Itse olen ollut 10 vuotta avioliitossa ja olen yli 40-vuotias.
Nykyisessä hoitojärjestelmässä vain tutkitaan potilaan transsukupuolisuutta, mitään terapiaa asiassa ei erityisesti anneta. Jos potilaalle riittää kokemuksensa kertominen, se kyllä kuunnellaan.
Pariterapiaa ei tarjota vaan se pitää itse kustantaa. Mielestäni koko perhe on tämän asian kanssa kriisissä ja koko perhettä tulisi auttaa käsittelemään uutta tilannetta. Usein transsukupuolinen ja puoliso ovat vielä poteroissaan eikä ole keskusteluyhteyttä. Tämän keskusteluyhteyden saaminen puolisojen välille olisi kuitenkin kaikkien etu.
Puolison kokemusta ja arvotaustaa pitää ymmärtää. Hänen kokemansa asiat ovat yhtä tosia kuin mitä on transsukupuolisenkin kokemus. Kummankaan kokemus ei kuitenkaan voi syrjäyttää toisen kokemusta vaan niitä tulisi tarkastella samanarvoisina. Mikäli samanarvoisuus hyväksytään, voidaan ehkä pelastaa moni avioliitto ja parisuhde ja näin välttää monen elämään vaikuttava ero.
Nyt puolisoa käsitellään tahtoautomaattina. Laissa annetaan mahdollisuus sanoa että kiitos ei, ei puolisolleni hoitoja tai pimpelipom, nyt haluan eron. Puolison tai lasten oikeuksia ei ole riittävästi huomioitu laissa.
Mielestäni transsukupuolisen sukupuolen korjaus ja sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi kokonaan erottaa siviilisäädystä, joka on parisuhdeasia. Olkoonkin että siitä syntyisi hajontaa väestörekisteriin. Mikäli joku ihminen tuntee olevansa nainen, hänen kokemustaan kunnioitettakoon sellaisenaan ilman että marssitetaan estradille dikotomisen yhteiskunnan arvot. Eli hänen sukupuolensa pitäisi korjaantua ilman mitään avioliittojen romuttamisia tai toiseksi vaihtamisia.
Puolisolle tuo avioliitto edustaa kuitenkin elämässä jatkuvuutta eikä puolison muuttuessa toisennäköiseksi yhtään auta että häneltä vielä edellytetään oman identiteettinsä uudelleen miettimistä, etenkin kun siihen ei edes vielä tarjota mitään apua. Parit itse hankkivat jos osaavat.
Parisuhde on muodostunut vuosien kuluessa ja sillä on oma selkeä identiteetti. Hoitojärjestelmän tulisi kunnioittaa tuota identiteettiä mahdollistamalla suhteen jatkamisen sellaisenaan. Voi olla että myöhemmin suhde muuttuu esimerkiksi lesbiseen suuntaan, jos pysyy edes kasassa. Sitten senkin voi vaihtaa rekisteröidyksi parisuhteeksi yhteisestä sopimuksesta.
Tämä on vain parisuhteessa koettua.
Heli
Nykyisessä hoitojärjestelmässä vain tutkitaan potilaan transsukupuolisuutta, mitään terapiaa asiassa ei erityisesti anneta. Jos potilaalle riittää kokemuksensa kertominen, se kyllä kuunnellaan.
Pariterapiaa ei tarjota vaan se pitää itse kustantaa. Mielestäni koko perhe on tämän asian kanssa kriisissä ja koko perhettä tulisi auttaa käsittelemään uutta tilannetta. Usein transsukupuolinen ja puoliso ovat vielä poteroissaan eikä ole keskusteluyhteyttä. Tämän keskusteluyhteyden saaminen puolisojen välille olisi kuitenkin kaikkien etu.
Puolison kokemusta ja arvotaustaa pitää ymmärtää. Hänen kokemansa asiat ovat yhtä tosia kuin mitä on transsukupuolisenkin kokemus. Kummankaan kokemus ei kuitenkaan voi syrjäyttää toisen kokemusta vaan niitä tulisi tarkastella samanarvoisina. Mikäli samanarvoisuus hyväksytään, voidaan ehkä pelastaa moni avioliitto ja parisuhde ja näin välttää monen elämään vaikuttava ero.
Nyt puolisoa käsitellään tahtoautomaattina. Laissa annetaan mahdollisuus sanoa että kiitos ei, ei puolisolleni hoitoja tai pimpelipom, nyt haluan eron. Puolison tai lasten oikeuksia ei ole riittävästi huomioitu laissa.
Mielestäni transsukupuolisen sukupuolen korjaus ja sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi kokonaan erottaa siviilisäädystä, joka on parisuhdeasia. Olkoonkin että siitä syntyisi hajontaa väestörekisteriin. Mikäli joku ihminen tuntee olevansa nainen, hänen kokemustaan kunnioitettakoon sellaisenaan ilman että marssitetaan estradille dikotomisen yhteiskunnan arvot. Eli hänen sukupuolensa pitäisi korjaantua ilman mitään avioliittojen romuttamisia tai toiseksi vaihtamisia.
Puolisolle tuo avioliitto edustaa kuitenkin elämässä jatkuvuutta eikä puolison muuttuessa toisennäköiseksi yhtään auta että häneltä vielä edellytetään oman identiteettinsä uudelleen miettimistä, etenkin kun siihen ei edes vielä tarjota mitään apua. Parit itse hankkivat jos osaavat.
