Miten on tuon tangon kanssa. Tykkään nimittäin tanssia tangoa suomalaisittain, siis foxin askelilla silleen sopivasti tyyliteltynä. Olen sitäpaitsi mielestäni kehittynyt varsin taitavaksi siinä, tietysti jos daameilta kysyy niin pökkelö mikä pökkelö.
Onko tämä karmea etikettivirhe, tulisiko minun päivittää tanssityyliäni.
Meinaan että näin mopomiehenä arveluttaa tuo argentiinalainen tango kaikkine improvisaatioineen ja tuskimpa jatsarit edes siihen taipuisivatkaan.
Onko tämä karmea etikettivirhe, tulisiko minun päivittää tanssityyliäni.
Meinaan että näin mopomiehenä arveluttaa tuo argentiinalainen tango kaikkine improvisaatioineen ja tuskimpa jatsarit edes siihen taipuisivatkaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Argentiinalainen tango ei tule koskaan Suomeen.
Sillä ei ole mitään menestymisen edellytyksiä
Suomalaisessa lavakulttuurissa.
Taiteellisesti soitettu musiikki ja monimutkainen
tanssin askelkuvio kuuluvat taidetapahtumaan.
Lavatanssi on kuitenkin koko kansan seurustelu-
muoto ja siinä taustan tulee olla yksinkertaista
ja suoraviivaista, helposti opittavaa.
Käytännössä musiikin kuluttajat äänestävät
jaloillaan. Argentiinalainen tango on alku-
peräinen, jos se olisi ollut suosittu, niin
se olisi täällä.
Mutta kun ei ole, eikä tule. Suomalaiset ovat
kehittäneet lavoille paremmin sopivan vaihto-
askeltyylin, jota on "hiihtotyyliksikin" sanottu.
Suomalainen sydän sykkii Suomalaisen tangon
tahtiin, nyt jo noin 80 vuoden kokemuksella
(arvio).
suurin ero on siinä, että suomitangossa naisen pitää oletusarvoisesti mennä hidashidasnopnoppia, ellei mies tahallaan tee rytmirikkoa.
Se on naiselle vaikeaa - yrittääkö mies nyt tehdä rytmirikon vai ei !?
Ja se on miehelle vaikeaa - jos haluatkin mennä pelkillä hitailla, nainen saattaa itsekseen heittää sinne väliin nopnopin, ja sitten kolisee.
Argentiinalaisessa mies antaa naisen jokaiselle etenevälle askeleelle selvän nopeuden, suunnan ja pituuden - naisen ei tarvitse arvailla, ja miehen ei tarvitse pelätä että nainen itsekseen vaihtelisi rytmiä.
Perisuomalainen "tangokävely" on lähempänä argentiinalaista kuin nykyistä suomitangoa.
Mutta kaikki suomitangon kuviot voi viedä argentiinalaisittain - argentiinalaisen tyypillisiä kuvioita ei voi tehdä jos nainen haluaa itse päättää rytminsä ja suuntansa.
Mutta jos nainen uskaltaa kuunnella vientiä, kuviot ja improvisointi tulevat itsestään - se vain toimii. Kuviot ovat vain peräkkäisiä askeleita, ne viedään askel kerrallaan -> mitä tahansa teet, se on kuvio.
Eli summasummarum, et voi tanssia argentiinalaista jos nainen ei kuuntele vientiä kaikille askeleille.
Jos kuuntelee, niissä ei ole oikeastaan mitään eroa.
Selkeästä esityksestä, tajusin.
vamos senjoritas aijaiaijaiaijai...!!! Syistä, joista tälläkään kertaa en tässäkään aio mitään tämän enenpiä käydä hiiskumaan, tiedän, että sehän on etenkin argentiinalainen nainen eli näissä vanhaintanssipiireissä hyvinkin pitkälti yksinkertaistaen sanottuna daami helkkarin tempperamentikäs otus, joka kaikesta naisellisesta jalanpolkemus- ynnä niskojensanakkelustaipumuksestansa huolimatta tykkää siitä, että se mies eli näissä vanhaintanssipireissä yksinkertaistettuna herra tietää, mitä tekee siten, että se herra (vrt hombre) myöskinsä osa antaa kulloisestakin tekemisestänsä tarpeeksi suurieleisen, mutta kuitenkin käytännöllisesti katseltuna niin hienosti peitellyn merkin, että kaikki muutkin niissä tilaisuuksissa läsnäoleilevat henkilöt eli näissä vanhaintanssipiireissä yksinkertaistettuna sanotut vanhaintanssijat sen varmasti huomaavat, että nyt se mies itsekin tietää, millä asialla siinä koht'sillään ollaan eli kohta siinä tapahtuilee jotain ennennäkemätöntä ja kekseliästä eli sanalla sanoen nerokasta.
