Kaikista kuolemaan johtavista kaatumisista 66 prosenttia tapahtuu yli 75-vuotiaille. Yli kaksi kolmasosaa tapaturmaisiksi ilmoitetuista yli 85-vuotiaiden kuolemista liittyy kaatumisiin.
Kuinka suojautua kaatumisilta? Itse käytän liukuesteitä talvisilla lenkeillä. Kotona on lähellä turvalliset tikkaat yläkaapeille menoa varten. Entä teillä,tiedostatteko kaatumisissa piilevän vaaran ja suojaudutteko niiden varalta?
Kuinka suojautua kaatumisilta? Itse käytän liukuesteitä talvisilla lenkeillä. Kotona on lähellä turvalliset tikkaat yläkaapeille menoa varten. Entä teillä,tiedostatteko kaatumisissa piilevän vaaran ja suojaudutteko niiden varalta?
Vastaukset 57
Vanhimmat
,,,
Tämähän onkin varsin tärkeä aihe selvitettäväksi jos talvi Suomeen vielä tulee.
Itse käytän kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä, joita mainostetaan parhaiksi. Sidotaan kengän päältä soljella ja koron alle jää liukumisen estävät piikit. En suosittele parketilla kävelyyn.
Aikaisemmin käytin korkoihin kiinteästi kiinnitetyyjä estimiä.
Ikäänkuin saranan varassa olevat piikit käännettiin koron alle ja koron edessä olevaan kitaan takaisin sisään tullessa jos muistettiin.
Muistakaa! Ei liukkaalla ulos ilman liukuesteitä!
Kyllä liukuesteet on tärkeätulkona mutta se kaatuminen vaanii kotonakin, kaaduin vuosi sitten kun kompastuin mattoon ja päin kaapin nurkkaa oikea olkapää meni paikoiltaan joten eikun ambulanssilla sairaalaan siellä kuvattiin ettei ollut murtumia ja laitettiin paikoilleen käskien kantaa siteessä kolme viikkoa, ei siitä tervettä tullut haitta melko paljon elämää mutta onhan sitä monella suurempiakin vaivoja niin että varovainen on oltava kotonakin ja se tikkaille nouseminenkin on riskin ottoa.
Vuosi sitten keväällä kaappeja siivotessa käytin niitä kolmiaskelportaita - tiedättehän ne. Kuinkas kävikään putosin ja iskin silmäkulmani jonnekin - tuloksena yli 2 viikkoa kestävä mustelmä vasemman silmän ja ohimon seudussa. Ei niitä mitkään meikkivoiteet peittäneet, yrityksistä huolimatta.
Kyllä siinä muutamia painokelvottomia sanoja sinkosi ilmoille kunnes huomasin vika oli minussa. Tiesin miten monia tapaturmia niillä on sattunut.
Kun mustelmat hälvenivät menin rautakauppaan ja ostin uudet TURVATIKKAAT ja niillä olen pystynyt jopa kattoplafondista lamput vaihtamaan putoamatta.
Kotona voi tosiaan tehdä paljon kaatumisten ehkäisemiseksi. Mattojen reunoihin tai puhelinjohtoihin voi kompastua. Yövalaistus pitäisi olla riittävä eikä kulkureiteillä saisi olla esteitä. Näitä kaikkia voi itsekukin kotonaan järjestellä turvallisempaan kuntoon.
Reetta5 oli ratkaisuut kiipeilyongelman turvatikkailla. Asiantuntijat sanovatkin, että kaatumisia voidaan ehkäistä ja kannattaa ehkäistä, koska ehjänä pysyminen tekee mahdolliseksi kotona asumisen. Ja sitähän me toivomme.
kenkiin kiinnitettävät liukuesteet. Olikin jo jonkunaikaa kun tarvittiin ,mutta nyt ei tarvita .
Sellaiset korkojen päällä ovat sievemmät ja ne saa helposti myös pois ,sisätiloihin mentäessä.
On minulla ollut sellaiset kiinteät jotka voi kääntää koron alle , mutta niitä on hankala laitella.
Toivottavasti saadaan lunta Jouluksi .Ja turvallisia ulkoilulenkkiä kaikille toivottelee ullamirjami ja Lenkkikaveri Jerry!
ei sitten liukuesteillä kannata mennä, ellei saa niitä piiloon. Liukastuin liukuesteisillä pohjilla ostarin lattilla, menin turvalleni ja silmurithan siinä meni. Ei sentään sen pahempaa.
