävin oman riparini yli vuosi sitten. Olen nyt isosena. Koko rippileirini muistan selvästi, mutta kaikkein mieleenpainuvinta oli kuitenkin juuri leikit ja iltaohjelmat. Kuten omallani, ja muillakaan leireillä ketään ei pakotettu leikkimään, mutta jokainen omalla leirilläni osallistui leikkeihin, ensiksi kapinoimalla, mutta loppujen lopuksi tulivat mukaan, koska huomasivat että muilla oli hauskaa, miksi se ei siis olisi? Ensimmäisenä päivänä emme puhuneet toisillemme melkein lainkaan, vain niille jotka tunsimme ennestään. Tarkoitukseni on vain sanoa että ei haittaa vaikka oletkin ujo, monet ovat. Mutta yleensä ripariryhmässäsi on joku, joka on hieman äänekkäämpi ja saa aikaiseksi keskustelua, tai ainakin isoset saavat ;D...joten en usko että kukaan huomaa ujouttasi, huomaat itsekkin pian olevasi äänessä :). Ilta-ohjelmat leirillä sisältävät yleensä yhteislaulua, leikkejä ja laulua. Myönnän oppitunneilla olevani hieman tylsistynyt, mutta kun kuitenkin aloin keskittymään ja olemaan mukana keskusteluissa, aika suorastaan lensi kuin siivillä! Oppitunnit olivatkin loppujen lopussa kivoja. Tunneilla yleensä kuunneltiin joko pastorimme tai nuorisotyönohjaajamme lukemia juttuja, joskus oli myös näytelmiä ja keskusteluja. Viimeisenä päivänä oli seksivalistusta, josta pidimme paljon ja josta myös leireilläni olleet pikkuset ovat pitäneet paljon. Rohkeutta riparille, hauskaa siellä tulee olemaan :)

...siellä tarvii mihinkään osallistua, ei meijän riparilla ainakaa! Mut kun siellä on ollu pari päivää ja tutustunu niihin ihaniin isosiin ja ohjaajiin, niin kyllä sitä mielellään menee mukaan. Itsekkin oon ujo, ja epäilin juuri tota samaa asiaa, mutta yllätyin, miten hauskaa siellä kuitenkin on! Joten huolet pois, kivaa siitä tulee! :]