Hei.
Ongelmani on siis se, että 2-vuotias leikattu poikakisuni karkailee kissatarhasta vähän väliä. Se on ihan niin kun joku kiipeilijä orava, kun se onnistuu aina jotenkin luikkimaan sieltä karkuun. Joka kerta on korjattu tarhaa ja paranneltu, ettei se enää karkailisi. Mikään ei kuitenkaan tunnu riittävän sille.
Se leikattiin 5kk ikäisenä niin se ei ehtinyt saada kollin aatteita. Tämä karkailu on enemmänkin seikkailunhalua. Oon koittanu viihdyttää sitä tarhan lisäksi valjasulkoilulla ja leikeillä. Sillä on myös leikattu tyttökissakaveri, joka on kyllä hieman arempi. Tulevat kuitenkin juttuun hyvin. Alunperin tämä poika otettiin tytölle kaveriksi, kun ajateltiin että se rohkaistuisi siitä. Tyttö on aika helppo peruskissa. Se on tyytyväinen, jos saa ulkoilla tarhassa, hellyyttä ja leikkiä.
Alkaa pikkuhiljaa mennä hermot tuon poikakissan kanssa. Me asutaan omakotitalossa taajamassa ja autoteitä on aika lähellä niin en haluaisi vaarantaa kisujen henkeä antamalla niiden juosta vapaana. Kaikki naapuritkaan ei pitäisi niistä. Huoli karanneesta on aina hirveän suuri ja pelottaa, että sille sattuu jotain pahaa. Saan sen kyllä aina kiinni, kun se on saanut juosta itsensä väsyksiin.. Mitä ihmettä teen sen kanssa? Se ei ikinä sovellu asumaan missään rivitalossa tai kerrostalossa, jos kisut ei aina pysty asumaan täällä vanhempien luona. En haluaisi erottaakaan niitä, jos antaisin poikakissan maalle asumaan. Siellä se saisi ulkoilla niin paljon kuin haluaa. Olisi kyllä vaikea luopua siitä. Tyttö on kovin kiintynyt minuun ja se pelkää kaikkia vieraita ihmisiä. Se kyllä tarvitsee kaverin.
Miten olette saaneet hurjat karkailijanne kuriin? Rauhoittuvatko ne iän myötä? En tiedä auttaisiko uuden tarhan rakentaminen.. Tällä hetkellä vähän hankalaa lumen takia. Apua. Hermot menee, kun jos se ei pääse ulos niin se huutaa ja itkee koko ajan. Se ei anna meidän nukkuakaan ja tuntuu pahalta, kun se on onneton. Auttakee joku. :(
Ongelmani on siis se, että 2-vuotias leikattu poikakisuni karkailee kissatarhasta vähän väliä. Se on ihan niin kun joku kiipeilijä orava, kun se onnistuu aina jotenkin luikkimaan sieltä karkuun. Joka kerta on korjattu tarhaa ja paranneltu, ettei se enää karkailisi. Mikään ei kuitenkaan tunnu riittävän sille.
Se leikattiin 5kk ikäisenä niin se ei ehtinyt saada kollin aatteita. Tämä karkailu on enemmänkin seikkailunhalua. Oon koittanu viihdyttää sitä tarhan lisäksi valjasulkoilulla ja leikeillä. Sillä on myös leikattu tyttökissakaveri, joka on kyllä hieman arempi. Tulevat kuitenkin juttuun hyvin. Alunperin tämä poika otettiin tytölle kaveriksi, kun ajateltiin että se rohkaistuisi siitä. Tyttö on aika helppo peruskissa. Se on tyytyväinen, jos saa ulkoilla tarhassa, hellyyttä ja leikkiä.
Alkaa pikkuhiljaa mennä hermot tuon poikakissan kanssa. Me asutaan omakotitalossa taajamassa ja autoteitä on aika lähellä niin en haluaisi vaarantaa kisujen henkeä antamalla niiden juosta vapaana. Kaikki naapuritkaan ei pitäisi niistä. Huoli karanneesta on aina hirveän suuri ja pelottaa, että sille sattuu jotain pahaa. Saan sen kyllä aina kiinni, kun se on saanut juosta itsensä väsyksiin.. Mitä ihmettä teen sen kanssa? Se ei ikinä sovellu asumaan missään rivitalossa tai kerrostalossa, jos kisut ei aina pysty asumaan täällä vanhempien luona. En haluaisi erottaakaan niitä, jos antaisin poikakissan maalle asumaan. Siellä se saisi ulkoilla niin paljon kuin haluaa. Olisi kyllä vaikea luopua siitä. Tyttö on kovin kiintynyt minuun ja se pelkää kaikkia vieraita ihmisiä. Se kyllä tarvitsee kaverin.
Miten olette saaneet hurjat karkailijanne kuriin? Rauhoittuvatko ne iän myötä? En tiedä auttaisiko uuden tarhan rakentaminen.. Tällä hetkellä vähän hankalaa lumen takia. Apua. Hermot menee, kun jos se ei pääse ulos niin se huutaa ja itkee koko ajan. Se ei anna meidän nukkuakaan ja tuntuu pahalta, kun se on onneton. Auttakee joku. :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
ongelma ja sen ratkaisu ole ihan selvä juttu..
kissatarhan tulee olla tottakai kissatiivis. eli parannusten parannuksia.. jos tarha on kunnolla tehty, ei kissa siitä läpi tule.
Muuta neuvoa en osaa antaa kuin paremman tarhan rakentaminen.On AIVAN VARMASTI mahdollista rakentaa tarha josta kissa ei pääse karkaamaan.
Tarhan on oltava mahdollisimman tilava jalisätilaa saa tekemällä kiipeilypuita,siltoja ja lavereita, myös jokin koppi on hyvä olla korkealla.
Ehkä se viihtyy paremmin jos sillä on paljon virikkeitä siellä.
En kyllä itse antaisi kissojani maalle ulkokissoiksi nehän voivat jäädä auton alle tai mennä naapurin pihaan tai lähteä seikkailemaan kauas kotoa.
Vielä lisäksi tarhassa on oltava verkko katossa ja osa katosta sateensuojaa jos ne ovat siellä paljon.
Valjasulkoilun lopettaminen varmaan auttaa myös
koska se vähitellen oppii että vain tarhassa ulkoillaan.
Vanhemmiten varmaan rauhoittuu.
Niin kyllä. Olen miettinyt paremman tarhan rakentamista, mutta se nyt siirtyy ainakin keväälle. Pitää saada vanhemmat innostumaan siitä. On siellä nytkin virikkeitä niillä, mutta ei ehkä tarpeeksi. Kiipeilypuuta ei voi laittaa, koska katto ei ole kokonaan verkotettu. En ole antamassa kissoja pois, mutta sillä hetkellä oli hermot riekaleina:) Kissoilla on käytössä tarhan lisäksi kokonainen leikkimökki. Kiitosta neuvoista.