Ainakin kolme kahdesta naistuttavastani on telonut jomman kumman päänsä, pudotessaan huonoilta portailta tai niiden puutteessa.
Ne matalt keittiö portaat, ilman mitään käden tukea, pitäisi kieltää. Kielletäänhän vaaralliset leikkikkalutkin!
Ne portaat on kyllä ainakin perheellisen huushollissa "lain vastaset".
Tyttäreni oli silloin vieli nuori,ehkä 25-30v. välillä kun seistessään portailla ei huomannut oikeaa pois meno suuntaa vaan astui portaattomalta laidalta alas ja polvi siinä jouduttiin operoimaan.
Kun ainakin minulla tasapaino on pysynyt suht'koht vakaana aika kauan niin olen kyllä niille portaille noussut mutta varmempi on olla pöydän vieressä. Kun tässä sitten kerran kiipesin kaapille huusi miniäni ettei mummut saa kiipeillä enää tuoleilla.
No kiipesinhän minä mutta nyt olen alkanut huomata, että askel horjahtaa jo kiivetessä joten jos vähänkin huimaa on parempi pysyä lattialla.
Minulla on myös liukuesteet kengissä. Kun liukkaalla lähtee koiraa ulkoiluttamaan saisi olla vielä toisetkin varsinkin jos naapurin "rakki" sattuu yhtä-aikaa ulos.
Pidän yksissä piha saappaissa esteet koko ajan paikoillaan niin ettei niitä tarvii jatkuvasti muuttaa toisiin kenkiin. Sitten on toiset "nastarenkaat" sellaiset jotka on helppo laittaa kenkien päälle ja ne on sitten kauppa reissuja varten eli "pyhä liukurit".
On pakko alkaa varjella luitaan niin kauan kun ne vielä on ehjänä. Niiden parantelu kun tahtoo olla jo työlästä ja vie muunkin kunnon huonoksi kun niitä korjaillaan.
Nyt, kun lumetkin ovat poissa, entistä mustempana tulee valta-osa väestöstä vastaan pimeällä. Paljon sattuu ja tapahtuu onnettomuuksia, kun ei näe eikä näy.
Itse käytän hyvin näkyviä erikseen takin hihoihin kiinnitettäviä "irtohihoja". Niiden turvin olen säilynyt törmäyksiltä.
Voisitko hyvä Reetta5 kertoa minkälaiset on turvatikkaat minä semmoiset tarvitsen oitis, on kaikki kaapit niin korkealla ja kun asun yksin jos jotain tarvitsee ylempää ei voi jäädä odottelemaan että joku lapsista tulee ja ottaa kun ovat vallan eripaikkakunnilla kumminki kaikki hyllyt on käytössä ja ikkunaverhotangotkin on katon rajassa,kerroppa niin minunkin elämäni helpottuu.
Lenkkeilen ja liikun hyvin paljon kaikkina vuodenaikoina milloin missäkin. Olen ehkä niitä jos-ihmisiä, jos satun kaatumaan tai löydetään ulkoa jostakin pitää nimi olla jossakin mukana olevassa esineessä.
Kännykkä on yksi joka aina on mukanani ja toinen ostin kultasepäliikkeestä rannekorun johon kaiverrutin nimeni ja syntymä ajan.
Olen tietoinen miten paljon poliisit joutuvat tekemään töitä tapaturman tai tms tapauksen tiimoilta kun henkilöllisyyttä ei löydy mukana olevista tavaroista.
Vaikka nyt olen hyväkuntoinen ajattelen ei vara venettä kaada, hihanauhakin on käytössä.
Rautakaupoissa on mm.kolmi-,ja neliaskel tikkaita, joissa ylinnä on taso tai kaari josta voi tarvittaessa pitää kiinni. Hintakin kohdallaan, ovat kevyitä ja helposti kokoontaitettavia.
Myös inva-tuote liikkeissä on monia turvallisuutta lisääviä välineitä kannattaa käydä kurkkaamassa.
huomaan nyt todella näin mustana aikana miten ihmiset kyllä kulkevat oman hebkensä kaupalla liikenteessä pimeänä. Nyt kun vielä käytetään paljon mustia vaatteita ei näy semminkään ellei ole kunnon heijastimia.
Niitäkin on tuhottoman monenlaisia, että luulisi jonkunlaisen jokaisen kouraan sattuvan.
