Koira ollut vuosia haaveena. Nyt sen otto olisi käsillä, mutta alkaa pelottaa. Sitä olen aina halunnut, mutta entä jos epäonnistun? entä jos en pärjääkkään?
Osaisiko joku auttaa tässä? Mistä tiedän olevani varmasti valmis aloittamaan yhteisen elämän saksanpaimenkoiran kanssa?
Osaisiko joku auttaa tässä? Mistä tiedän olevani varmasti valmis aloittamaan yhteisen elämän saksanpaimenkoiran kanssa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tietysti vastuu pelottaa ja arveluttaa.
Ajan kuluttua huomaat kuitenkin pärjääväsi. Käytä vain rohkeasti maalaisjärkeä.
Voisit ottaa heti yhteyttä koirakouluun-sieltä saat loistavaa "vertaistukea" arjen askareisiin!!(jo pennun kanssa voit käydä-toki ennen pentua-katselemassa ja juttelemassa ohjaajan kanssa)
Pärjäät hienosti kun otat koiran yksilönä ja päivän kerrallaan!
kunhan vain muistaa, että koira on koira.
Sitä ei pidä inhimillistää ja sen kanssa on oltava
ehdottoman mustavalkoinen, mutta reilu.
Ja täällä ei kannata sitten neuvoja kysellä, jos tulee ongelmia, koska neuvot tulevat yleensä ihmisiltä joilla on yksi koira sohvalla makaamassa.
Onnea pennun hankintaan!
Kun valitset kunnon kasvattajan voit myös aina kääntyä hänen puoleensa jos tarvetta ilmenee.
Kylläpä nuo meidän odekan juopotkin näyttävät noiden sakujen kanssa pärjäävän - miksi et siis sinäkin.
kunhan muistat, että kyseessä on aktiivinen koirarotu, jonka kanssa pitää jaksaa liikkua säällä kuin säällä ja peruskoulutuksen pitää saada joko yhteisissä harkoissa tai kotona hyvien ohjeiden kera. =) Sohvapottuna tulee stressi erkki koira,on huomattu kotiväen koirasta =(
kun työtä on liikaa ja vapaata liian vähän, silloin ei ehkä kannata saksanpaimenkoiraa ottaa ollenkaan josko mitään muutakaan koiraa..Meillä onneksi mahdollisuus ottaa kotiväen koirakin metsäretkille ja etsintä hommiin mukaan,niin saa ees jossain ohjattua ohjelmaa=)ainakin vielä ollut mahdollista =/ Näin mun mietteitä=)
aivan samanlaisia ajatuksia alussa, mutta sain itseni vakuuttumaan siitä, että minusta on hyväksi koiranomistajaksi.
Tällä hetkellä minulla on 2 schäferiä ja valkkari. Olen kouluttanut niin hyvät koirat ettei parempaa voi saada ja muutenkin hauvelit ovat niin unelma yksilöitä! =)
Kyllä minuakin jännitti aluksi todella paljon, mutta jännitys loppui sitä mukaa kun koira tuli taloon. =)
Onnea sinulle! Kyllä sinä tulet selviämään hyvin. =)