Parisuhde on muodostunut vuosien kuluessa ja sillä on oma selkeä identiteetti. Hoitojärjestelmän tulisi kunnioittaa tuota identiteettiä mahdollistamalla suhteen jatkamisen sellaisenaan. Voi olla että myöhemmin suhde muuttuu esimerkiksi lesbiseen suuntaan, jos pysyy edes kasassa. Sitten senkin voi vaihtaa rekisteröidyksi parisuhteeksi yhteisestä sopimuksesta.
Tämä on vain parisuhteessa koettua.
Heli
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joopa joo. Ihan kivaa jos se menisi noin. Useimmiten se puolisko vaan pitäytyy poterossaan ja kieltäytyy kaikesta tukiterapiastakin, koska "hän on normaali" eikä tarvitse sitä.
Eli suurimmassa osassa tapauksia puoliso EI HALUA missään tapauksessa jatkaa yhteiselämää transsukupuolisen kanssa. Siinä ei terapiat auta.
järjestelmä puolison poteroon? Mielestäni ajaa. Nuo puolisot, jotka miettivät normaalisuuttaan ja toteavat olevansa sellaisia, tekevät sitä oletettavasti siksi että järjestelmä kohtaa heidät hyvin ankarasti.
Siksi ei pitäisikään vaatia puolisoilta taipumista parisuhteensa uudelleenarviointiin juridisessa mielessä, vaan tulisi sallia myös heidän totuutensa olemassaolo. Yksi kriisiä helpottava asia olisi sallia heidän elämänsä jatkuminen nykymuodossaan.
tule mieleen että puoliso haluaisi ehtaa melaa ja normaalia seksiä eikä nylkyttämistä kuohilaan kanssa. Ei se järjestelmän vika ole että suurin osa ihmisistä on normaaleja vai mitä "tuijottamalla hiljentäjä"
Kuinkan moni naisesta mieheksi itsensä leikkauttanut tai muuntautumassa oleva ITSE haluaisi jatkaa entisen /nykyisen kumppaninsa kanssa.?
Epäilenpä ettei kukaan, kyll ne niin menopäällä olevii ja hakusii seksuaalisesti ovat?
Nyt kyllä pomppas. Suurin osa transsukupuolisista on, etenkin prosessin keskellä, lähinnä aseksuaalisia. Niin olin itsekin, enkä nytkään mikään nymfomaani ole. Mutta minun tapaukseni oli se, että meitä oli loppupeleissä kaksi eronnutta naista, jotka kumpikin tarvitsi miehen. Ja kumpikaan ei halunnut naista.
Eli parisuhteessa on muutakin kuin hillitön parittelu. Seksin määrä hiipuu muutenkin parisuhteissa. Vai onko ns. tavallisissa suhteissa kaikissa seksiä?
Avioliitto on järjestely ennen kaikkea lapsia varten. Samoin se on kahden ihmisen, sielunkumppanin liitto. Toisilla se saattaa kestää jopa seksittömyyden. Jos etenkin se johtuu sairaudesta.
Ennen nykyistä lakia oli pakko ottaa avioero. Laki sentään sallii nykyisin parisuhteen jatkamisen, vaikkakin sen nimitys muuttuu. Tämä on sentään jo jonkinlainen vastaantulo eduskunnalta. Voihan noita muutoksia yrittää tarjota kansanedustajille.
Nykyresursseilla tutkimusryhmät eivät pysty hoitamaan näitä tarvittavia tukihoitoja tms. Mutta sieltä saa halutessaan lähetteen vaikkapa terapeutille. Tutkimusten "ilmaisuus" on poikkeuksellista ja maksaahan se kuitenkin kotipaikkakunnan sairaanhoitopiirille melkoisesti. Terapeuttisen hoidon kuluihin tulee varautua ihan samoin kuin transhoitoihinkin, maksaahan nekin. Perheterapiaa saa myös Transtukipisteeltä, mutta jos se ei kelpaa, niin sittenhän on mentävä muualle hakemaan apua. Jos pariskunnalla on ongelmia prosessin yhteydessä, apua kannattaa hakea ennen kuin tilanne menee liian pahaksi.
Ultravioletti ja infrapuna. Et ole väärässä, mutta samoin tuntevia on harvassa. Voimia sulle, poor bastard.
Mitä tahansa sairautta hoidetaan ni ei puolisoit se koske. hakevat terapiaa jos tarvii. Sosiaalitunnus on jo pyrogratiaa ei sairauden hoitoa.
Tässä tilanteessa henkilötunnuksen vaihtuminen oikean sukupuolen mukaiseksi on vain hyvä asia. Sain ihan tarpeeksi kärsiä siitä että naisen näköisellä ja nimisellä ihmisellä oli miehen hetu jonkun aikaa.
Niin tämä sairaus onkin ainoa, jossa puolisolta kysytään lupa hoidon saattamiseen loppuun. Hoitojahan tietenkin saa, mutta uutta sukupuolta ei voi vahvistaa ilman puolison lupaa.
Uskomatonta... yhteiskunnan rahojako pitäisi käyttää siihen että joku vaihtaa sukupuolta ja sen vuoksi tarvitsee perhe terapiaa. Itse maksaa jos itse aiheuttaa. Tämä on minun mielipiteeni. On täysin naurettavaa valittaa ja mankua kun ei saa sitä ja ei saa tätä siksi että aiheuttaa sen tarpeen.
Maksakaa itse terapianne, niin joutuu moni muukin ihminen tekemään.