Tosin Karpon ohjelmassa esiteltiin eri heijastimia joissa oli aivan samanlaiset kuviot mutta heijastus teho oli täysin erilainen joten kannattaa kyllä katsoa että millaisen killuttimen itseensä laittaa. Se killuttimien kilinä määrästä riippumatta kun ei kuulu auton sisälle mutta heijastus näkyy. Joten hei heijastin heilumaan.
sellainenkin suhahti nenäni edestä, katuvalosta huolimatta näkymätön auto. Heijastimet on tärkeät mutta voiko luottaa omiin silmiinsäkään?
Alkakaapa keksiä sellaset turvatikkaat mistä saisi sen turvakaaren käännettyä välillä turvallisesti alas niin, että saa ne tikkaat mahtumaan pöytätason alle väli-ajoiksi.
Kun on pieni asunto ei niitä voi pitää keskellä lattiaa koko ajan.
Siihen ei mikään kepuli konsti käykään miten se kaari olisi turvallisesti ja helposti käännettävissä pystyasentoon johon se lukkiutuisi ja sitten yhtä helposti taas kääntää alas.
Siitähän voisi saada peräti patentin jos ei oo vielä keksitty sitäkään en kyllä tiedä mutta ei oo vastaan tullu.
Sen kuskilla oli varmasti se salailu päivä menossa ettei kukkaan nää mistä hän tullee tai mihin mennee. Kyllä minua kyllä nolotti vaikka olikin päivä mutta nykyisen pimeä kuitenkin ja ajelin reippaasti moottoritiellä kun viereiselle kaistalle melkein kylkeen kiinni ajeli kaveri ja osoitteli sormella autonkeulaa. Ensin en tajunnut mistä oli kysymys mutta sitten vilkasin kojelautaa ja huomasin valojen puuttuvan. Punastuin korviani myöten vaikka en siihen monesti sorru ja onneksi pääsin jo pois siitä sivutielle. Muuten kyllä olisinkin jo ajanut pyörtänälle. Mikähän oikosulku se lienee joskus ettei muista niitä valoja laittaa lähtiessä aina päälle. Vaarallista se on. Kyllä sen äkkiä toisissa huomaa mutta itte, itte, juu,u....
Kuvan löydät keittiötikkaista Google-Ikea-keittiötikkaat hakusanaksi, jopa tulee esille Stekan malli. Siitä tarkoittamani keittiötikkaiden malli löytyy.
Tämä ei ole mainos - turvallisuudesta on kysymys.
Katsompa sieltä. Onko siinä jo kääntyvä vai jo valmiiksi matala turvakaari?
Olen todella samaa mieltä tikkaita jokatapauksessa tarvitsemme koska onko se peräti EU direktiivien mukaan ,keittiö kaapit ja kalusteet korkeammalla kuin ennen ja me vanhetessamme senkun lyhenemme ja kaapeille pitää päästä eihän niistä muuten ole hyötyä, tämmöiset kokoontaitettavat olisis verrattomat, joku neuvoi katsomaan Ikean sivuilta ja minä katsoin mutta näytti ettei niissä se yläkaari taitu, tai sitten en osannut katsoa, kun se on niin että vanhetessa kun puoliso kuolee täytyy asuntoakin pienentää kun ei jaksa hoitaa yksin eikä enää tarvitsekaan niin suurta tilaa niin että kaikki pitää tunkea paljon pienempään, niin että tässä on ideaa.
Seiso lattialla suorana kädet sivuilla, jalkaterät noin 8 cm:n päässä toisistaan, laske kymmeneen. Sulje sitten silmäsi samassa asennossa laskien uudelleen kymmeneen.
Toinen testi: kumarru nostamaan jokin esine lattialta.
Jos kykenet tekemään nuo asiat ottamatta tukea mistään, tasapainosi on ok.
Lääkkeet voivat olla eräs syy tasapainon huononemiseen. Vuosia sitten määrätyt lääkkeet ovat saattaneet käydä liian "tehokkaiksi".
Näkö ja kuulo kannattaa pitää mahdollisimman hyvinä.
Alkoholi käy yhä vaarallisemmaksi tasapainon kannalta.
Joku voi ajatella silminnäkijän niuhottavan turhasta. Ei ystävät hyvät; nämä ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä ikäluokallemme.
satsata sillä ei kukaan kauan elänyt säästy siltä, että se alkaa jossain vaiheessa heittää olkoon syy sitten lääkkeissä tai jossain muussa mitä emme halua myöntää.
