Metsästäjien keskuudessa on väännetty pitkään peistä lyijyhaulien käyttökiellon sanamuodon takia, eli lyijyhaulipatruunat on sanatarkasti kielletty vesilintumetsästyksessä. Paaviakin paavisemmat suomalaiset pilkunhalkojat ovat käsittäneet lainkohdan niin, ettei sorsaa saa ampua metsässä, pellolla eikä soillakaan lyijypatruunoin, mutta toisaalta vesialueella lyijyä saisi vapaasti syytää muiden riistalajien perään niin paljon kuin sielu sietää.
Näin ei kuitenkaan ole asianlaita. Lainkohdan selkeä tavoite on vesialueiden suojelu, ettei lyijyhauleja joutuisi vesilintujen normaalin elinalueen, eli mataliin vesistöihin, mistä ne ruokailun yhteydessä voivat päätyä sorsien elimistöön. Tamän seikan tunnustaa lainlaatijat, kuin syyttäjätkin, sekä myös tuomioistuimet. Esimerkiksi hailuodon varisammunnassa lyijypatruunalla tekijä tuomittiin sakkoon, ja sakkoa sai myös vesialueella lyijypatruunaa aseessaan pitänyt henkilö.
Hovioikeuden neuvos Pekka Hukkanen otti Jahti-lehdessä asiaan myös henkilökohtaisesti kantaa, tunnustamalla ampuneensa 2 sorsaa lyijypatruunoin pellolle, ja kehoitti kaikkia metsästäjiämyös omaksumaan saman kannan, eli toisinajattelijoiden mielestä syyllistyi metsästysrikokseen ja vielä rikokseen yllyttämiseen. Teko ei ole vielä vanhentunut, eli jokainen voi mennä tekemään asiassa rikosilmoituksen, taikka jos pelkää herjaussyytettä Pekka Hukkasen puolelta, voi tehdä myös kantelun oikeuskanselerille, ja kysyä, miksi Hukkasta ei ole asetettu syytteeseen. Oikeuskanseri tutkii kaikki kantelut ja ylimpänä tuomareita valvovana virkamiehenä voi myös määrätä syytteen nostettavaksi, jos perusteita ilmenee. Vastauksen saa siis varmasti ja samalla selviää epätietoisille lain todellinen tarkoitus.
Se, miksi lakipykälä on kirjoitettu niinkin hankalaan sanamuotoon, ei ole sattumaa, vaan tarkoin harkittu asia, jolla on tietty tarkoitus ja päämäärä. Kun sen hoksaa, kokee valaistuksen.
Näin ei kuitenkaan ole asianlaita. Lainkohdan selkeä tavoite on vesialueiden suojelu, ettei lyijyhauleja joutuisi vesilintujen normaalin elinalueen, eli mataliin vesistöihin, mistä ne ruokailun yhteydessä voivat päätyä sorsien elimistöön. Tamän seikan tunnustaa lainlaatijat, kuin syyttäjätkin, sekä myös tuomioistuimet. Esimerkiksi hailuodon varisammunnassa lyijypatruunalla tekijä tuomittiin sakkoon, ja sakkoa sai myös vesialueella lyijypatruunaa aseessaan pitänyt henkilö.
Hovioikeuden neuvos Pekka Hukkanen otti Jahti-lehdessä asiaan myös henkilökohtaisesti kantaa, tunnustamalla ampuneensa 2 sorsaa lyijypatruunoin pellolle, ja kehoitti kaikkia metsästäjiämyös omaksumaan saman kannan, eli toisinajattelijoiden mielestä syyllistyi metsästysrikokseen ja vielä rikokseen yllyttämiseen. Teko ei ole vielä vanhentunut, eli jokainen voi mennä tekemään asiassa rikosilmoituksen, taikka jos pelkää herjaussyytettä Pekka Hukkasen puolelta, voi tehdä myös kantelun oikeuskanselerille, ja kysyä, miksi Hukkasta ei ole asetettu syytteeseen. Oikeuskanseri tutkii kaikki kantelut ja ylimpänä tuomareita valvovana virkamiehenä voi myös määrätä syytteen nostettavaksi, jos perusteita ilmenee. Vastauksen saa siis varmasti ja samalla selviää epätietoisille lain todellinen tarkoitus.
Se, miksi lakipykälä on kirjoitettu niinkin hankalaan sanamuotoon, ei ole sattumaa, vaan tarkoin harkittu asia, jolla on tietty tarkoitus ja päämäärä. Kun sen hoksaa, kokee valaistuksen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noinhan se menee. Nimittäin missään ei ole määritetty mitä "vesilintu" tarkoittaa, jolloin täytyy katsoa se mikä lain tarkoitus on. Eli estää lyijyn joutuminen vesistöön.
Laki on mennyt siinä metsään kun vesilintujen ampuminen lyijypatruunoilla on kielletty joka paikassa.Eiköhän se alunperin ollut vain tarkoitettu vesialueille tämä kielto,vaan kuinkas kävi,lensipä sorsa eli hanhi aivan täyden metsän yläpuolella kaukana vesistöstä on lain mukaan patruunat vaihdettava "laillisiksi" ennen ampumista.Joten metsälintujahtiin mukaan myös sorsastuspanokset.Joten tätä taustaa vasten ammun edelleenkin lyijyllä vesilintua jos kuivilla kankailla kävellessä siihen tilaisuus tulee.
Lyijykielto pitäisi kokonaan kumota. Lyijyn kerääntymisestä vesistöihin ja lintujen lyijymyrkytyksistä ei ole todisteita. Laki on säädetty epäilyn pohjalta. Epäilyn ei pitäisi riittää perusteeksi, etenkin, kun lyijykiellosta on myös haittaa: korvaavat valmisteet ovat joko "myrkyllisempiä" kuin lyijy, aiheuttavat syöjille (liian kovina) hammasremontin, eivät toimi normaaleissa haulikoissa tai niistä puuttuu tappovoima. Usein on kysymys eläinrääkkäyksestä. Lyijy takaisin!
Olen tässä pohtinut että lyijykielto pitäisi olla ainoastaan tietyillä paljon metsästetyillä matalilla,hiekkapohjaisilla lahtiloilla eikä (niinkuin se tavallisesti on) VETTÄ 2-5m. LÖYSÄ SAVI TAI MUTAPOHJA johon lyijyhauli uppoaa. ei sieltä sorsa sitä syömään pääse. ja samoin myös pellolta... onko tässä mitään järkeä?? minusta vismuntilla ampuminen on vesilintujen rääkkäämistä koska vaikka kuinka ammuntamatkoja pienennetään niin loppusyksystä ei kuole 15 metristä jos ei osu päähän...itse myönnän että käytän lyijyhaulia niin vesillä kuin myös pelloilla ja eikä tule haavakkoja samalla tavalla.