Herran epäröinnistä tahi muutoin vähänkään päämäärättömältä haiskahtavasta hortoilusta kuumat senjoritat (vrt upeat daamit) eivät tykkää yhtään: Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että sellaiset sekä helkkarin omanarvontuntoiset että upeat daamit kivahtavat sille herralle heti semmoisen hortoilun orastaessa, erittäinkin pitkälti, että: "marks...gimme marks u idiot!!!" eikä siinä silloin auta sen herran alkaa yhtään selittämään, että sillä herrallahan olisi siinä ollut tulossa juuri oikean sekä nopeutinen että pituinen askel tahi askeleettomuus ynnä muuvastaava maksimaalisen tangonautinnonkin kannaltakatsoen helkkarinkin tuikitärkeä krumeluuri, vaikka siitä ei ollut merkkiäkään havaittavissa ennen sen hortoilun alkamista, joka, kuten hyvin muistamme hermostutti perin ja pohjin sen daamin, koska sehän juuri sai siinä herra kömpelöllä päämäärätiedottomuudellansa sen daamin näyttämään siinä tilanteessa suoranaiselta tangoidiootilta ja mikä pahinta alkoi sen daamin vaatiessa sitä tangoasiaankin kuuluvaa po merkkiä käytännöllisesti katsoen neuvomaan sitä daamia askeleitten ynnä muitten sensemmoisten tangokrumeluurien nopeuksista ja pituuksista: pahimman laatuista nöyryytystä, mitä se daami etenkin täysin yleisellä paikalla ollessansa kuvitella saatta.
Parasta mitä se herra tuollaisella periaatteella tangoamaan lähdettyänsä voi siinä tilanteessa itsensä kannalta katsoen toivoa, on, että se daami, joka siis etenkin siellä Argentiinassa on helkkarinkin tempperamentikäs otus, tyyty polkenmaan nolatuksi tulemisensa jälkeisessä kiukuspäissään sitä vanhaintanssiparkettia ja nakkelemaan siinä siinä sille herralle sieviä niskojaan, sillä paljon todennäköisenpää on, että se daami ryhtyy siinä huitelemaan sen herran komeitten korvien piakkoin punoittavia ynpäryksiä napakilla avokämmenillään, sillä kovinkaan monet nolatuista daameista eivät niissä tilanteissa vaivaudu noutamaan käsilaukkujaan pöydistänsä ellei tapaus ole poikkeuksellisen törkeä ja anteeksiantamaton.
reseptillä, jonka siinä otsikossani jälleen kerran lyhyenä ja ytimekkäänä lanseerailin, pärjäilee ynpäriänpäri päiss...päin vanhaintanssivaa maailmaa kuin tyhjää vaan tarvitsematta tippaakaan perehtyillä läheskään kaikenmaailman kielioppien kommerverkkeihin: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että kaikissa niissä vanhaintanssiravintoloissa, joissa ei puhuta kolmattakaan kotimaista pysyy kuka tahansa herra todellakin mukavasti sekä juomingeissa että tarvittaessa myöskinsä naisissa eli näissä vanhaintanssipiireissä yksinkertaisesti sanottuna upeissa daameissa po yksinkertaisella repliikillä, sillä missään muuallahan kuin meillä vanhaintansseja ei harrasteta ensinkään niinsanotuilla vanhaintanssilavoilla, vaan kaikkinainen vanhaintanssitoiminta tapahtuilee enänpi mannermaisten pianobaarien intiimeissä tunnelmissa, joista saa vanhaintanssilavojemme herkkugrillimakkaralinjoista erittäinki pitkälti poiketen myöskinsä suolaisia maapähkinöitä, ettei pääse jano missään vaiheessa sammumaan, koska huolellinen tankkaushan näyttelee onnistuneitten vanhaintanssiturneittenkin kannalta katsellen erittäinkin keskeistä osaa myöskinsä kuumilla kaukomailla.
hyvinkin pitkälti siinä silmänräpäyksessä, jossa alat sekä vasenta että - mikä tärkeintä - myöskinsä oikeaa jalkaasi liikuttelemaan tangon tahdissa siten, että yläpääsi eli kaljusi tahi tapauksestasi riippuen tuuhea tukkasi lakkaa liikahtelemasta ylösalassuunnassa. Tuo ylöasalassuunnattomuus ei ole ehdoton tangon kriteeri, mutta se jalkojen tahti on.