Nuo siminnäkijän testit on kyllä hyviä joilla voi itseään testata.
Myös silmät kiinni yhdellä jalalla seisten on hyvä testi. Kun muusta kunnosta pitää huolta huomaa, että myös tasapaino paranee.
Silminnäkijän testit ei siis ole mitään niuhotusta vaan kannattaa yehdä kokeita itselleen aika-ajoin.
Itsetunto palaili hiukan kaiken jälkeen. :)
Kun nykypäivän ihminen liikkuu omin voimin vähän: hän ajaa autoa, istuu työssä ja kotona, makaakin toki, hän unohtaa tasapainonsa.
Lisäharjoitteluna voisimme käyttää seuraaavanlaista kävelyä:
Ei siirretäkään jalkoja vain vuorotellen eteenpäin vaan toinen toisensa eteen, kuin nuoralla kävellen!
Tasapainoista jatkoa!
Selvä se, kun liikutaan vähän, taito vähenee. "Nuorallakävelyn" imitoiminen on tosi kovaa treeniä. Lapsena sitä harjoiteltiin ratakiskon päällä. Junat olivat hitaampia ja äänekkäämpiä, joten harvemmin tapahtui yliajoja, kuten nykyisin.
Nuorten on vaikea ymmärtää vanhojen varovaisuutta kaatumisten suhteen. Heillehän ei tapahdu mitään tavallisesti. Meille se voi merkitä luiden murtumista ja sitä kautta lopun alkua.
Varotaan ja harjoitellaan, että välttyisimme pahimmalta muistaen samalla, että kotona enimmät vahingot tapahtuvat.
Ruuneperi, sehän on nuoralla tanssia ja se kyllä on jo liian vaikeeta meijän ennää oppia. Vaikka niinhän sanotaan, että vanhakin koira oppii istumaan kun vaan tarpeeksi kauan on aikaa harjotella....Onkohan sitä?
Ikäluokkamme ihmiset muistavat tuon Niilo Tarvajärjen radion aamukahvilähetyksissä toistavan kehoituksen. Markus-setä puolestaan toisti lapsille aamupuuron tärkeyttä.
Tuo epämääräinen huimaus ylös noustessa johtuu siitä (näin olen lukenut) ettei verenpaine meillä vanhoilla ole ehtinyt tasaantua. Verenkierrossamme on automaattinen tasaussysteemi, joka on iän myötä hidastunut - sekin.
Ts. mitä enemmän jää vuoteeseen makaamaan turhista syistä, sitä useammin huimaus yllättää. Harjoitus pitää kuntoa yllä tässäkin asiassa ja sen nimi on: ylös, ulos ja lenkille!
Se on maan pinnalla kävelemistä, jossa vain tasapaino kehittyy.
Hyväksi todettu keino, herättyäsi istu vähän aikaa sängynlaidalla, verenpaine tasaantuu, voit mukavasti lähteä ilman ongelmia liikkeelle.
Varsinkin pitkien henkilöiden ongelma huimaus äkkiä ylösnoustessa.
Kyllä minä sen tajusin enkä ainakaan kovin korkeelle olis sitä nuoraa nostanu. Mutta kokkeilin sitä ja hyväksi havaitsin....
Minä nyt en niin kamalan pitkä ole, 161 sm, päälaelta alaspäin kunnes lattia tulee vastaan. Joten korkeudesta se ei johdu.
Mutta kuitenkin tässä noin vuosi takaperin minulla tuli niitä huimaus kohtauksia jo ennenkun nousin pystyynkään eli siis jo makuu asennossa. Onneksi olin niin sillä varmasti olisin kaatunut kun se kohtaus tuli.
En heti mennyt lääkäriin enkä siis saanut selvää mistä se huimaus tuli. Enkä muuten tiedä vieläkään. Mittasin verenpaineen pystyyn noustua ja se nyt oli vähän alakantissa mutta ei niin paljon, että olisi tuommosta aiheuttanut. Oli se ennenkin niin alhaalla ollut ilman sivuvaikutuksia.
Noita huimauksia kesti sen aikaa, että sain tilatuksi lääkäriajan ja kun se aika tuli ei sitä huimausta enää ollut eikä ole uudelleen tullut. Joten kun menin sinne lääkäriin ei minulla enää asiaa ollutkaan. Ihmettelimme vaan lekurin kanssa kädet ristissä tilannetta.Lääkitys on sama edelleen ja sinne hävisi huimaus mistä oli tullutkin jälkiä jättämättä.
Siis yllättäen se huimaus voi tulla missä asennossa vaan joten meikäläinen kauan elänyt saa aina asettaa itsensä siihen asentoon ettei aiheudu kaatumisesta vahinkoa itselle eikä muille.
Tätäkin ketjua.
Miehet hienosti jättävät naisten kommentit huomioimatta ja vastailevat ainoastaan toisilleen.
Ei ihme että keskustelut tyrehtyvät.
Hyvä, että huomautit! Toivottavasti olet nainen, että epäkohta tuli osaltani korjatuksi edes kerran.
Kyllähän ne huomaa kun vähän ärsytät leikillä tietty....
Oletko sinä mies? olen koko ajan luullutnaiseksi. Ompa hyvä kun osallistut keskusteluun.
Innostuin tekemään avauksen kaatuilemisesta luettuani erään lääkärin kirjoittaman kirjan. Huomasin, että kaatuileminen on yksi meidän ikäluokkamme pahimmista "sairauksista". Ei siihen voi liikaa kiinnittää huomiota - olipa sitten nainen tai mies.
Tulin uudelleen palstalle lukemaan ja kirjoittelemaankin Ruuneperin innostamana. Hän on varsinainen Primus motor, joka haluaisi, että palstat olisivat elävät, hyödylliset ja hauskatkin. Olin välillä pois; monet varmaan tunnistavat meikäläisen, vaikka otinkin uuden nimimerkin Silminnäkijä.
ompas sitten mieskin osallistunut keskusteluun. Ompa kiva kun olet tullut takaisin keskusteluihin. Minä olen niin vähän aikaa ollut täällä etten voi sinua tuntea. Hauska tutustua.
Minäkin peräti häkellyin kun olin pitänyt silminnäkijää naisena ja niimpä oikea aihe jäi huomiotta.
Kyllä olet oikeassa siitä kaatuilusta ja vaikka sitä ei ole kohdalleni vielä osunutkaa mitenkään vakavammasti niin kyllä se on jo näin kauan eläneelle sellainen realistinen mahdollinen tapahtuma.
Äitini joka sai elää 95 vuotiaaksi säilyi myös kaatumisilta kunnes sitten eräänä aamu-yönä lähti vessaan ja kaatui lyöden kylkensä niin pahoin komeron nurkkaan, että kylkiluita katkesi ja keuhkoihin alkoi kertyä nestettä ja hän nukkui pois vain viisi päivää kaatumisensa jälkeen.
Joten se kaatuminen voi tapahtua missä vaan ei se tarvii edes ulos menoa. Ne huimaukset ja muut oireet kannattaa ottaa vakavasti.
Tuossa jossain vaiheessa kerroin miten minua huimasi aikanaan jo aamulla ennen pystyyn nousua. Silloin saatoin kyllä jo herätä yöllä siihen, että sänky pyöri vimmatusti. Syytähän siihen ei löydetty mutta kauan se piti varovaisena ylös noustessa ja vieläkin pitää vaikka siitä on jo hyvän aikaa kulunut.
Nyt varsinkin kun elän yksin on oltava vielä varovaisempi. Kyllä joskus tulee tunne, että mitenkähän jos kaadun niin pahasti ettei pysty edes soittamaan naapurille. Mutta kaikki on korkeimman kärees.
tiennyt, kuka, eli toinen nikkinsä...
kun olet tarkka ja katsot ympärilesi, huomaat kaupoissa kasvot mustelmilla olevia ihmisiä. Terveyskeskuksissa niitä jo on jonoksi asti. Itsekkin kompuroin kotona ja käteni murtui ranteesta. Totta on että suurimmat kaatumiset sattuu kotona, tutussa paikoissa.
Ulkona käytän kantapään alle laitettavia piikkejä jotka on helppo ottaa pois. Täällä onkin mainittu kaatumisen syistä, että olemme kaikki vähän samalla viivalla.
Tilapäiset muistikatkokset aiheutunevat samasta syystä, ääreisverenkierrosta. Jos verenkierto aivojen hienoon suonistoon heikkenee, muisti katkeilee.
Huomaan aamulenkeilläni (kuten juuri äsken), että muisti ja ajatusten kulku terävöityvät.
Kun aamuisin menen koiran kanssa sille "lehtilenkilleni" muistuu siellä mieleen monet edellisenä päivänä tekemättä jääneet työt ja on sitten tympee tulla kotiin ja alkaa niitten kanssa raataa.
Tullee kyllä mieleen hauskatkin asiat ei senpuoleen ja niin tasapaino säilyy mielen rauhassa.....On kun saisi piristys ruiskeen kun saa happea keuhkoihin yön jälkeen kunnolla.....
Minulla on hyvä esimerkki: En ryntää pimeään huoneeseen vastaamaan puhelimeen, enkä istu nojatuolin kaiteelle. Siitä voi keikahtaa hyvin taakseppäin ja lyödä päänsä sohvan reunaan.
Näin jouduin kokemaan 29.11. keskiviikkoiltana ja otan opiksi kun loppujen lopuksi selvisin vain muutaman päivän päänsäryllä
Kaliperi
Joo, siinä tuli esille tärkeitä näkökulmia, tuo ryntäilykin! Nyt kun kännykät ovat yleistyneet ja ne saattavat kotona olla missä hyvänsä, puhelimen soidessa helposti rynnätään soittovälinettä etsimään.
Samoin kuin kiipeily ilman turvatikkaita pitäisi lailla kieltää, samoin olisi tehtävä ryntäilyn suhteen.
Ne Reinot ja Ainot kotitossuina ovat olleet käytössä jo ties miten kauan. Ovathan niiden pohjat luistamattomat, pysyvät hyvin jalassa. Paljon on käytössä "läppäreitä eli kusiluikkareita" kangaspohjaisia epämääräisen näköisiä halpamaista tuotuja pistokkaita. Halpoja mutta käyttöturvallisuus onkin sitten kyseenalainen.
Saatetaan mennä niillä kotitossuilla hakemaan postilaatikosta aamulehteä, ulkona on liukasta ja kaatumisen mahdollisuudet ovat suuret.
Saunat voivat olla myös vaaranpaikkoja. Kiukaan edessä tulisi olla turvakaide - välttyy ahterin grillaamiselta horjahtaessa, samoin pesutilojen lattiat saippualiukkaina edesauttavat liukastumisia.
Lukulamppuun valo,pitäisi muistaa napsauttaa päälle vuoteesta ylösnoustessa. Hyvä valaistus
varjelee monelta kompastumiselta.
Heijastimet heilumaan oman turvallisuuden vuoksi pimeään aikaan.
Seuraan verenpainettani apteekissani. Siellä on asianmukainen pöytä laitteineen,joka antaa myös kuitin tuloksista. Niiden kanssa käyn vuosittaisessa rutiinitarkastuksessa terveyskeskuksessa. Nykylääkärit hyväksyvät "tositteeni".
Lääkärini hyväksyy senkin, että hänen mittaamana verenpaineeni on korkeampi kuin oman seurantani tulokset. Teen omat mittaukseni sopivalla hetkellä, levänneenä ja rentoutuneena. Lääkärin käynnillä odotuksineen sitä väkisten jännittyy.
Näistä vanhojen verenpainelääkityksestä on kirjoiteltu, että ne ovat liian rankkoja. Minun vähäinen lääkkeeni on mitoitettu omien "tutkimusteni" mukaisiksi.
Mikä osuus mahtaa kaatumisin ja muistikatkoksiin olla liian kovalla lääkityksellä?
On monesti niin, että lääkäriin mennään jonkun tietyn vaivan takia ja sitten kiireiset lääkärit vaan kirjoittavat lääkettä juuri siihen akuuttiin vaivaan ja eivät katso koko tilannetta vaan lääkettä lääkkeen päälle.
Kohtahan saa jo ottaa lääkettä joka poistaa sen edellisen lääkkeen vaikutusta, että uusi lääke sitten vaikuttaa.
Tämä liika lääkkeitten päälekkäisyys on aika yleinen vaiva. Meillä on vaan liian kiireiset nuo terveyskeskus lääkärit eikä ne jouda kaikkien lääkkeiden yhteisvaikutuksia tutkimaan. Vasta kun on taju kankaalla sitten aletaan tutkia, että mistähän se nyt sinne lähti.
Aikoinaan äidilleni aina lisättiin vaan dicoksiinia kun hänelle määrätyt toiset lääkkeet aiheuttivat sydän oireita. Kunnes kävi niin, että äiti meni tajuttomaksi ja vietiin sairaalaan jossa hänellä todettiin dicoksiini myrkytys. Äiti oli sitkeää tekoa ja parani siitä vielä yli 80:senä kävely kuntoon asti.
Meidän pitäisi olla vaan sitkeämpiä vaatimaan kun uusia lääkkeitä määrätään, että tutkitaan niiden yhteen sopivuus entisten kanssa. Kyllä varmasti huimaa kun sattuu vielä olemaan jokin akuutti tulehdus johon annetaan voimakkaita kipulääkkeitä. Sanonkin niitä "höperyys pillereiksi" kun nukuttavat ja vievät ihan huppeliin. Joten mitä opimme tästä? Vaadimme tarkempaa tutkimista.
Kääntelettekö kaupan pakkauksia tutkistellen sokerin, suolan ja rasvan määriä?
Minä tunnen useitakin raavaita miehiä, jotka naureskelivat näille asioille siihen asti, kunnes saivat hankituksi veritulpan tai sokeritaudin. Sen jälkeen siirryttiin (mikäli oli hengissä selvitty) kiltisti pupun ruokiin ja alettiin kävelemään sauvoilla tai ilman.
En ymmärrä miten on saaneetkin uskomaan,että ne kaikki on "kuolemaksi" kun niitä syöt. Kyllä itsellekin maistuisi kermalla höystetty ruoka paremmalta mutta kun on tuo ainainen paino-ongelma. Kiltisti pitää pysyä kaidalla tiellä ja samalla tulee sitten hoidettua sitä kolestroliakin. Pitää vaan ne pupun ruuatkin höystää 5% ruokakermalla ja syödä leivän päällä kalkkunaa jos löytyy tarpeeksi suolatonta. Jollekin maistuvat juustotkin tahtoo olla niin suolaisia.
Kyllä on meidät pantu opettelemaan tuoteselostusten lukeminen ihan kantapään kautta.
Paljon on myös niitä sauva- ja ilman liikkujia tuolla lenkkien varrella jotka kertovat, että saivat houkuteltua mukaan tähänkin.
Ja sitten siellä uimahallilla on kummasti ilmaantunut raavaita miehiä jopa vesijuoksuunkin mukaan. Kuulema pitää hoitaa kuntoa niin kauan kun sitä vielä on.
Mutta siinä se nähdään miten opinhaluisia sitä kaikesta huolimatta vielä ollaan kun on noitakin asioita vaan opittu.
Verissä ovat kääntely ja lievän kolesterolin ehkäisy.
Päässä raksuttaa laskuri suupaloja havitellen.
Kiitos, ei mitään tarkoittaa kermaa, sokeria, rasvaisia leivonnaisia jne.
Tämäkin aihe riittää loppuelämäksi, eikä aiheeseen kyllästy.
Tärkeimpiä valistuskohteita minä itse,läheiset ja nuoret.
ja kunnolliset silmälasit, että näkee lukea niitä pikkuränttisiä lukuja sieltä pakettien kyljistä.
Sanoin silmälääkärille, että oikea silmäni on pikkutytöstä asti ollut paljon huonompi kuin vasen, se todettiin silloin tarkastuksessa, että jos se vaikuttaa biokulaariseen näkemiseen ja huonontaa syvyyvnäkemistä, niin eikö olisi hyvä nyt jo laseja ostella?
Mutta siihen lääkäri: "Vasen silmä on aivan hyvä, ja oikea ihan hiukan huonompi, mutta niin vähän, ettei sillä ole käytännön merkitystä."
Pienenä viat kuulostavat siis turhan isoilta.:)
Jos kerran kuulut tähän ikäluokkaan. Minä olen saanut pitää laseja jo 40 vuotta. Aina muutaman vuoden välein joutuu niitäkin vahvistamaan.
Mutta ei se silti ole haitannut syvyysnäkökykyä eikä muutakaan. Olen entinen siltanosturi kuski ja siellä piti olla tarkka syvyysnäkökyky. Ei ollut laseista haittaa siinä hommassa mutta onhan niistä oma riesansa. Kun hain aikoinaan sinne nosturikursseille puhuttiin että täytyy olla hyvä näkö.
No tietysti meikäläinen halusi sen käsittää niin, että se tarkoitti ulkoista-näköä. Sitähän silloin vielä riitti. Olin kuulema erehtynyt mutta hyvin selvisin kurssista.
Kolme päivää sitten kävin puolivuotistarkastuksessa. Silmälääkäri, oikein hyvä, vahtii perintötautiani viherkaihia, joka toisesta silmästä jo hieman on näkemistä heikentänyt. Itsestäni tuntuu, että harmaakaihin alut haittaavat enemmän.
Vai voinkos minä sen tietää. Tasan 10 vuotta sitten tivasin, näkyykö siellä harmaakaihia. Lääkäri kertoi, että kyllä alut näkyvät, vaikkei tässä vaiheessa koskaan sitä potilaalle kerrotakaan.
Nyt hän auliisti ennusti molempiin silmiin harmaakaihikeikkaukset, toiseen jo 3 vuoden kuluttua, toiseen 5 vuoden kuluttua.
Siitä seurannee kaukonäköiselle hyvää, ellei laseja tarvitsekaan enää. Kahdet lasit vuosi sitten maksoivat entisiin pokiin 488 euroa.
Tämän summan voisi sitten maksaa yksityislääkärille. Kuinka paljon pitäisi panna lisää euroja ? Onko sinulla vielä parempia laskelmia ? Näkeminen on kallis asia.
Onkohan tuo lasien poisjäänti ihan tosi asia ?
Aika usein täytyy kyllä laseja uusia. Minulla todettiin vuosi sitten glaukooma molemmissa silmissä. Sain siihen tippoja ja käskyn tulla puolen vuoden kuluttua tarkastukseen. Silloin jouduin myös uusimaan taas kerran lasit ja se teki entisiin sankoihin 670 euroa.
No niitten hintahan ei nyt tähän kuulu mutta kun pelkäsin mennä sitten keväällä tarkastukseen, että jos taas uusitaan kun tuntui etten muka nähnyt kunnolla. Tietysti oli kauhu kuvat, että tauti on varmasti pahentunut. Olikin eri lääkäri ja kun se tupisi itsekseen koko tarkastuksen ajan ja laittoi tippoja välillä uudelleen silmiin ja taas tarkasti oletin jo olevani pian sokea.
Lääkäri sanoikin ihmeekseni ettei hän nähnyt silmissäni mitään vikaa. Tietysti kysyin heti saako lääkkeen jättää pois mutta hän sanoi ettei saa sillä se voi tulla uudelleen.
En ole koskaan kuullut, että tuo tauti paranee ja se ensimmäinen lääkäri sanoikin ettei muuta hoitokeinoa ole kun nuo tipat tässä vaiheessa.
Nyt menen vasta vuoden kuluttua tarkastukseen ja katotaan miten käy. Sekultani leikattiin harmaakaihi molemmista silmistä ja hän on aivan ihmeissään kun ei tarvii enää laseja kun on niitä 40 vuotta joutunut käyttämään.
Tuota glaukoomaa eli viherkaihiahan ei aivan vähällä kai aleta leikkaamaankaan.
Kun paineet menevät yli 20, on syytä "virkistyä". Jossain vaiheessa aletaan tiputtaa päivittäin paineenalennustipat. Ehkä tulee yöpainepiikkien tarkkailu silmäosastolla. Etsitään tipat, joilla paine hallitaan.
Melko kiusallista, jos on herkistynyt tippojen säilöntäaineelle. Silmät punaisina on ikävää nähtävää. Kun on puolenkymmentä eri tippaa läpikäynyt, neuvot ovat vähissä. Nytkin suostuin edelleen käyttämään samoja tippoja punasilmäisenä.
Kostutus auttaa silmien kuivumiseen. Ne ovat kertapipeteissä ja tuleehan niille hintaa, kun kostutetaan silmät useita kertoja päivässä. Lisäksi se "huushollaaminen" eli olen totuttautunut selälleen sängyn päälle.
Kaikenlaisia perintötauteja esivanhemmilta tulee ! Tosin huolellisella hoidolla näkö säilyy, jos paine on ajoissa havaittu.
Netistä voi löytää ajatuksilleen ja kysymyksilleen tukea ja tietoa.
On tosi arvokkaita aineita ne tipat. Kyllä minulla kuitenkin on pullo josta riittää kuukaudeksi ainetta eikä ainakaan vielä tarvii laittaa kun kerran päivässä.
Ja auttaneet ne ainakin on kerran paine on laskenut ja nyt sitten on vain ylläpito annos.
Kannattaa hoitaa kyllä ettei menen pahemmaksi.